https://peda.net/id/664dd4cc794 2020-04-08T06:02:36+03:00 https://peda.net/:static/535/peda.net.logo.bg.svg <div class="license">Tämän sivun lisenssi <a rel="license" href="https://peda.net/info">Peda.net-yleislisenssi</a></div> https://peda.net/id/a69e44ee794 2020-04-08T10:53:19+03:00 Muutamia aiheeseen liittyviä linkkejä:<br/> <br/> Fotosynteesi:<br/> <a href="https://yle.fi/aihe/artikkeli/2013/01/31/fotosynteesi-tuottaa-sokeria-ja-happea" rel="nofollow ugc noopener">https://yle.fi/aihe/artikkeli/2013/01/31/fotosynteesi-tuottaa-sokeria-ja-happea</a><br/> <br/> Elämän perusreaktioita:<br/> <a href="https://yle.fi/aihe/artikkeli/2013/01/28/tiedepankki-1" rel="nofollow ugc noopener">https://yle.fi/aihe/artikkeli/2013/01/28/tiedepankki-1</a><br/> <br/> Opetus.tv: Energia (ATP):<br/> <a href="https://opetus.tv/biologia/solubiologia-ja-perinnollisyys/energia-atp/" rel="nofollow ugc noopener">https://opetus.tv/biologia/solubiologia-ja-perinnollisyys/energia-atp/</a><br/> <br/> Opetus.tv: Hiilihydraatit:<br/> <a href="https://www.youtube.com/watch?v=MQxRXN_B3Rg" rel="nofollow ugc noopener">https://www.youtube.com/watch?v=MQxRXN_B3Rg</a><br/> <br/> T. 5<br/> a. Vihreän värin aallonpituusalue heijastuu pääosin pois kasvin lehdistä.<br/> b. Syksyllä lehtivihreämolekyylit hajoavat ja varastoituvat kevättä varten. Silloin<br/> viherhiukkasten muut väriaineet tulevat esille.<br/> c. Tuulisella säällä lehtien ilmaraot ovat kiinni, jolloin niistä ei pääse fotosynteesissä<br/> tarvittavaa hiilidioksidia lehtien viherhiukkasiin.<br/> d. Kun lämpötila nousee yli +40 asteeseen, fotosynteesireaktioissa tarvittavat entsyymit<br/> tuhoutuvat. Lisäksi lämpimässä kasvista haihtuu runsaasti vettä. Ilmaraot sulkeutuvat<br/> veden puutteen vuoksi, jolloin hiilidioksidin pääsy kasviin estyy.<br/> e. Syvälle ei pääse valoa.<br/> f. Nestekaasun palamisessa syntyy hiilidioksidia.<br/> g. Talvella järvet ovat jäässä eikä jään läpi pääse liukenemaan happea veteen. Vesikasveissa ei<br/> tapahdu talvella myöskään fotosynteesiä.<br/> h. Eläimen, esim. naudan syömässä ruohossa tapahtuneessa fotosynteesissä Auringon valon<br/> energia on muuntunut glukoosin kemialliseksi sidosenergiaksi. Nauta on saanut energiaa<br/> syömällä ruohoa, joten naudasta valmistetun pihvin sisältämä energia on lähtöisin<br/> Auringon valosta.<br/> i. Kasvit sitovat fotosynteesissään hiilidioksidia, joka on yksi kasvihuonekaasuista.<br/> <br/> 6. Ihanteelliset kasvuolosuhteet<br/> Valon määrä ja aallonpituus<br/> • riittävästi valoa<br/> • viherhiukkasen yhteyttämisväriaineet pystyvät sitomaan parhaiten sinisen ja punaisen<br/> värin aallonpituusaluetta<br/> Hiilidioksidin määrä<br/> • riittävästi hiilidioksidia<br/> • hiilidioksidipitoisuus kasvihuoneessa kannattaa pitää korkeampana kuin ulkoilman<br/> hiilidioksidipitoisuus<br/> Lämpötila<br/> • fotosynteesi on tehokkainta +20-30°C lämpötilassa<br/> Veden määrä<br/> • kasvien riittävä veden saanti<br/> • vesi on fotosynteesin lähtöaine<br/> • ravinteet kulkevat kasviin veden mukana<br/> Ravinteet<br/> • riittävä ravinteiden, esimerkiksi fosfori, kalium, magnesium ja typpi, saanti<br/> • kasvi tarvitsee ravinteita muun muassa fotosynteesissä toimivien entsyymien ja<br/> yhteyttämisväriaineiden rakennusaineiksi <br/> <br/> T. 9<br/> b. Agropyron sp. 30,5 ja Bouteloua sp. 21<br/> c. Bouteloua, koska sen fotosynteesitehokkuus kasvaa lämpötilan noustessa ja optimi on<br/> +40°C. Se ei myöskään pysty yhteyttämään yhtä tehokkaasti alhaisissa lämpötiloissa kuin<br/> Agropyron. Agropyronin fotosynteesitehon optimilämpötila on 25°C eli se on sopeutunut<br/> kasvamaan viileämmässä ilmastossa.<br/> d. Lämpötilan noustessa fotosynteesissä tarvittavien entsyymien kolmiulotteinen rakenne<br/> tuhoutuu, jolloin ne eivät enää pysty katalysoimaan reaktiota. Korkeassa lämpötilassa<br/> myös kasvin soluhengitys kiihtyy, ja kasvi kuluttaa enemmän glukoosia kuin ehtii sitä<br/> valmistamaan.<br/> e. Hiilidioksidipitoisuus: Mitä enemmän hiilidioksidia on, sitä tehokkaammin kasvi yhteyttää.<br/> Veden määrä: Vesi on fotosynteesin toinen lähtöaine.<br/> Ravinteet: Niitä tarvitaan veden pilkkomisessa valoreaktioissa.<br/> Valon aallonpituus: punainen ja sininen valo on yhteyttämisen kannalta tehokkainta. 2020-04-08T06:40:11+03:00