<?xml version="1.0" encoding="utf-8"?>
<?xml-stylesheet type="text/xsl" href="https://peda.net/:static/535/atom.xsl"?>
<feed xmlns="http://www.w3.org/2005/Atom">
<title>06 Epämetallit muodostavat tuttuja molekyylejä</title>
<id>https://peda.net/id/6ae34412c3d</id>
<updated>2018-09-29T13:50:02+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/id/6ae34412c3d:atom" rel="self" />
<link href="https://peda.net/helsinki/tyk/tya/perusopetus/kemia/arkisto/2018-2019/kkoeje/0emtm#top" rel="alternate" />
<logo>https://peda.net/:static/535/peda.net.logo.bg.svg</logo>
<rights type="html">&lt;div class=&quot;license&quot;&gt;Tämän sivun lisenssi &lt;a rel=&quot;license&quot; href=&quot;https://peda.net/info&quot;&gt;Peda.net-yleislisenssi&lt;/a&gt;&lt;/div&gt;&#10;</rights>

<entry>
<title>Tunnin materiaalia</title>
<id>https://peda.net/id/2ea87004d2b</id>
<updated>2018-10-25T15:05:21+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/helsinki/tyk/tya/perusopetus/kemia/arkisto/2018-2019/kkoeje/0emtm/tml#top" />
<content type="html">Tunnin kalvot liitteenä.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Alla on myös syventävä harjoitusmoniste tuttujen molekyylien rakenteesta.</content>
<published>2018-10-18T11:38:26+03:00</published>
</entry>

<entry>
<title>Kovalenttinen sidos -kortit</title>
<id>https://peda.net/id/3e06bc62a05</id>
<updated>2017-09-20T07:37:08+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/helsinki/tyk/tya/perusopetus/kemia/arkisto/2018-2019/kkoeje/0emtm/el#top" />
<content type="html">Tunnilla tehtiin harjoitus näillä korteilla. Toisessa tiedostossa on molekyylien kaavoja, jotka voit kokeilla rakentaa korteilla (tai piirtää) ja oikeat vastaukset.</content>
<published>2018-08-15T09:20:01+03:00</published>
</entry>

<entry>
<title>Opetusvideo kovalenttisesta sidoksesta</title>
<id>https://peda.net/id/3e0a4c56a05</id>
<updated>2017-09-19T13:17:11+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/helsinki/tyk/tya/perusopetus/kemia/arkisto/2018-2019/kkoeje/0emtm/oks#top" />
<content type="html">Opetus.tv -sivulla on videoita. Tässä videossa on lisää tietoa sidoksen muodostumisesta.&lt;br/&gt;&#10;&lt;a href=&quot;https://opetus.tv/ylakoulu/kemia/kemiallinen-sidos/kovalenttinen-sidos/&quot; rel=&quot;nofollow ugc noopener&quot;&gt;https://opetus.tv/ylakoulu/kemia/kemiallinen-sidos/kovalenttinen-sidos/&lt;/a&gt;</content>
<published>2018-08-15T09:20:01+03:00</published>
</entry>

<entry>
<title>Uusia sanoja</title>
<id>https://peda.net/id/3e0b03a8a05</id>
<updated>2018-02-16T10:02:20+02:00</updated>
<link href="https://peda.net/helsinki/tyk/tya/perusopetus/kemia/arkisto/2018-2019/kkoeje/0emtm/uusia-sanoja#top" />
<content type="html">Kemiallinen sidos: Kemiallinen sidos yhdistää atomit toisiinsa. Kemiallisia sidoksia ovat esimerkiksi kovalenttinen sidos ja ionisidos. Elektronit ovat tärkeitä kemiallisen sidoksen muodostumisessa.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Kovalenttinen sidos: Kovalenttinen sidos on kemiallinen sidos. Kovalenttinen sidos muodostuu, kun kaksi atomia jakaa elektroniparin. Negatiivinen elektronipari vetää molempia positiivisia atomiytimiä yhteen.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Oktetti: Oktetti tarkoittaa sitä, että atomin isoimmalla elektronikuorella on kahdeksan elektronia. &lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Oktettisääntö: Oktettisäännön mukaan atomit yrittävät saada uloimmalle kuorelle kahdeksan elektronia. Sääntö pätee parhaiten pienille atomeille kuten C, N, O ja F.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Liukeneminen: Liukeneminen tarkoittaa, että jokin aine sekoittuu nesteeseen tasaisesti. Esimerkiksi sokeri liukenee veteen. Esimerkiksi ruokaöljy liukenee bensiiniin. Ruokaöljy ei liukene veteen.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Vesiliukoinen: Vesiliukoinen aine sekoittuu veteen tasaisesti. Kun vesiliukoista ainetta laitetaan veteen, enää ei näe veden ja aineen rajaa. Esimerkiksi suola on vesiliukoinen aine. Kun suolaa laittaa veteen, muodostuu tasainen seos.</content>
<published>2018-08-15T09:20:01+03:00</published>
</entry>


</feed>