Vaikuttajafoorumin striimaustallenne, tulevaisuusfoorumi 1.9.2018

2019-02-28T09:32:13+02:00

Vaikuttajafoorumi Mäntyharjussa 1.9.2018, linkki striimaukseen ja esittelyyn

Ohessa liitteenä myös koonta vaikuttajien esille nostamista asioista. Siinä on jotkut asiat moneen kertaan, jotta niiden suhteellinen painoarvo pysyisi näkyvissä.

Mukana olivat
Koreografi Hanna Brotherus
Toiminnanjohtaja, konsuli Tuomas Hoikkala
Oikeusministeri Antti Häkkänen
Rockvalokuvaaja ja -video-ohjaaja Ville Juurikkala
Musiikkineuvos Klaus Järvinen
Oikeustieteen tohtori, edunvalvontayksikön päällikkö Helena Lamponen
Maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä
Elokuvaohjaaja Roosa Toivonen
Toimitusjohtaja Vesa Vihriälä

Tilaisuuden avasi kunnanjohtaja Jukka Ollikainen. Keskustelua johtivat Mäntyharjun kansalaisopiston rehtori Heli Tirri ja Mäntyharjun seudun elinkeinojen kehitys Oy:n toimistusjohtaja Eveliina Mäenpää.

Tilaisuutta osarahoitettiin opetushallituksen myöntämällä avustuksella.

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen, TPO

2019-02-28T10:16:36+02:00

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen Mäntyharjun kansalaisopistossa taiteen perusopetuksessa, kehityksen vaihe 2018 syksyllä

Kansalaisopistot tulevaisuuden yhteiskunnassa , LAKE 2018

2019-03-04T11:57:07+02:00

Pieksämäki, Mikkeli ja Mäntyharju opistojen uutta tulevaisuutta etsimässä

Kolmen kansalaisopiston porukka on tehnyt yhdessä valtavan määrän kehittämistyötä vuosien saatossa. Yhteistyöstä on saanut nauttia myös henkilökunta, sillä vuosittain nämä kolme oppilaitosta ovat pohtineet yhteisissä kehittämispäivissä kulloisenkin hankkeen kehittämisaiheita ja tulevia haasteita.

Yhdessä asioita pohtien todettiin myös tarve vastata laajemmin tulevaisuuden haasteisin ja ennakoida aktiivisesti muutosta ja opiston roolia siinä. Vuoden 2018 laatu- ja kehittämishankkeemme onkin ’Kansalaisopistot tulevaisuuden yhteiskunnassa’. Hanke ajoittuu ajalle 27.3.2018-31.12.2019 ja sitä koordinoi Mäntyharjun kansalaisopisto.

Kansalaisopistoympäristö on muuttunut ja muuttuu monin tavoin, mm.

- suurempien tuottavuusvaateiden ja pienempien julkisen talouden resurssien,
- globalisoitumisen,
- digitalisaation,
- väestörakenteen muuttumisen,
- pirstaloituvien työurien,
- pidemmän työikäisyysajan,
- elinikäisen koulutuksen kaariajattelun,
- opistojen ja kuntien uusien ja laajenevien tehtävien kuten hyvinvoinnin lisäämisen ja osallisuuden edistämisen,
- osaamisen hyödyntämisajattelun,
- kaupungistumisen ja
- vapaa-ajan ajankäytön, sisällön ja maantieteellisen sijoittumisen kautta.

Tulevaisuuden pohdinta ja kansalaisopistojen asemointi tulevaisuudessa on tärkeää jo sinänsä. Kuitenkin halusimme ottaa hankkeeseen tämän pohdinnan rinnalle kaksi helposti näkyvissä olevaa ja tulevaisuudessa aina vain tärkeämmäksi nousevaa käytännön toimintakenttää. Nämä ovat

1. digiosaamisen ja digitaalisten palvelujen kehittäminen sekä
2. osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen ja oppimisen ohjaustoiminta.

Jälkimmäisessä kokonaisuudessa otimme yhdeksi pilottikentäksi taiteen perusopetuksen.

Hankkeen toiminta:

Hankkeen yläteemaa on pohdittu mm. vaikuttajafoorumissa 1.9.2018. Siinä yhdeksän vähintään kansallisen tason vaikuttajaa 1. taiteen ja kulttuurin alalta ja 2. yhteiskunnan, talouden ja tieteen alalta pohti paneelikeskustelussa Mäntyharjun kansalaisopiston, kansalaisopistojen yleensä ja vapaan sivistystyön merkitystä ja tulevaisuutta sekä Mäntyharjun kaltaisen kunnan merkitystä. Tilaisuuden striimaustallenne viereisen palkin linkin kautta. Paneelikeskustelu antaa paljon ajatuksia mille opistolle vain.

Tulevaisuuspohdintaa jatkettiin 13.12.2018 hankkeen opistojen yhteisessä kehittämispäivässä ja sitä tullaan vielä tekemään eri tapaamisessa ja opistojemme omissa tilaisuuksissa.
Hankkeen alateemoista digiosaamisen ja digitaalisten palvelujen kehittäminen jatkaa edellisen LAKE -hankkeemme teemaa. Tässä työssä olemme vasta alussa, vaikka voit lukea hienoa tuloksiamme ja kokeilujamme Digiopistot -hankkeen kuvauksesta (LAKE 2017).
Osa-alueessa tuetaan sekä henkilöstön digitaitojen ja heihin kohdistuvien digipalvelujen kehittämistä ja kehittymistä että opiskelijoiden digipalveluja ja verkkopohjaisten oppimisympäristöjen luomista. Digitaitojen ohella pyritään laajentamaan ymmärrystä digitaalisuuden mahdollisuuksista esim. yhteisöllisessä oppimisessa ja muussa yhteisöllisessä toiminnassa.

Tämän yhteyden takia vuoden 2017 hankkeeseen digitaalisuuden kehittämisen osuus alkoi suuremmin nyt esittelyssä olevassa hankkeessa tammikuun 2019 jälkeen. Ensin toteutimme edellisen Digiopistot -hankkeemme loppuun.
Toinen alateemamme, osaamisen tunnistaminen ja tunnustamisen sekä oppimisen ohjaustoiminta ja sitä tukevat järjestelmät sen sijaan on lähtenyt käyntiin. Osaamisen tunnistamiseen ja tunnustamiseen liittyen on viereisessä palkissa myös oma diasarjansa. Se on tehty nimenomaan TPO:n näkökulmasta.

Tulevaisuudessa osaamisen hyödyntäminen ja todentaminen nousevat suurempaan rooliin kuin aiemmin. Resurssien vähetessä, kilpailun kiihtyessä ja globalisaation paineissa monipuolinen osaaminen ja joustava osaamisen lisääminen sekä sen todentaminen nousevat tärkeiksi aihe-alueiksi. Osaamiseen ja sen tunnistamiseen ja tunnustamiseen tarvitaan välineitä myös vapaassa sivistystyössä, samoin oppimisen ohjaamiseen. Aihealueen pilottina toimii taiteen perusopetuksen kenttä, mutta myös muut kokeilut ovat mahdollisia ja mm. kielten opetuksessa on asiaa lähdetty pohtimaan.

Konsortiomme oppilaitokset antavat opetusta yleisessä taiteen perusopetuksen oppimäärässä vapaan sivistystyön tunneilla.
Hankkeessa kehitetään keinoja yksilöllistää taiteen perusopintojen opintopolkuja, ohjata opintoja, tunnistaa osaamista ja tehdä osaaminen näkyväksi ja hyväksytyksi niin vapaassa sivistystyössä ja taiteen perusopetuksen sisällä kuin vapaan sivistystyön ulkopuolellakin. Yksilöinti ja osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen edellyttävät ajattelun avartamista ja opiskelijan hyvään uskomista, mutta myös yhteisiä pelisääntöjä, rakenteita ja kirjaamisalustoja.

Välineet ja toimintatavat

Yhteinen nimittäjä hankkeen toiminnoille on tulevaisuuden pohdinta ja tulevaisuuteen vastaaminen. Aihealueet ja toiminnot muodostuvat sen varaan. Varsinaisessa tulevaisuuden pohdinnassa päätoimintatapoina ovat joko oppilaitoskohtaiset tai koko konsortion työpajat, kehittämispäivät yms. Myös muita työkaluja voidaan käyttää aina aivoriihistä alkaen. Ala-aihealueita voidaan pohtia ja kehittää esim. mentoroinnin ja tutoroinnin, kehittämispäivien, mallinnusten ja kokeilun, pilotoinnin, oman organisoidun haltuunoton tukemisen yms. kautta. Myös työpaja-alustuksia, paneeleja tms. voidaan käyttää. Erilaisia digitaalisia vuorovaikutusvälineitä pyritään hyödyntämään paitsi digitalisaatioon liittyvän alateeman takia, myös muussa toiminnassa.