Perusopetuksen matematiikka MFK-M202 (5 op)

Oppimisen viitekehyksiä

2023-03-14T16:56:29+02:00

"Pitääkö ymmärtää voidakseen tehdä, vai päinvastoin?"

lähde: Nescher, P., 1986, Are mathematical understanding and algorithmic performance related? For the learning of matehmatics, 6 (3), ss. 2 – 9

"Konseptuaalinen tieto on edellytys etenemiselle proseduraalisessa tiedossa."
[[$$\mathbb{P}\subset\mathbb{C}\subset\mathbb{P}_{\text{sof}}$$]]

lähde: Haapasalo, L. & Kadijevich, D., 2000, Two types of mathematical knowledge and their relation, Journal für Mathematikdidaktik, 21 (2), ss. 139 – 157

"I can identify the subject, what it is and what it includes."
"I can point out the main essential matters."
"I understand it."
"I know how to summarize it."
"I know how to teach it to the others."
"I know how to apply this in action."

lähde: Bloom, B. S.; Engelhart, M. D.; Furst, E. J.; Hill, W. H.; Krathwohl, D. R. (1956). Taxonomy of educational objectives: The classification of educational goals. Handbook I: Cognitive domain. New York: David McKay Company

Kurssin linkit

2020-02-21T18:19:52+02:00

Karvin tutkimus koulutulokkaiden matematiikan taidoista

Kansallinen koulutuksen arviointikeskus Karvi julkaisi syksyllä arvioinnin, jossa kartoitettiin mm. koulutulokkaiden matematiikkaan liittyviä taitoja ensimmäisinä kouluviikkoina.

Yksilöiden osaamisessa erot olivat valtavia, ja analyyseissa löydettiin viisi keskeistä riskitekijää, jotka selittävät lähtötasojen eroja: ennen koulun alkua tehty tehostetun tai erityisen tuen päätös, suomi tai ruotsi toisena kielenä -oppimäärä (S2), lähisuvussa ilmenneet oppimisvaikeudet, loppuvuodesta syntyminen ja huoltajien matala koulutustausta.

Matematiikan opetuksen eriyttäminen alakoulussa opettajien näkökulmasta

Permanto, Emilia, pro gradu -tutkielma, Itä-Suomen yliopisto, 2020

Matematiikan työllisyysluvut

Alumnikyselyjen tulokset Helsingin yliopiston koulutus- ja kehittämispalvelujen sivuilla.

Kurssi HY:n sivuilla

Matemaattisia lämmittelytehtäviä

2020-03-12T15:54:09+02:00

: 272B2D64-D60D-45C8-8F74-FD8E0A5195AE.jpeg
: 66C545AD-3F51-4DC9-9453-743195264E08.jpeg
: 3D06542A-E371-4F64-94FC-C2049A20FDCB.jpeg
: 37C0F87E-6FBD-4104-A47B-1972C5C26E7C.jpeg

Oppimisen viitekehyksiä

2023-03-14T08:47:22+02:00

tehtävänanto – oppilaan tuotos
tunnistaminen – tuottaminen – soveltaminen
symbolinen – verbaalinen – kuvallinen
määritteleminen – tarkasteleminen – aineiston hyödyntäminen
suljettu – avoin
sisältötavoite – taitotavoite – laaja-alainen tavoite – kielellinen tavoite
tiedon kopioiminen – tiedon muokkaaminen – tiedon yhdistäminen – tiedon luominen

Palautteen vaikutus

2020-02-26T15:45:01+02:00

Sekä myönteinen että kielteinen palaute voivat olla niin hyödyksi kuin haitaksi. (Dweck & Master, 2009; Ryan & Deci, 2009; Pekrun ym. 2014)

Persoonaan kohdistuva palaute on vaaraksi oppimiselle ja itsetunnolle. (Dweck & Master, 2009)

Tärkeiksi koetuilta aikuisilta saadut ristiriitaiset viestit aiheuttavat hämmennystä ja ovat haitaksi itsetunnolle. (Harter, 2012)

Prosessiin kohdistuva palaute voi edistää oppimista. (Dweck & Master, 2009; Hattie & Timperlay, 2007)

Palautteen on oltava ymmärrettävää ja tarkkaa (Hattie & Timperlay, 2007), ja sitä antaessa on tunnettava oppilas (Tennant ym., 2015).

lähteet: Oinas, S., Hyvää rakentavat Wilma-merkinnät, e-Erika 2/2018, Helsingin yliopiston Koulutuksen arviointikeskus, ss. 46 – 50, linkki

Huom! Ylläolevissa tekijät korreloivat, mutta kausaalisuhdetta ei voi näiden perusteella määrittää.