https://peda.net/id/6aa4c7c28 2015-11-12T10:16:28+02:00 https://peda.net/:static/535/peda.net.logo.bg.svg <div class="license">Tämän sivun lisenssi <a rel="license" href="https://peda.net/info">Peda.net-yleislisenssi</a></div> https://peda.net/id/47c2fe388 2016-02-25T19:35:20+02:00 Nauriskantoja on nimetty viljelijän, paikan tai ominaisuuksien mukaan. <br/> <br/> Vanhassa maatalousalan kirjallisuudessa on mainittu useita nauriin nimityksiä, jotka viittaavat niiden olevan nauriskantoja:<br/> <ul> <li>Mustialan laji</li> <li>Lappska roffor</li> <li>Vilan-Yöni</li> <li>Leikkikangas</li> <li>Syysnauris</li> <li>Voinauris</li> <li>Suomalainen litteä</li> <li>Keltainen litteä</li> <li>Pohjoissuomalainen</li> </ul> Muita tiedettyjä nauriskantoja:<br/> <ul> <li>Viena</li> <li>Enon kanta</li> <li>Liperin sininen</li> <li>Ristijärvi</li> <li>Petrowski (synonyymeinä 'Navet jaune Finlande', 'Navet de Petrowsky', 'Yellow Finland turnip')</li> </ul> 2015-11-10T14:55:12+02:00 https://peda.net/id/1b0323f68 2016-02-25T19:35:55+02:00 <div class="eoppi-highlight"> <p>Yritä selvittää millaisia nämä naurisruuat ovat olleet ja mitä vieläkin valmistetaan. Ideoi uusia naurisruokia. </p> <ul> <li>naurishauta, naurishaudukkaat</li> <li>apposet hoivajauholla</li> <li>jälte</li> <li>pantioruuat</li> <li>naurispuuro</li> <li>naurislaatikko</li> <li>naurispiirakka</li> <li>naurisleipä</li> <li>naurisvoi</li> <li>kuivatut nauriit, kitu</li> <li>naurissiirappi</li> <li>nauriskalja</li> <li>naurislastut</li> </ul> </div> 2015-11-10T12:23:37+02:00 https://peda.net/id/bdf5e2860 2016-02-25T19:34:59+02:00 Lähteenä käytetty MTT:n erikoistutkija Hannu Ahokkaan tutkimustuloksia. <br/> <br/> Tutkimustuloksia kokoava ja suomenkielinen artikkeli: Ahokas, Hannu (2010) Suomi viljarukiin, kaskinauriin ja lantun geenikeskuksena. Teoksessa: Juha Hirvilammi (toim.) Varhainen viljely Suomessa. Suomen maatalousmuseo Sarka. Loimaa 2010, 82-131. 2015-05-26T16:47:25+03:00 https://peda.net/id/761218848 2016-02-25T19:34:48+02:00 Maarit Heinonen: Lanttu ja nauris<br/> <a href="https://peda.net/id/9721e1b0d">Katso viittausohje.</a> 2015-11-12T09:39:09+02:00 https://peda.net/id/2c17f9c60 2016-02-25T19:35:36+02:00 <p>Nauris (<em>Brassica rapa</em>) on suomalaisten viljellyistä vihanneksista vanhin. Se oli muinaissuomalaisten pääasiallinen ravintokasvi ohran ohella. Suomen ja Karjalan alueella kehittyi kaskiviljelyssä erityinen kaskinauriin muoto.</p> <p>Suomessa viljeltiin pääasiassa litteää kaskinaurista eli huhtanaurista. Se on erittäin sopeutunut kaskiviljelyyn. Sen matala mukulajuurakko muodostuu maanpinnan yläpuolelle ja siksi se on helppo nyhtää ylös eikä ota mukaan juurikaan multaa. Altapäin kaskinauriin mukulajuurakko voi olla kovera ja maahan kasvaa vain pieni osa.</p> <p>Nauris on ristipölytteinen kasvi ja siitä syntyi viljelyssä paikallisesti erilaisia nauriskantoja. Kullakin talolla saattoi olla oma nauriskantansa, josta he lisäsivät siementä. Vielä 1900-luvun alussa etenkin lapset olivat nauriin siementen kasvattajia ja saivat niiden myynnistä omaa rahaa.<br/> <br/> </p> <h3><b>Kaskinauris ranskalaisten ja intiaanien ruokapöytiin</b></h3> <p>Suomalainen kaskinauris oli haluttu vientituote ja se levisi myöhemmin ainakin Ruotsiin (<em>finneroffva</em>), Norjaan (<em>bråtenaepe, finlandsnaepe, rugnaepe, fladnaepe</em>), Venäjälle (<em>ljadnaja repa, repka ljandnaja</em>), Viroon, Saksaan ja Ranskaan sekä jopa Pohjois-Amerikkaan varsinkin intiaanien (<em>hopniss, hoppenis</em>) keskuuteen metsäsuomalaisten siirtolaisten mukana. Saamenkielen nauris-sanan suomalaislainat paljastavat, että myös saamelaiset viljelivät suomalaista kaskinaurista Norjassa (<em>navras</em>), Ruotsissa (<em>nauraha, nauraj</em>) ja Venäjän Kuolassa (<em>navras, nagres).</em></p> <p>Suomalaista kaskinauriin siemeniä, suomalaista keltanaurista (ranskaksi <em><em>Mavet june de Finlande), </em></em> oli myytävänä 1800-luvun Euroopassa. Etenkin suuri pariisilainen Vilmorin siemenliike levitti suomalaisen kaskinauriin siemeniä Petrovski-nimisenä (myös Petrovsky, Petrowski). Petrovski-siemenet saapuivat alun alkaen Pariisiin mitä ilmeisemmin Pietarista ja sen vuoksi nimi on venäläisperäinen. Petrovski-nimi on annettu kaskinauriin kylvöajankohdan mukaan: yleensä kaskinauris kylvettiin Pietarin, Pekan, Pekon, Petterin päivänä 29. kesäkuuta.</p> <p>Petrovski-nimistä nauriinsiementä on yhä myynnissä Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa. Nykyiset Petrovski-naurislinjat ovat viljelyn ja valinnan seurauksena muuttuneet 1800-luvulta. Nauriit ovat nykyään muodoltaan pyöreitä eivätkä litteitä ja kuperapohjaisia kuten alkujaan.</p> 2015-05-26T16:43:20+03:00 https://peda.net/id/b7c2aed28 2016-02-25T19:35:13+02:00 <p>Sata vuotta sitten lapset ansaitsivat rahaa siemenkasvatuksella. Mitä arvelet, löytyisikö nykyään siementen ostajia ja jos löytyy, keitä he voisivat olla? Entä kuinka markkinoisit siemeniä?</p> <p>Lanttu ja nauris ovat kaksivuotisia. Ensimmäisenä vuonna ne kasvattavat mukulan ja toisena kukkivat. Koska Suomen oloissa mukulat eivät talvehdi maassa, voidaan lanttua ja naurista kasvattaa vain yksivuotisina. Sen sijaan kellarissa mukulat pärjäävät talven yli, ja kasvatusta voidaan jatkaa seuraavana keväänä.</p> <p>Siemennauriiksi tai -lantuksi valitaan korjuuvaiheessa ehjänapaiset ja vähänaattiset parhaat yksilöt. Keväällä ne istutetaan kasvattamaan kukkavartta, johon ilmestyy kesällä keltainen rypsiä muistuttava kukinto. Kukkavarsien annetaan kuivua. Syksyllä siemenet ravistellaan pusseihin. Siemenet säilyvät itävinä 4–6 vuotta.</p> 2015-11-11T09:56:30+02:00 https://peda.net/id/186b052e8 2016-02-25T19:34:53+02:00 <span class="center"><a href="https://peda.net/hankkeet/geenivaraoppi/gk/oa/vihannekset/lanttu-ja-nauris/kne/ekhkk2mh#top" title="Eno-kaskinauris kasvoi hyvin Kansallismuseon kesäpihalla 2015_Kuva Maarit Heinonen_Luke.JPG"><img src="https://peda.net/hankkeet/geenivaraoppi/gk/oa/vihannekset/lanttu-ja-nauris/kne/ekhkk2mh:file/photo/4a5643a5bfa735581230b365070612fffea2188a/Eno-kaskinauris%20kasvoi%20hyvin%20Kansallismuseon%20kes%C3%A4pihalla%202015_Kuva%20Maarit%20Heinonen_Luke.JPG" alt="" title="Eno-kaskinauris kasvoi hyvin Kansallismuseon kesäpihalla 2015_Kuva Maarit Heinonen_Luke.JPG" class="inline" loading="lazy"/></a></span><br/> 'Eno' on hyvin tunnettu maatiaislajike Pohjois-Karjalasta, jota on aikanaan viljelty kaskessa. Nauriit ovat violetti-, kelta- ja kirjavakuorisia. 'Enon' kantaa on ylläpitänyt viljelemällä Heiskasten perhe Pohjois-Karjalassa Enossa. 'Enoa' on saatavilla hyvin varustetuista marketeista. Siemeniä voi tilata mm. Maatiainen ry:ltä ja Hyötykasviyhdistykseltä. 2015-11-09T15:23:41+02:00