Oppimispäiväkirja

2025-04-25T10:36:05+03:00

POMM1130

Monialainen oppimiskokonaisuus muissa ympäristöissä tai koulussa

16.1. Demo 1

Kohtasinko jotain uutta? Mitä?

Tuntuu, että ensimmäisen demon aikana en kohdannut mitään kovin uutta tai mullistavaa.

Mitä ennestään tuttua hahmotin tai jäsensin uudella tavalla?

Sain ehkä vielä lisäymmärrystä siitä, että vaikka ihmiset kokisivat täysin saman tilanteen tai asian, voivat he tuntea ja kokea sen tilanteen hyvinkin erilaisena, erilaisine tunteineen. Samankaltainen kokemus voi aiheuttaa erilaisia tunnereaktioita ja tapoja, miten selviytyä, käsitellä tai kohdata tilanne.

Mikä jäi epäselväksi?

Ensimmäisen demon aikana ei jäänyt mitään epäselväksi.

Odotan, että ensi kerralla jatkamme / selvitämme / työstämme

Odotan, että demoilla saamme vielä hieman enemmän infoa tulevasta mokista ja sen toteutuksesta yms.

Kehitin seuraavia ideoita

Mietin, että ilmastoahdistus MOK voisi liittyä uhanalaisiin eläimiin, niin Suomessa kuin muissa maissa. Oppilaiden kanssa voisi pohtia miten ilmastonmuutos on vaikutuksessa eläimiin ja miten se on vaikuttanut joidenkin eliölajien uhanalaisuuteen tai jopa kokonaan häviämiseen. WWF:n nettisivuja voisi hyödyntää tiedon keräämisessä sekä materiaalien näyttämisessä.

17.1. Demo 2

Demolla tutustuimme lapsille suunnattuihin ilmastoaiheisiin kirjoihin. Kirjat olivat jossain määrin itselleni uusia, sillä en ollut hirveästi aiemmin tutustunut ilmastoaiheisiin lastenkirjoihin. Oli mielenkiintoista nähdä, millaisia teoksia oli tehty ja miten mukavalla ja mielenkiintoisella tavalla asioita oli lapsille esitetty. Koulussa voisi pitää esillä myös ilmastoaiheisia kirjoja, että ne olisivat läsnä oppilaiden arjessa ja helposti saatavilla. Kirjat ovat hyvä tapa opettaa lapsille asioita aiheesta kuin aiheesta ja tuoda aiheita lasten arkeen ja tietoisuuteen.

Kirjoitustehtävä valitseman ilmastoaiheisen kuvan perusteella oli itselle uudenlainen tapa. Tehtävää tehdessä mietin, että tämä olisi hyvä toteuttaa myös lasten kanssa ja toiminta vie kohti luovaa kirjoittamista. Apukysymykset olivat hyvä tuki kirjoittamisen yhteydessä ja olen myös huomannut harjoitteluiden tai sijaisuuksien aikana, miten pienet kysymykset voivat auttaa luovan kirjoittamisen etenemisessä.

Käydessämme läpi kriittistä medialukutaitoa nousi esiin ideoita, miten asioita voisi käsitellä ja ohjata oppilaita vastuullisempaan ja kriittisempään median käyttöön. Tästä nousi idea, kuinka oppilaiden kanssa voisi tehdä valeuutisen ja aidon uutisen ja vertailla näitä keskenään. Tämä olisi konkreettinen tapa opastaa lapsia kriittistä medialukutaitoa kohti. Mietimme myös, miten voisimme hyödyntää tätä työskentelytapaa monialaisessa oppimiskokonaisuudessa.

13.2. Demo 3

Tunnekokemukset ovat nousseet isoksi osaksi opintojakson aikana. On ollut hyödyllistä nähdä erilaisia tapoja, miten toteuttaa tunnekasvatusta erilaisten aiheiden äärellä. Demon aikana valitsimme jonkin tunteen ja mietimme, missä osassa vartaloa tunne tuntuu. Tunteiden tunteminen voi olla hyvin kehollinen kokemus ja aiheuttaa paljonkin fyysisiä tuntemuksia. Vastaavanlainen harjoitus voi toimia myös jossain määrin rauhoittavana hetkenä oppitunnin aikana, kun kaikki keskittyvät omaan valittuun tunteeseen silmät kiinni ja antaa myös muille samalla rauhan työskennellä.

Kirjoitimme myös kahdesta valitusta adjektiivista tekstin ja pääsimme tutustumaan taas yhteen luovan kirjoittamisen malliin. Luova kirjoittaminen voi auttaa tunteiden käsittelyssä ja tunteiden ilmaisussa, joten se on hyvä osa esimerkiksi tunnekasvatusta hieman vanhempien oppilaiden kanssa. Tuntuu, että tunnekasvatusta painotetaan enemmän varhaislapsuudessa ja esi- ja alkuopetuksessa, mutta se on myös erittäin tärkeä osa myöhempää kasvamista ja kehittymistä. Luovan kirjoittamisen muoto voi toimia hyvänä tunnekasvatuksen keinona vanhempien lapsien kanssa.

Thinglink-alusta oli itselleni aiemmin tuntematon enkä ollut aiemmin päässyt sitä käyttämään. Oli hyödyllistä nähdä ja oppia, kuinka kyseinen alusta toimii ja sai tästä jälleen hyvän vinkin opetukseen.

14.2. Demo 4

Demon aikana draamallisuus oli mielekäs ja hauska tapa toteuttaa toimintaa. Alun virittävät draamaharjoitukset kevensivät heti alkuun tunnelmaa ja auttoivat valmistumaan kohti “päätoimintaa”.

Pienryhmissä toimiminen ja tutkimusryhmään eläytyminen olivat hauska ja monipuolinen tapa toimia ja rooleihin astuminen tuntui luontevalta koko ryhmästä. Tämä oli mielestäni hieno tapa toteuttaa toimintaa ja voisi olla erittäin toimiva myös oppilaiden kanssa. Roolihahmoihin astuminen voi auttaa heittäytymään tilanteeseen ja asettumaan ehkä myös toiselle kannalla, mitä et välttämättä omana itsenäsi ajattelisi. Vastaavanlainen toiminta on monipuolinen ja kehittää varmasti monipuolisesti oppilaita.

Harjoituksissa oli hyvää se, kuinka voidaan keskusteluiden ja erilaisten hahmojen kautta asettua toisten asemaan, nähdä erilaisia näkökulmia ja pohtia erilaisia ratkaisuja. Harjoitusten aikana tulee väistämättä monia erilaisia vuorovaikutustilanteita, jotka kehittävät vuorovaikutustaitoja, keskustelutaitoja ja ryhmässä toimimisen taitoja.

Minulla on ennestään vahvaa kokemusta ilmaisusta teatteriharrastusten kautta, joten tämä auttoi omalta osaltani eläytymisessä. Myös meidän ryhmässämme on erittäin hyvä henki, joten on helppo heittäytyä erilaiseen toimintaan ja erilaisiin rooleihin.

Tilanteista jäi parhaiten mieleen alun virittävä tehtävä, sillä yksinkertainenkin, ilmaisua vaativa tehtävä tai erilaisiin rooleihin eläytyminen, voi keventää tunnelmaa ja helpottaa seuraavissa tehtävissä suoriutumista.

Yleisestekin draama opetuskäytössä on varmasti hyvä tapa ja toisi opetukseen monipuolisuutta. Koen kuitenkin sen vielä itselleni hieman vieraana, vaikka minulla on itselläni paljon kokemusta ja pidän myös itse erilaisista draamaharjoituksista. Vaikka kokemusta löytyy, niin tuntuu, että itselläni ei ole ehkä tarpeeksi osaamista tai rohkeutta tuoda draamaharjoituksia osaksi opetusta. Draaman ottaminen osaksi opetusta vaatii opettajalta omaa aktiivisuutta harjoitella, suunnitella ja ottaa harjoituksia osaksi monipuolista opetusta. Draaman kautta oppiminen voi tukea erilaisia oppijoita ja auttaa oppilaita syventämään tietoa käsiteltävistä aiheista. Draamaharjoitukset ja konkreettinen tekeminen voivat auttaa jättämään selkeämmän muistijäljen käsiteltävistä aiheista.

20.3. Itsenäistä työskentelyä

Työstimme monialaista oppimiskokonaisuutta, jonka aiheena on uhanalaiset eläinlajit. Tarkoituksena pitää koulutoteutukset huhtikuussa. Työstäminen on sujunut hyvin ja kokonaisuus alkaa olla hyvällä mallilla. Olemme ottaneet demoilta vinkkiä muun muassa luovaan kirjoittamiseen ja miten se voisi näyttäytyä kokonaisuudessamme.

24.4. Demo 5, loppukoonti

Opintojakso tarjosi paljon uusia näkökulmia ja ideoita työskentelyyn; oppituntien suunnittelusta aina toteutukseen asti. Erityisesti monialaisen oppimiskokonaisuuden suunnittelu ja toteutus kehittivät paljon osaamista ja kasvattivat tietoa siitä, miten on esimerkiksi mahdollisuuksia hyödyntää eri tahoja opetuksen tukena. Kohdallamme saimme paljon tietoa WWF:n sivuilta ja huomasimme myös, että muun muassa WWF tekee kouluvierailuita peruskouluihin. Näissä täytyy vain itse toimia opettajana aktiivisessa roolissa, jotta on mahdollisuus löytää erilaisia tahoja, joiden kautta yhteistyötä voi toteuttaa.

Monialaisen oppimiskokonaisuuden luominen lisäsi osaamista siinä, miten toteuttaa monialaista oppimista OPS:n asettamien tavoitteiden pohjalta ja kuinka löytää oppiaineiden tavoitteista ja sisällöistä yhtäläisyyksiä. Oli todella kehittävää laatia ryhmänä suunnitelma tietyn aiheen ympäriltä, tehden siitä monialaista ja yrittäen samalla huomioida erilaiset oppijat. Lisäsi vielä se, kun pääsimme pitämään laatimamme koulutoteutuksen käytännössä, kehitti se paljon osaamista ja samalla rohkaisi kokeilemaan uutta. Toteutuksen reflektoinnin yhteydessä huomasi kehitettävät osa-alueet sekä kohdat, missä todella koiemme onnistumisia.

Viimeiselle kerralla nostimme esiin muun muassa yhteisopettajuuden ja sen tuomat mahdollisuudet. Koen, että vastaavien oppimiskokonaisuuksien suunnittelu ja toteutus yhteisopettajuuden tavoin on erittäin antoisaa ja rikastuttaa toimintaa. Lisäksi yhteisopettajuus mahdollistaa paremmin yksilöllisen tuen tarjoamisen ja eriyttämisen.

Purkaessa koulutoteutuksia oli kiva nähdä, miten erilaisia ideoita porukalle oli syntynyt. Odotin kuitenkin, että olisimme perusteellisimmen ja yhteisesti ehtineet käymään jokaisen kokonaisuuden läpi. Koen, että näin ollen olisimme saaneet vielä paremman kuvan koulutoteutuksista, nähden samalla toteutusten aikana tehdyt tuotokset. Yhtenä haasteena koen taidelähtöisen opetuksen tuomisen osaksi opetettavia asiasisältöjä, joten sen puolesta muiden esittämät ideat tulevat tarpeen. Mutta uskon, että olen tämän opintojakson aikana ja MOK:n pitämisen myötä saanut varmuutta taidelähtöiseen opetukseen.

Itsearviointi:

Antaisin itselleni arvosanaksi 4

Olen osallistunut opintojakson aikana aktiivisesti, tuoden esiin ideoita ja ajatuksia sekä osallistunut ryhmätyöhön tasapuolisena ryhmänjäsenenä. Oppimispäiväkirjaan olen tuonut laajasti esiin omaa pohdintaa ja oppimista kurssin aikana. Taidelähtöisen opetuksen tuodessa omat haasteet, olen erityisesti halunnut toimia opintojaksolla aktiivisesti ja ottaa avoimesti vastaan erilaiset ideat ja mahdollisuudet koskien toteutusta. Olen kirjoittanut oppimispäiväkirjaa säännöllisesti demojen jälkeen, ja pyrkinyt reflektoimaan omaa toimintaa ja miettimään, miten demoilta saatuja ideoita voisi toteuttaa tulevaisuudessa opettajana työskennellessä.

Oppimispäiväkirja, Ryynänen Maare

Oppimispäiväkirja