https://peda.net/id/65e60aaee19 2018-11-07T15:06:10+02:00 https://peda.net/:static/533/peda.net.logo.bg.svg <div class="license">Tämän sivun lisenssi <a rel="license" href="https://peda.net/info">Peda.net-yleislisenssi</a></div> https://peda.net/id/65e67fd4e19 2013-01-08T12:44:00+02:00 <div>Oppilas tunnistaa Maan ja Kuun liikkeistä johtuvia ilmiöitä, kuten vuorokaudenajat, vuodenajat, Kuun vaiheet, pimennykset.</div> 2018-11-06T09:48:49+02:00 https://peda.net/id/65ebf090e19 2013-04-27T20:21:12+03:00 <p><span class="right"><a href="https://peda.net/p/joonas.ryynanen/nm/kg2/13/kopmipjssopvmlposayn#top" title="maapallo-ST.jpg"><img src="https://peda.net/p/joonas.ryynanen/nm/kg2/13/kopmipjssopvmlposayn:file/photo/18a7939177709be2827a42fde2c6592831d15ced/maapallo-ST.jpg" alt="" title="Kuvan oikealla puolella, maapallon itäisellä puoliskolla, jossa Suomikin sijaitsee, on päivä. Vasemmalla, maapallon läntisellä puoliskolla on samaan aikaan yö. Niiden rajalla, Atlantilla, on aamu." class="inline" loading="lazy"/></a></span>Vuorokausi tarkoittaa päivän ja yön vuorottelua. Vuorotellen on joko päiväkausi tai yökausi. Meillä on päivä silloin, kun Suomi on kääntynyt Aurinkoon päin. Yö taas on silloin, kun Suomi on kääntynyt maapallon varjopuolelle. Päivän alkua kutsutaan aamuksi ja yön alkua illaksi. Huomaa, että aamulla Aurinko ei todellakaan nouse, vaan Suomi kääntyy maapallon mukana Aurinkoon päin. Illalla aurinko ei laske, vaan Suomi kääntyy pois päin Auringosta. Vuorokausi kestää suunnilleen 24 tuntia.</p> <p><em><b>Kuvassa </b></em><em>oikealla puolella, maapallon itäisellä puoliskolla, jossa Suomikin sijaitsee, on päivä. Vasemmalla, maapallon läntisellä puoliskolla on samaan aikaan yö. Niiden rajalla, Atlantilla, on aamu.</em></p> 2018-11-06T09:48:49+02:00 https://peda.net/id/65ecb232e19 2013-04-27T20:21:21+03:00 <p>Vuodenajat johtuvat kahdesta asiasta. Ensinnäkin maapallo kiertää Aurinkoa ja yksi kierros kestää vuoden eli noin 365 vuorokautta. Toiseksi maapallo on hieman vinossa asennossa. Kun maapallon pohjoisnapa osoittaa Auringosta poispäin, on Suomessa talvi. Kun pohjoisnapa osoittaa Auringon puolelle, on Suomessa kesä. Niiden välillä pohjoisnapa osoittaa Auringon ohi ja silloin on kevät tai syksy.</p> <p> </p> <p><a href="https://peda.net/p/joonas.ryynanen/nm/kg2/13/jmkaoapemovkaovnosot#top" title="vuodenajat-ST.jpg"><img src="https://peda.net/p/joonas.ryynanen/nm/kg2/13/jmkaoapemovkaovnosot:file/photo/efb63a0e5ae514a333a5ec4d551bc9d48cd213c1/vuodenajat-ST.jpg" alt="" title="Jos maapallon kuviteltu akseli olisikin aivan pystysuorassa, ei meillä olisi vuodenaikoja. Koska akseli on vinossa, niin oikealla Suomessa on talvi ja vasemmalla kesä. Ylhäällä on kevät ja alhaalla syksy." class="inline" loading="lazy"/></a></p> <p><em>Jos maapallon kuviteltu akseli olisikin aivan pystysuorassa, ei meillä olisi vuodenaikoja. Koska akseli on vinossa, niin oikealla Suomessa on talvi ja vasemmalla kesä. Ylhäällä on kevät ja alhaalla syksy.</em></p> 2018-11-06T09:48:49+02:00 https://peda.net/id/65ed49cce19 2013-04-27T20:21:29+03:00 <p>Kun Kuu on Maan ja Auringon välissä, sitä on hankala nähdä. Silloin puhumme uudesta kuusta. Kun Kuu siirtyy maapallon sivulle, puhumme puolikuusta tai ensimmäisestä neljänneksestä. Kun Kuu siirtyy vastakkaiselle puolelle Maata kuin Aurinko, puhumme täysikuusta. Silloin Kuu heijastaa pyöreänä Auringon valoa Maahan. Lopulta Kuu siirtyy taas maapallon sivulle ja silloin puhumme taas puolikuusta taikka viimeisestä neljänneksestä.</p> <p> </p> <p><a href="https://peda.net/p/joonas.ryynanen/nm/kg2/13/kknvouk1en3t5jvn7nkm#top" title="kuun_vaiheet-ST.png"><img src="https://peda.net/p/joonas.ryynanen/nm/kg2/13/kknvouk1en3t5jvn7nkm:file/photo/9b6cf4096059bb38a8033f7bfc9cfe99448f1927/kuun_vaiheet-ST.png" alt="" title="Kuun keskeiset neljä vaihetta ovat uusi kuu (1), ensimmäinen neljännes (3), täysikuu (5) ja viimeinen neljännes (7). Neljänneksiä kutsutaan myös puolikuiksi." class="inline" loading="lazy"/></a></p> <p><em>Kuun keskeiset neljä vaihetta ovat uusi kuu (1), ensimmäinen neljännes (3), täysikuu (5) ja viimeinen neljännes (7). Neljänneksiä kutsutaan myös puolikuiksi.</em></p> 2018-11-06T09:48:49+02:00 https://peda.net/id/65edeb2ae19 2013-08-30T08:06:52+03:00 <div><iframe src="https://www.youtube.com/embed/5QHkTKbFWcQ?rel=0" width="560" height="315"></iframe></div> <div><em>Katso animaatio Maan ja Kuun liikkeistä.</em></div> 2018-11-06T09:48:49+02:00 https://peda.net/id/65ee8346e19 2013-04-27T20:21:51+03:00 <p>Jos uuden kuun pyöreä varjo osuu Maahan, puhumme auringonpimennyksestä. Sitä ei saa katsoa suojaamatta silmiään tehokkaasti. Siinä uusikuu siirtyy Auringon eteen ja estää täyden auringonvalon pääsyn Maahan. Katsojan täytyy kuitenkin olla Kuun varjon alueella. Jos taas Kuu jää Maapallon varjoon, puhumme kuunpimennyksestä. Silloin Kuu ei kuitenkaan katoa näkyvistä, vaan näyttää oranssilta.</p> <p> </p> <p><a href="https://peda.net/p/joonas.ryynanen/nm/kg2/13/tv2akjjkpvospnt#top" title="auringon_pimennys-ST.jpg"><img src="https://peda.net/p/joonas.ryynanen/nm/kg2/13/tv2akjjkpvospnt:file/photo/b35e138709651e3fde6673a1607c887e12e7a308/auringon_pimennys-ST.jpg" alt="" title="Tämä vuoden 2012 auringonpimennys kuvattiin Japanissa, johon Kuun pyöreä varjo osui. Siksi pimennys näkyi täydellisenä." class="inline" loading="lazy"/></a></p> <p><em>Tämä vuoden 2012 auringonpimennys kuvattiin Japanissa, johon Kuun pyöreä varjo osui. Siksi pimennys näkyi täydellisenä.<br/> <br/> </em></p> <p><a href="https://peda.net/p/joonas.ryynanen/nm/kg2/13/kkooemsshvjvv#top" title="kuu_auringon_pimennyksessa-ST.jpg"><img src="https://peda.net/p/joonas.ryynanen/nm/kg2/13/kkooemsshvjvv:file/photo/03067546eb300ed3b34d7b780319378c55844e64/kuu_auringon_pimennyksessa-ST.jpg" alt="" title="Kuunpimennyksessä Kuu on oranssi eikä musta, sillä siitä heijastuu vielä jonkin verran valoa." class="inline" loading="lazy"/></a></p> <p><em>Kuunpimennyksessä Kuu on oranssi eikä musta, sillä siitä heijastuu vielä jonkin verran valoa.</em></p> 2018-11-06T09:48:49+02:00