https://peda.net/id/6a3ba6ae7c6 2019-05-22T10:51:22+03:00 https://peda.net/:static/535/peda.net.logo.bg.svg <div class="license">Tämän sivun lisenssi <a rel="license" href="https://peda.net/info">Peda.net-yleislisenssi</a></div> https://peda.net/id/6a5b8a5a7c6 2018-08-23T12:44:22+03:00 <a class="eoppi-icon-nav" href="https://quizlet.com/_2vf1ez" target="_blank" rel="nofollow ugc noopener"> <img src="https://www.e-oppi.fi/pedanet/icons/nav/icon-nav-hakemisto.png"/> <span>Termit Quizletissä</span> </a> <br/> <br/> <b>aitotumaiset</b><br/> <span>Alkueliöt, kasvit, eläimet ja sienet. Niillä on tuma ja muita soluelimiä.</span><br/> <br/> <b>arkit</b><br/> <span>Alkeellisia yksisoluisia eliöitä, joilla ei ole soluelimiä, esimerkiksi ei tumaa (ovat esitumaisia). Elävät mm. maaperässä ja jopa ihmisen suolistossa. </span><br/> <br/> <b>bakteerit</b><br/> <span>Alkeellisia yksisoluisia eliöitä, joilla ei ole soluelimiä, esimerkiksi ei tumaa (ovat esitumaisia). Mm. sinibakteerit ja monet taudinaiheuttajat.</span><br/> <br/> <b>biosfääri</b><br/> Maapallon osa, jossa on elämää. <br/> <br/> <b>ekologinen lokero</b><br/> Eli ekolokero. Lajin tarvitsemien resurssien muodostama kokonaisuus, johon kuuluvat mm. ravinto ja alue, josta laji etsii ruokaa.<br/> <br/> <b>ekosysteemi</b><br/> Ekosysteemi on tietyn alueen, esimerkiksi järven, muodostama kokonaisuus, johon kuuluvat siinä elävät eliöt ja eloton luonto, kuten vesi ja kivet.<br/> <b><br/> eliöyhteisö<br/> </b>Alueen populaatioiden muodostama yksilöjoukko.<b><br/> <br/> endeeminen <br/> </b>Laji tai alalaji, jota esiintyy vain suppealla alueella. Esim. saimaannorppa on endeeminen eli kotoperäinen alalaji.<b><br/> <br/> evoluutio</b><br/> <span>Lajien vähittäistä kehittymistä mutaatioiden ja luonnonvalinnan seurauksena.</span><br/> <br/> <b>fossiili</b><br/> <span>Muinaisen eliön kivettynyt jäänne.</span><br/> <br/> <b>hajottaja</b><br/> Eliö, joka saa energiansa hajottamalla kuolleita eliöitä tai niiden osia.<br/> <br/> <b>happamoituminen</b><br/> Veden tai maaperän pH:n pieneneminen happamien saasteiden seurauksena.<br/> <b><br/> hypoteesi<br/> </b>Olettamus, jota testataan kokeellisella tutkimuksella. Esimerkiksi &quot;typen lisääminen veteen lisää levien kasvua&quot; on hypoteesi.<b><br/> <br/> joki</b><br/> Joki on uoma, jossa virtaa vettä kohti toista jokea, järveä tai merta. Puro ja oja ovat jokea kapeampia.<br/> <br/> <b>järvi</b> <br/> Järvi on yhtenäinen vesialue. Järven vesi ei virtaa tiettyyn suuntaan.<br/> <b><br/> koppisiemeniset kasvit</b> <br/> Kasvien siemenet kehittyvät suojassa, kopissa. Suurin osa Suomen luonnon siemenkasveista on koppisiemenisiä (paljassiemenisiä ovat vain mm. havupuut).<br/> <b><br/> kuluttaja<br/> </b>Eliö, joka saa energiansa syömällä toisia eliöitä.<b><br/> <br/> kutu<br/> </b>Kalojen lisääntymistapahtuma, jossa naaras laskee mädin ja koiras maidin.<b><br/> <br/> lampi</b><br/> Lampi on järveä pienempi vesialue. Jos vesialueen halkaisija on alle 200 metriä, puhutaan yleensä lammesta eikä järvestä.<br/> <br/> <b>leimautuminen</b><br/> Vesilinnun poikasen kiintyminen <span>kuoriutumisen jälkeen ensimmäiseksi näkyvillä olevaan liikkuvaan hahmoon.</span><br/> <br/> <b>luonnonvalinta</b><br/> <span>Ilmiö, jossa kelpoisimmat yksilöt saavat eniten jälkeläisiä.</span><br/> <br/> <b>maaperä</b><br/> <span>Kallioperän päällä oleva irtonainen maa-aines.</span><br/> <br/> <b>meri</b><br/> Meri on hyvin laaja vesi-alue, jonka vesi on suolaista.<br/> <br/> <b>moreeni</b><br/> <span>Lajittumatonta maa-aineista, jossa on niin suuria kiviä kuin hyvin hienoa saveakin.</span><br/> <b><br/> muodonvaihdos<br/> </b>Esimerkiksi sudenkorennon tai sammakon kehittyminen eri vaiheiden kautta aikuiseksi.<b><br/> <br/> murtovesi</b><br/> Vähäsuolaista vettä, mm. Itämeressä.<br/> <b><br/> mutaatio</b><br/> <span>Muutos perimässä, DNA-molekyylissä.</span><br/> <br/> <b>mäti</b><br/> Koostuu naaraskalan tuottamista munasoluista. Naaras laskee mädin yleensä pohjaan ja koiraskala hedelmöittää munasolut maidillaan.<br/> <br/> <b>natriumkloridi</b><br/> NaCl. Ruokasuola. Merivedessä on natriumkloridia. <br/> <b><br/> omavarainen<br/> </b><span>Omavarainen eliö ei tarvitse ulkopuolelta saatavaa valmista ravintoa, vaan kykenee itsenäisesti hyödyntämään esimerkiksi auringon valoenergiaa (fotosynteesi). Tuottajat ovat omavaraisia.<br/> </span><br/> <b>ominaislämpökapasiteetti</b><br/> Ominaislämpökapasiteetti kuvaa kuinka paljon lämpöenergiaa materiaaliin sitoutuu. Koska vesi sitoo lämpöä hyvin, sen ominaislämpökapasiteetti on korkea. <br/> <br/> <b>peto-saalis -suhde</b><br/> Kahden lajin suhde, jossa <span>toinen laji hyötyy saadessaan ravintoa ja saalislajin yksilöt kärsivät.<br/> </span><br/> <b>pesäpakoisuus</b><br/> <span> Vesilinnun poikasten tapa jättää pesä pian kuoriutumisen jälkeen. </span><br/> <b><br/> plankton<br/> </b>Veden pienikokoisten levien ja eläinten muodostama eliöstö.<b><br/> <br/> populaatio</b><br/> Alueella elävien saman lajin yksilöiden joukko.<br/> <br/> <b>pölytys</b><br/> Kasvin siitepölyn siirtyminen tuulen tai hyönteisten välityksellä emikukalle.<br/> <br/> <b>ravinne</b><br/> Aine, jota levät ja kasvit tarvitsevat kasvaakseen. Mm. typpi ja fosfori ovat ravinteita.<br/> <b><br/> ravintoketju <br/> </b>Eliöyhteisön eliöiden muodostama ketju, joka alkaa tuottajasta (kasvi) ja päättyy useamman asteen kuluttajaan (petoon).<b><br/> <br/> ravintoverkko<br/> </b>Alueen ravintoketjujen muodostama kokonaisuus.<b><br/> <br/> rehevöityminen</b><br/> Ilmiö, jossa veteen päässeet ravinteet (typpi ja fosfori) muuttavat vesiluontoa muun muassa siten, että monet vesikasvit lisääntyvät.<br/> <br/> <b>relikti </b><br/> Eli jäännelaji. L<span>aji, jonka esiintymisalue on jäänne lajin laajemmasta esiintymisalueesta.<br/> <br/> <b>siemenkasvi</b><br/> Kasvi, joka tuottaa kukkien avulla siemeniä.<br/> </span><br/> <b>sinibakteerit</b><br/> <span>Eli sinilevät eli syanobakteerit. Fotosynteesiin kykeneviä vedessä eläviä bakteereja.</span><br/> <br/> <b>siitos</b><br/> Tapahtuma, jossa eläimen uroksen siittiöt hedelmöittyvät naaraan munasolut. Esimerkiksi linnuilla ja nisäkkäillä on sisäinen siitos.<br/> <br/> <b>sukupuutto</b><br/> <span>Ilmiö, jossa laji häviää maapallon biosfääristä eli kuolee sukupuuttoon.<br/> <br/> <b>sulkasato</b><br/> Linnun elämän kierron vaihe, jossa se vaihtaa uudet sulat.<br/> <br/> </span><b>suo</b><br/> Turvetta muodostava ekosysteemi. Mm. Räme, korpi ja neva. <br/> <br/> <b>suvuton lisääntyminen</b><br/> Lisääntyminen ilman sukusoluja. <br/> <br/> <b>symbioosi</b><br/> <span>Kahden eliöt tiivis yhteiselo, josta molemmat osapuolet hyötyvät.</span><br/> <b><br/> tasalämpöinen<br/> </b>Eliö, joka pystyy pitämään kehon lämpötilan vakiona ympäristön lämpötilasta riippumatta. Linnut ja nisäkkäät.<br/> <br/> <b>toisenvarainen</b><br/> <span>Eliö, joka saa energiansa joko elävistä tai kuolleista eliöistä. Kuluttajat ja hajottajat.</span><br/> <b><br/> tuma<br/> </b>Solun osa, jossa on perimä (DNA-molekyyleissä).<b><br/> <br/> tuottaja</b><br/> <span>Kasvi tai syanobakteeri, joka tuottaa sokeria yhteyttämällä.</span><br/> <br/> <b>uhanalainen laji</b><br/> Laji, joka uhkaa kuolla koko maapallolta tai Suomesta sukupuuttoon.<br/> <br/> <b>valuma-alue</b><br/> Alue, josta vesi virtaa tarkasteltavaan vesistöön, esimerkiksi jokeen, järveen tai Itämereen.<br/> <br/> <b>yhteyttäminen</b><br/> Kasvin viherhiukkasessa tapahtuva reaktio, jossa Auringon valoenergian avulla hiilidioksidista ja vedestä syntyy happea ja sokeria.<br/> <br/> <b>ympäristömyrkky</b><br/> Eliöille vaarallinen aine, jota voi kertyä ravintoketjussa. Esimerkiksi raskasmetallit ja DDT.<br/> <br/> <a class="eoppi-icon-nav" href="https://peda.net/id/64407aa47c6:sitemap"><img src="https://www.e-oppi.fi/pedanet/icons/nav/icon-nav-kirja-sisallys.png"/> <span>Sisällys</span></a> 2019-05-22T10:51:22+03:00