https://peda.net/id/685ab54271c 2021-02-18T10:29:24+02:00 https://peda.net/:static/543/peda.net.logo.bg.svg <div class="license">Tämän sivun lisenssi <a rel="license noopener" href="https://peda.net/info" target="_blank">Peda.net-yleislisenssi</a></div> https://peda.net/id/b66ebe6271c 2021-02-18T10:38:45+02:00 <b>4.1 Ohjaus</b><br/> Lukiokoulutuksen oppimäärää suorittavalla opiskelijalla on oikeus saada<br/> tarpeidensa mukaista henkilökohtaista ja muuta opintojen ohjausta sekä jatko-opintoihin hakeutumiseen liittyvää ohjausta (lukiolaki 714/2018, 25 § 2 mom.).<br/> Ohjauksen avulla opiskelija parantaa valmiuksiaan selviytyä muuttuvissa elämäntilanteissa sekä oppii arvioimaan lukio-opintoja ja jatko-opiskelua koskevia<br/> valintojaan tulevaisuuden osaamistarpeiden näkökulmasta. Ohjauksen avulla<br/> opitaan lisäksi tunnistamaan, miten lukiokoulutuksen laaja-alaisen osaamisen<br/> tavoitteiden mukainen opiskelu konkretisoituu elinikäisinä työelämävalmiuksina<br/> ja -taitoina sekä laajempana yhteiskunnallisena osaamisena.<br/> Ohjaustoiminta tukee opiskelijan hyvinvointia, ihmisenä kasvua ja kehittymistä,<br/> tarjoaa aineksia itsetuntemuksen ja itseohjautuvuuden lisääntymiseen sekä kannustaa aktiiviseen kansalaisuuteen. Opiskelijoiden yhteisöllisyyttä, osallisuutta,<br/> toimijuutta sekä luottamusta omaan osaamiseen kehitetään ja pidetään yllä<br/> lukio-opintojen ajan. Ohjauksen avulla edistetään koulutuksen yhdenvertaisuutta<br/> ja tasa-arvoa sekä ehkäistään syrjäytymistä. Sukupuolitietoisella ohjauksella<br/> luodaan tasavertaisia edellytyksiä eri sukupuolten sijoittumiselle jatko-opintoihin<br/> ja työelämään. Opiskelun ja hyvinvoinnin seuraamisesta ja tukemisesta huolehditaan monialaisena yhteistyönä.<br/> Ohjaus on oppilaitoksen henkilöstön tavoitteellisesti johdettua yhteistä työtä, johon<br/> kuuluu yhteistyö korkeakoulujen ja työelämän kanssa. Opiskelijalla tulee olla mahdollisuus osallistua opintojensa aikana korkeakoulujen ja työelämän kanssa toteutettaviin opintokokonaisuuksiin. Opinto-ohjaaja vastaa oppilaitoksen opinto-ohjauksen käytännön koordinoinnista ja toteutuksesta. Aineenopettaja ohjaa opiskelijaa<br/> opettamansa aineen opiskelutaidoissa ja auttaa häntä kehittämään oppimaan<br/> oppimisen taitojaan. Lisäksi aineenopettaja tukee opiskelijan jatko-opintovalmiuksia ja työelämätuntemusta oman oppiaineensa osalta korkeakoulujen ja työelämän<br/> kanssa tehtävässä yhteistyössä. Ohjausta voidaan järjestää opintojaksomuotoisena<br/> opetuksena, henkilökohtaisena ja pienryhmäohjauksena, vertaisohjauksena sekä<br/> näiden yhdistelmänä.<br/> <br/> Ohjausta tulee eriyttää ottamalla huomioon jokaisen opiskelijan yksilölliset lähtökohdat, tarpeet, tavoitteet, harrastukset, kiinnostusten kohteet, osaamisalueet<br/> sekä elämäntilanteeseen vaikuttavat tekijät. Opiskelija on ohjauksessa aktiivinen<br/> ja osallistuva toimija. Opiskelijan yksilöllisten tarpeiden huomioonottamista voidaan tehostaa eri asiantuntijoiden yhteistyöllä.<br/> Opiskelijan tulee saada tietoa siitä, mitkä ovat eri toimijoiden tehtävät ohjauksen<br/> kokonaisuudessa sekä missä asioissa ja miten opiskelija voi saada heiltä tukea.<br/> Paikalliseen opetussuunnitelmaan tulee sisältyä kuvaus siitä, miten siirtymävaiheen yhteistyötä toteutetaan ammatillisen koulutuksen, korkea-asteen koulutuksen sekä muiden koulutusta järjestävien tahojen kanssa. Korkea-asteen<br/> oppilaitosten kanssa tulee erikseen sopia tavoista, jotka mahdollistavat opiskelijoille orientoivat opinnot korkea-asteella sekä vaihtoehtoiset väylät hakeutua<br/> jatko-opintoihin. Lisäksi tulee kuvata, miten alueellista monialaista yhteistyötä<br/> toteutetaan työelämän, paikallisten työ- ja elinkeinopalvelujen, sosiaali- ja<br/> terveystoimen, nuorisotoimen sekä muiden toimijoiden kanssa. Paikallisessa<br/> opetussuunnitelmassa kuvataan, miten ohjauksella varmistetaan opiskelijan<br/> mahdollisuus kehittää kansainvälisyys-, työelämä- ja yrittäjyysosaamistaan.<br/> Osaksi paikallista opetussuunnitelmaa laaditaan ohjaussuunnitelma, jossa kuvataan ohjauksen järjestäminen oppilaitoksessa. Se toimii ohjaustyön arvioinnin ja<br/> kehittämisen välineenä.<br/> <br/> Oppilaitoksen ohjaussuunnitelman tulee sisältää aikuisten lukiokoulutuksen opetussuunnitelman perusteiden pohjalta seuraavat:<br/> • ohjauksen keskeiset käsitteet<br/> • ohjauksen tehtävät ja tavoitteet<br/> • ohjauksen järjestäminen<br/> • ohjauksen toimijat ja työnjako<br/> • ohjaus siirtymävaiheissa ja suoritettaessa mahdollisia kahden tutkinnon opintoja: yhteistyö toisen asteen ammatillisten oppilaitosten, korkea-asteen ja<br/> muiden koulutuksen järjestäjien kanssa sekä jatko-ohjauksen järjestäminen<br/> • ohjauksen sisällöt, menetelmät ja työtavat<br/> • ohjauksen yhteistyö työelämän ja muiden oppilaitoksen ulkopuolisten tahojen<br/> kanssa<br/> • ohjaustoiminnan arviointi.<br/> Ohjaussuunnitelmassa tarkastellaan myös esteettömyyttä siirtymävaiheissa.<br/> Suunnitelmassa kuvataan toimintamalleja, joiden avulla turvataan yhdenvertaisuus hakeutumisvaiheessa lukiokoulutukseen ja sieltä jatko-opintoihin. Lisäksi<br/> suunnitelmaan sisällytetään kuvaus toimenpiteistä, joiden avulla varmistetaan<br/> esteetön opintopolku ja oppimisympäristö.<br/> Lukio-opintojen etenemisen sekä jatko-opintoihin ja työelämään siirtymisen<br/> tueksi opiskelija laatii henkilökohtaisen opintosuunnitelman, joka sisältää opiskelu-, ylioppilastutkinto- sekä jatko-opinto- ja urasuunnitelman. Henkilökohtaisen opintosuunnitelman toteutumista seurataan säännöllisesti ja tarvittaessa<br/> päivitetään lukio-opintojen aikana. Koulutuksen järjestäjän tehtävänä on opiskelijan henkilökohtaisen opintosuunnitelman laatimisen yhteydessä selvittää ja<br/> tunnistaa opiskelijan aiemmin hankkima osaaminen tämän esittämän selvityksen<br/> perusteella. Koulutuksen järjestäjän on tunnustettava myös muualla hankittu<br/> paikallisen opetussuunnitelman tavoitteita ja sisältöjä vastaava osaaminen. Tarvittaessa osaaminen on osoitettava koulutuksen järjestäjän päättämällä tavalla.<br/> (Lukiolaki 714/2018, 27 §.)<br/> <br/> Ohjauksen merkitys korostuu koulutuksen nivel- ja siirtymävaiheissa. Oppilaitos<br/> antaa tietoa aikuisten lukiokoulutukseen hakeutuville henkilöille, opinto-ohjaajille ja opettajille sekä tarjoaa heille mahdollisuuksia tutustua opetukseen<br/> lukiossa. Lukio-opintonsa aloittava opiskelija perehtyy oppilaitoksen toimintaan<br/> sekä opiskelun käytänteisiin. Ohjausprosessin aikana opiskelija suunnittelee<br/> opinto-ohjelmaansa siten, että hän tunnistaa ja huomioi jatko-opintojen ja työelämän tarjoamia mahdollisuuksia. Näitä asioita käsitellään ohjauksessa koko<br/> lukio-opintojen ajan.<br/> Opiskelijalla on oikeus saada ohjausta muihin opintoihin hakeutumisessa, jos<br/> hänen opiskeluoikeutensa lukiokoulutuksen oppimäärän suorittamiseen on päättymässä tai hän on ilmoittanut eroamisestaan (lukiolaki 714/2018, 25 § 3 mom.).<br/> Lukiokoulutuksen oppimäärän suorittaneella opiskelijalla, joka ei ole saanut<br/> jatko-opiskelupaikkaa tutkintoon johtavassa koulutuksessa, on oikeus saada<br/> opintoihin hakeutumiseen ja urasuunnitelmiin ohjausta oppimäärän suorittamisvuotta seuraavan vuoden aikana. Ohjauksesta vastaa koulutuksen järjestäjä,<br/> jonka oppilaitoksessa opiskelija on suorittanut oppimäärän. (Lukiolaki 714/2018,<br/> 25 § 4 mom.) <br/> <br/> <b>HENKILÖKOHTAINEN OPINTOSUUNNITELMA</b><br/> Aikuisten lukiokoulutuksessa opiskelija laatii opetushenkilöstön tuella henkilökohtaisen opintosuunnitelman, joka sisältää opiskelusuunnitelman, ylioppilastutkintosuunnitelman sekä jatko-opinto- ja urasuunnitelman. Henkilökohtainen<br/> opintosuunnitelma ohjaa opiskelijan tiedollista ja taidollista kehittymistä koko<br/> opintojen ajan. Suunnitelmassa jäsennetään opiskelun tavoitteet ja arvioidaan<br/> niiden saavuttamiseen kuluva aika yhdessä opiskelijan kanssa. Henkilökohtaista<br/> opintosuunnitelmaa laadittaessa otetaan huomioon opiskelijan elämäntilanne,<br/> valmiudet ja opiskelun tavoitteet sekä tunnistetaan aiemmin opittu. Myös opiskelijan opiskeluhistoria, erityisesti aikaisemmat opintosuoritukset ja oppimiskokemukset otetaan huomioon henkilökohtaista opintosuunnitelmaa laadittaessa.<br/> Aikuisten lukiokoulutuksessa tulee lukiolain (714/2018) 27 §:n mukaan tunnistaa<br/> ja tunnustaa opetussuunnitelman tavoitteita ja keskeisiä sisältöjä vastaavat aikaisemmin suoritetut opinnot tai muutoin hankittu osaaminen.<br/> Henkilökohtainen opintosuunnitelma koostuu seuraavista osista:<br/> 1) opiskelusuunnitelma<br/> • aikaisempi koulutus, erityisesti aikaisemmin suoritetut lukio-opinnot ja<br/> ammatilliset opinnot sekä mahdollisesti opintoja korvaava työkokemus tai<br/> muu kokemus<br/> • suomen/ruotsin kielen taito ja muu kielitaito sekä kielenopiskeluvalmiudet<br/> • hyväksi luettavat opinnot ja/tai oppimäärät<br/> • suoritettavat opinnot; lukio-opinnoissa eteneminen, opintojaksovalinnat<br/> • mahdolliset muissa oppilaitoksissa toteutettavat opiskelu- ja/tai tutustumisjaksot ja/tai työelämään tutustumisjaksot<br/> • arvioitu opiskeluaika<br/> • opiskeluolosuhteet, opintojen suorittamistavat ja mahdolliset erityiset opetusjärjestelyt<br/> • opiskeluvalmiudet ja mahdollinen tuen tarve<br/> 2) ylioppilastutkintosuunnitelma<br/> 3) jatko-opinto- ja urasuunnitelma.<br/> Henkilökohtaista opintosuunnitelmaa tehtäessä otetaan huomioon opiskelijalle<br/> mahdollisesti aiemmin tehty henkilökohtainen opintosuunnitelma ja sen toteutuminen. Suunnitelma laaditaan oppilaitoksen opetushenkilöstön tuella opintojen<br/> alussa ja sitä päivitetään säännöllisesti opintojen edetessä.<br/> <br/> <b>4.2 Erityisopetus ja muu oppimisen tuki<br/> </b>Opiskelijalla, jolla on kielellisten erityisvaikeuksien tai muiden oppimisvaikeuksien vuoksi vaikeuksia suoriutua opinnoistaan, on oikeus saada erityisopetusta ja<br/> muuta oppimisen tukea yksilöllisten tarpeidensa mukaisesti. Tukitoimet toteutetaan opetushenkilöstön yhteistyönä (lukiolaki 714/2018, 28 § 1 mom.). Erityisopetus ja muu oppimisen tuki mahdollistavat opiskelijoiden yhdenvertaisen aseman.<br/> Tuen tarkoituksena on tukea opiskelijaa lukio-opintojen suorittamisessa ja jatko-opinnoissa sekä edistää hänen hyvinvointiaan ja jaksamistaan. Tuki järjestetään ottaen huomioon opiskelijan omat lähtökohdat, vahvuudet ja kehitystarpeet.<br/> Oppimisen tukeminen merkitsee yhteisöllisiä ja opiskeluympäristöön liittyviä ratkaisuja sekä opiskelijan yksilöllisiin tarpeisiin vastaamista. Keskeisiä asioita ovat<br/> oppimisen esteettömyys sekä oppimisvaikeuksien ennaltaehkäisy ja varhainen<br/> tunnistaminen. Jokaisella opiskelijalla tulee olla mahdollisuus omista lähtökohdistaan käsin onnistua oppimisessa mahdollisimman hyvin, kehittyä oppijana<br/> sekä kasvaa ja sivistyä ihmisenä. Huomiota kiinnitetään opiskelijan oppimisen<br/> valmiuksiin, oppimaan oppimisen taitojen kehittämiseen ja mahdollisuuteen ottaa<br/> vastuuta omasta opiskelustaan, sen suunnittelusta, toteuttamisesta ja arvioinnista. Opiskelijalle ja huoltajille annetaan tietoa tuen saannin mahdollisuuksista<br/> ja huoltajia kannustetaan tukemaan osaltaan opiskelijan tavoitteellista oppimista.<br/> Tukea on oikeus saada riippumatta siitä, mistä syystä tuen tarve aiheutuu. Opiskelija voi olla tilapäisesti jäänyt jälkeen opinnoissaan, tai tuen tarve voi johtua<br/> esimerkiksi kielellisistä, matemaattisista tai tarkkaavuuden ongelmista tai opiskelutaitojen puutteista. Se voi liittyä myös sairauden tai vamman aiheuttamiin oppimisvaikeuksiin tai sosiaalisiin, mielenterveyden tai elämäntilanteen vaikeuksiin.<br/> Lukiolain (714/2018) 28 §:n 2 momentin mukaan tuen tarvetta tulee arvioida<br/> opintojen alussa sekä säännöllisesti opintojen edetessä. Tuen tarpeen arvioinnin<br/> lähtökohtana on yhteistyö ja vuorovaikutus opiskelijan ja tarvittaessa huoltajien<br/> kanssa sekä heiltä saatu tieto. Tuen tarpeen tunnistaminen voi perustua myös<br/> perusopetuslain (628/1998, muutettu lailla 1288/2013) 40 §:n perusteella saatuun<br/> tietoon tai opettajien ja muun henkilöstön havaintoihin. Lisäksi tuen tarpeen arvioinnissa voidaan käyttää erilaisia menetelmiä, kuten alkuseulontoja.<br/> Tukitoimien suunnittelu ja toteutus aloitetaan mahdollisimman varhain. Opiskelijaa opettavat opettajat suunnittelevat tukitoimet yhdessä opiskelijan kanssa<br/> sekä yhteistyössä muiden mahdollisten asiantuntijoiden kanssa. Tukitoimet kirjataan opiskelijan pyynnöstä henkilökohtaiseen opintosuunnitelmaan (lukiolaki<br/> 714/2018, 28 § 2 mom.).<br/> Tukitoimet toteutetaan opetushenkilöstön yhteistyönä ja tarvittaessa monialaisena yhteistyönä. Myönteinen ja kannustava palaute edistää opiskelijan käsitystä<br/> itsestään oppijana. Samalla opiskelijan itsearviointi- ja oppimaan oppimisen<br/> taidot sekä kyky suunnitella tulevaisuuttaan vahvistuvat. Opettaja tukee ja ohjaa<br/> opiskelijan oppimista monipuolisilla opetus- ja arviointimenetelmillä. Opiskelijaa<br/> ohjataan käyttämään kullekin oppiaineelle ominaisia opiskelustrategioita.<br/> Tukitoimia voivat olla esimerkiksi opetuksen eriyttäminen ja muut pedagogiset<br/> ratkaisut. Lisäksi opiskelijaa voidaan tukea yksilökohtaisesti suunnitellulla monipuolisella opinto-ohjauksella ja hyödyntämällä tuen tarpeen huomioon ottavia<br/> opintojen valintamahdollisuuksia. Opiskelijan oppimista voidaan tukea myös<br/> tarjoamalla tukiopetusta tai muuta opiskelijan tarpeen mukaista tukea sekä tarjoamalla erilaisia oppimista ja hyvinvointia edistäviä lukion oppimäärään sisältyviä opintoja, jotka antavat tukea esimerkiksi opiskelutaitoihin, elämänhallintaan<br/> tai matematiikan ja muiden oppiaineiden opiskeluun. Opiskelijan jaksamisen ja<br/> hyvinvoinnin tukemisessa tehdään tarvittaessa yhteistyötä opiskeluhuollon palvelujen tai muiden toimijoiden kanssa.<br/> Erityisopetus on erityisopettajan antamaa opetusta. Erityisopetus tukee aineenopetusta. Se voidaan toteuttaa yhteisopettajuutena, ryhmämuotoisena opetuksena tai yksilötukena. Erityisopetus on esimerkiksi opiskelutaitojen opettamista<br/> sekä opiskelijan omien vahvuuksien ja oppimisen haasteiden tunnistamista. Erityisopettaja tekee yhteistyötä muiden opettajien kanssa tukea tarvitsevan opiskelijan oppimiseen ja opetukseen liittyvissä kysymyksissä.<br/> Tukea tarvitsevan opiskelijan työskentelyä, oppimista ja osaamisen kehittymistä<br/> arvioidaan monipuolisesti. Näin turvataan tukea tarvitsevalle opiskelijalle mahdollisuus osoittaa osaamista eri tavoin esimerkiksi tilanteissa, joissa kirjallinen<br/> tuottaminen on haastavaa. Osaamisen osoittamisen tavat ja tilanteet suunnitellaan opiskelijan tarpeiden mukaisesti. Arvioinnissa käytettäviä yksilöllisiä järjestelyjä ovat esimerkiksi lisäajan antaminen arviointitilanteissa, pienryhmätilan<br/> käyttäminen, materiaalin kirjasinkoon suurentaminen tai mahdollisuus käyttää<br/> erillistä näyttöä. Arvioinnissa voidaan käyttää myös muita tarkoituksenmukaisia<br/> erityisjärjestelyjä.<br/> Erityisjärjestelyihin tulee antaa mahdollisuus lukio-opintojen aikana, jotta niiden<br/> tarvetta ja toimivuutta voidaan arvioida. Näiden kokemusten perusteella eri-<br/> tyisopettaja arvioi yhdessä opiskelijan ja muiden opettajien kanssa erityisjärjestelyjen hyödyllisyyttä sekä ohjaa opiskelijan tarvittaessa hakemaan erityisjärjestelyjä myös ylioppilastutkinnon kokeissa. Järjestelyjen tarpeen arvioinnissa voidaan tehdä yhteistyötä opiskeluhuollon kanssa. Opiskelijaa ohjataan tarvittavien<br/> lausuntojen hankkimisessa ja erityisjärjestelyjen hakemisessa ylioppilastutkinnon kokeita varten. Ylioppilastutkinnon kokeiden erityisjärjestelyistä tiedotetaan<br/> opiskelijalle heti lukio-opintojen alkaessa ja aina tarpeen mukaan.<br/> Lukiolain (417/2018) 29 §:n mukainen opiskelun poikkeava järjestäminen voi<br/> koskea myös erityisopetusta tai muuta oppimisen tukea tarvitsevaa opiskelijaa.<br/> Opiskelun poikkeava järjestäminen tarkoittaa, että opiskelijan opiskelu voidaan<br/> järjestää osittain toisin kuin lukiolaissa ja lukiokoulutuksesta annetussa valtioneuvoston asetuksessa säädetään ja paikallisessa opetussuunnitelmassa määrätään. Poikkeavat järjestelyt tehdään vain niiltä osin kuin ne ovat välttämättömiä,<br/> ja ne kirjataan opiskelijan henkilökohtaiseen opiskelusuunnitelmaan. Poikkeava<br/> järjestely voidaan tehdä opiskelijan hakemuksesta tai hänen suostumuksellaan.<br/> Opiskelijaa ohjataan tarvittaessa hakemaan avustajapalveluita, erityisiä apuvälineitä ja muita palveluita (lukiolaki 714/2018, 29 § 3 mom.). Erityisopetuksen ja<br/> muun oppimisen tuen rinnalla opiskelija voi saada myös yksilökohtaista opiskeluhuoltoa.<br/> Paikallisessa opetussuunnitelmassa tulee määritellä, miten opiskelijoiden tukitoimien tarve arvioidaan ja miten tuki toteutetaan käytännössä.<br/> <br/> <b>4.3 Opiskeluhuolto</b> <br/> Koulutuksen järjestäjän käytettävissä olevien toimien avulla voidaan edistää<br/> opiskelijoiden yhdenvertaisia mahdollisuuksia oppimiseen ja hyvinvointiin sekä<br/> huolehtia oppilaitosyhteisön hyvinvoinnista ja opiskeluympäristön terveellisyydestä ja turvallisuudesta. Paikallisessa opetussuunnitelmassa voidaan kuvata<br/> koulutuksen järjestäjän opiskeluhuoltoon liittyvät käytänteet.<br/> <br/> <b>4.4 Turvallinen opiskeluympäristö ja työrauha</b><br/> Lukiolain (714/2018) 40 §:n 1 momentin mukaan opiskelijalla on oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön. Koulutuksen järjestäjän tulee suojata opiskelijaa<br/> kiusaamiselta, väkivallalta ja häirinnältä. Lukiolain 30 §:n 2 momentin mukaan<br/> opiskelijan on käyttäydyttävä muita kiusaamatta ja vältettävä toimintaa, joka voi<br/> vaarantaa muiden opiskelijoiden, oppilaitosyhteisön tai opiskeluympäristön turvallisuutta tai terveyttä. Lukioyhteisön yhteistyö ja erilaiset pedagogiset ratkaisut<br/> luovat edellytyksiä hyvän työrauhan rakentumiselle. Paikallisessa opetussuunnitelmassa voidaan kuvata koulutuksen järjestäjän turvalliseen opiskeluympäristöön ja työrauhaan liittyvät käytänteet.<br/> <br/> <b>4.5 Kieleen ja kulttuuriin liittyviä kysymyksiä<br/> </b>Kaikkien opiskelijoiden opetuksessa noudatetaan yhteisiä, aikuisten lukiokoulutuksen opetussuunnitelman perusteiden mukaisia tavoitteita ja periaatteita.<br/> Opiskelijan kielelliset valmiudet sekä kulttuuritausta otetaan lukio-opetuksessa<br/> huomioon. Jokaisen opiskelijan kieli- ja kulttuuri-identiteettejä tuetaan monipuolisesti. Opiskelijaa ohjataan ymmärtämään ja kunnioittamaan perustuslain<br/> mukaista oikeutta jokaisen omaan kieleen ja kulttuuriin. Opiskelijaa ohjataan tiedostamaan omat kielelliset ja kulttuuriset oikeutensa eri tilanteissa.<br/> Tavoitteena on ohjata kaikkia opiskelijoita arvostamaan kielellistä ja kulttuurista<br/> moninaisuutta sekä edistää kaksi- ja monikielisyyttä ja siten vahvistaa jokaisen<br/> opiskelijan kielellistä tietoisuutta ja metakielellisiä taitoja. Lukio-opiskeluun voi<br/> sisältyä monikielisiä opetustilanteita.<br/> Lukiokoulutuksessa oppilaitoksen opetuskieli on joko suomi tai ruotsi. Opetuskielenä voi olla myös saame, romani tai viittomakieli. Lisäksi osa opetuksesta<br/> voidaan lukiolain (714/2018) 14 §:n 1 momentin mukaisesti antaa muulla kuin<br/> edellä mainitulla opiskelijan omalla kielellä. Paikalliseen opetussuunnitelmaan<br/> tulee tällöin kirjata, missä oppiaineissa, minkä verran ja millä tavoin edellä mainittuja kieliä käytetään opetuksessa tai opiskelussa. <br/> <br/> <b>SAAMELAISET JA SAAMENKIELISET</b><b></b><br/> Saamelaisopiskelijoiden opetuksessa otetaan huomioon, että saamelaiset ovat<br/> alkuperäiskansa, jolla on oma kieli ja kulttuuri. Saamelaisopiskelijoiden lukio-opetuksen erityisenä tavoitteena on, että opiskelija jatkaa oman suhteensa kehittämistä kieleensä, kulttuuriinsa ja yhteisöönsä sekä rakentaa omaa identiteettiään.<br/> Lukio-opetus voi tukea myös menetetyn alkuperäiskielen uudelleen oppimista ja<br/> kielen elvyttämistä. Lukio-opetus edistää oman historian, kulttuurin ja usean valtion alueelle ulottuvan saamelaisyhteisön tuntemusta sekä tietoisuutta saamelaisista yhtenä maailman alkuperäiskansoista ja antaa mahdollisuuksia perinteisen<br/> tiedon oppimiseen. Lukio-opetus edistää opiskelijoiden mahdollisuuksia saamen<br/> kielen ja saamenkielisiin korkea-asteen opintoihin Suomessa ja naapurimaissa.<br/> Suomessa puhuttuja saamen kieliä – inarinsaamea, koltansaamea ja pohjoissaamea – voidaan opettaa lukiossa lukiolain (714/2018) 15 §:n mukaan äidinkielen ja<br/> kirjallisuuden oppimääränä. Saamen kieltä voidaan opettaa myös vieraan kielen eripituisina oppimäärinä tai lukiokoulutusta täydentävänä opetuksena. Saamen kieltä<br/> voidaan opettaa äidinkielen ja kirjallisuuden oppimääränä, vaikka lukio ei antaisikaan<br/> opetusta saamen kielellä. Saamea äidinkielenä opiskeleville opetetaan suomen<br/> kieltä tai ruotsin kieltä joko erillisen saamenkielisille tarkoitetun oppimäärän tai<br/> suomen kieli ja kirjallisuus- tai ruotsin kieli ja kirjallisuus -oppimäärän mukaan.<br/> Saamelaisille opiskelijoille, joilla ei ole ollut mahdollisuutta oppia saamea omassa<br/> ympäristössään, voidaan tarjota saame vieraana kielenä -opetusta. Opetusta voidaan<br/> järjestää myös yhteistyössä muiden oppilaitosten kanssa ja etäopetuksena.<br/> Saamen kieli voi olla lukio-opetuksen opetuskieli, ja perusopetuksessa saamenkielistä opetusta saaneille opiskelijoille pyritään turvaamaan saamenkielisen<br/> opetuksen jatkuminen myös lukiossa. Saamenkielisen opetuksen erityisenä<br/> tavoitteena on opiskelijoiden tukeminen heidän kasvamisessaan kaksikielisyyteen. Opetus tukee myös saamelaisten yhdenvertaisia opiskelu- ja toimintamahdollisuuksia sekä saamen- että suomenkielisessä yhteisössä. Saamenkielisessä<br/> opetuksessa eri oppiaineiden opetus ja opiskelu tukevat saamen kielen taitojen<br/> kehittymistä. Saamenkielisessä opetuksessa noudatetaan aikuisten lukiokoulutuksen opetussuunnitelman perusteita ottaen huomioon saamelaisen kulttuurin<br/> erityispiirteitä. Opetuksessa painotetaan saamelaisten oman historian sekä saamelaisyhteisön perinteisten elinkeinojen, perinteisen tiedon, saamelaisalueen<br/> luonnon sekä saamelaisen musiikki-, kertoma- ja käsityöperinteen tuntemusta.<br/> Opetuksen resursseina käytetään lähiympäristöä, sukuyhteisöä, saamenkielistä<br/> mediaa ja aktiivisia yhteyksiä muille saamelaisalueille.<br/> Saamen opiskelijoille on tiedotettava heidän oikeuksistaan ylioppilastutkinnossa<b>.</b><br/> <br/> <b>ROMANIT<br/> </b>Romaniopiskelijoiden opetuksessa tulee ottaa huomioon Suomen romanien<br/> asema etnisenä ja kulttuurisena vähemmistönä. Lukio-opiskelun erityisenä<br/> tavoitteena on, että opiskelija jatkaa oman suhteensa kehittämistä kieleensä,<br/> kulttuuriinsa ja yhteisöönsä sekä rakentaa yhteiskunnallista osallisuuttaan ja<br/> omaa identiteettiään. Tavoitteena on lisäksi edistää romaniopiskelijoiden siirtymistä jatko-opintoihin.<br/> Romanikieltä voidaan opettaa lukiossa lukiolain (714/2018) 15 §:n mukaisesti<br/> äidinkielen ja kirjallisuuden oppimääränä. Romanikieltä voidaan opettaa myös<br/> lukiokoulutusta täydentävänä opetuksena. Romanikielen lukio-opetus edistää<br/> opiskelijoiden mahdollisuuksia sekä kielen elvyttämiseen että romanikielen<br/> korkea-asteen opintoihin. Romanikielen opetus lukiossa vahvistaa romaniopiskelijoiden identiteettiä ja antaa heille mahdollisuuksia käyttää kieltään ja ilmaista<br/> itseään siten, että huomioidaan heidän muista yhteyksistään, esimerkiksi yhteisöstään ja perusopetuksesta, saamansa taidot ja tiedot sekä heidän oma halunsa<br/> ilmaista identiteettiään. Opetus edistää romaniopiskelijoiden oman historian ja<br/> kielen tuntemusta sekä tietoisuutta romaneista Suomessa ja muissa maissa.<br/> Romanikielen opetusta voidaan järjestää myös yhteistyössä muiden oppilaitosten<br/> kanssa ja etäopetuksena. Opiskelussa voidaan hyödyntää lähiympäristöä, romaniyhteisöä ja romanikielistä mediaa.<br/> <br/> <b>VIITTOMAKIELISET</b><br/> Viittomakielisten lukiokoulutuksen erityisenä tavoitteena on vahvistaa opiskelijoiden viittomakielistä identiteettiä sekä opettaa heitä arvostamaan omaa kieltään<br/> ja kulttuuriaan tasa-arvoisena enemmistökielen ja -kulttuurin rinnalla. Viittomakieltä käyttävät opiskelijat voivat olla kuuroja, huonokuuloisia tai kuulevia.<br/> Viittomakielisten opetuksessa ja opiskelussa noudatetaan aikuisten lukiokoulutuksen yleisiä tavoitteita soveltaen niitä viittomakieliseen kulttuuriin ja viestintään. Opetuskielenä voi olla suomalainen tai suomenruotsalainen viittomakieli,<br/> jolloin suomea tai ruotsia käytetään luku- ja kirjoituskielenä. Viittomakieliä tai<br/> niistä johdettuja kommunikaatiomenetelmiä voidaan käyttää myös suomen- tai<br/> ruotsinkielisen opetuksen rinnalla. Opiskelijoita ohjataan hyödyntämään viittomakielisiä tulkki- ja yhteiskuntapalveluja. Tavoitteena on myös viittomakielisestä<br/> kulttuurista ja toimintatavoista poikkeavan äänimaailman sekä kuulevien kulttuurin ja toimintatapojen tiedostaminen ja oppiminen niin, että joustava toimiminen kahden tai useamman kulttuurin piirissä on mahdollista. Viittomakieltä<br/> voidaan opettaa äidinkielen ja kirjallisuuden oppimääränä, vaikka oppilaitos ei<br/> antaisikaan opetusta viittomakielellä. Viittomakieltä äidinkielenä opiskeleville<br/> opiskelijoille opetetaan suomen tai ruotsin kieltä joko erillisen viittomakielisille<br/> tarkoitetun oppimäärän mukaan tai suomen kieli ja kirjallisuus- tai ruotsin kieli<br/> ja kirjallisuus -oppimäärän mukaan.<br/> Koska suomalainen ja suomenruotsalainen viittomakieli ovat vähemmistökieliä,<br/> opetuksessa tulee kiinnittää erityistä huomiota mahdollisimman rikkaan viittomakielisen opiskeluympäristön luomiseen. Viittomakielestä ei ole olemassa<br/> yleisesti käytössä olevaa kirjoitusjärjestelmää, joten henkilökohtaisen kielellisen<br/> vuorovaikutuksen merkitys korostuu. Opetuksessa hyödynnetään tieto- ja viestintäteknologian mahdollisuuksia viittomakieliseen viestintään ja tiedonsaantiin.<br/> Opetusta voidaan järjestää myös yhteistyössä muiden oppilaitosten kanssa ja<br/> etäopetuksena.<br/> Viittomakielisille opiskelijoille on tiedotettava heidän oikeuksistaan ylioppilastutkinnossa.<br/> <br/> <b>MUUT MONIKIELISET OPISKELIJAT</b><br/> Muiden monikielisten opiskelijoiden opetuksessa ja opiskelussa noudatetaan<br/> yhteisiä, aikuisen lukiokoulutuksen opetussuunnitelman perusteiden ja paikallisen opetussuunnitelman mukaisia tavoitteita ja periaatteita huomioiden opiskelijoiden taustat ja lähtökohdat, kuten suomen/ruotsin kielen taito, äidinkieli,<br/> suomalaisen lukiokoulutuksen ja opiskelukulttuurin tuntemus sekä aikaisempi<br/> koulunkäynti.<br/> Opiskelijalle, jonka äidinkieli ei ole suomi, ruotsi tai saame, voidaan opettaa äidinkieli ja kirjallisuus -oppiaine suomi/ruotsi toisena kielenä ja kirjallisuus -oppimäärän mukaan. Suomi/ruotsi toisena kielenä ja kirjallisuus oppimäärä on opiskelijalle tarkoituksenmukainen, mikäli hänen suomen tai ruotsin<br/> kielen peruskielitaidossaan on puutteita jollakin kielitaidon osa-alueella, jolloin<br/> opiskelijan suomen/ruotsin kielen taito ei anna riittäviä edellytyksiä suomen/<br/> ruotsin kieli ja kirjallisuus -oppimäärän opiskeluun. Opiskelijan omaa äidinkieltä<br/> voidaan opettaa lukiokoulutusta täydentävänä opetuksena. Opiskelijan omaa äidinkieltä voidaan myös opettaa äidinkieli ja kirjallisuus -oppimääränä lukiolain<br/> (714/2018) 15 §:n mukaan. Koulutuksen järjestäjä päättää, miten suomi/ruotsi<br/> toisena kielenä ja kirjallisuus -opetus, omakielinen opetus ja opiskelijan oman<br/> äidinkielen opetus järjestetään, ja milloin sitä on tarkoituksenmukaista toteuttaa<br/> useiden oppilaitosten yhteistyönä.<br/> Opiskelijoita on informoitava heidän opiskelumahdollisuuksistaan ja tukijärjestelyistä lukiokoulutuksessa sekä heidän oikeuksistaan ylioppilastutkinnossa.<br/> Jos opiskelija on suorittanut lukiokoulutuksen kursseja maahanmuuttajille ja<br/> vieraskielisille järjestettävässä lukiokoulutukseen valmistavassa koulutuksessa,<br/> ne voidaan lukea hyväksi lukio-opintoihin. 2021-02-18T10:38:45+02:00