Raparperi

Ovatko kaikki raparperit samanlaisia?

2016-02-25T19:49:27+02:00

Tutkittaessa raparperien erilaisuutta yleensä verrataan niiden lehtiruoteja. Lehtiruodin väri vaihtelee vihreästä punaiseen, samoin ruodin paksuus voi vaihdella. Raparperikantojen makuerot syntyvät eroista omena- ja oksaalihappopitoisuudessa, osa raparpereista on toisia vähähappoisempia.

Raparperien kasvurytmi voi olla erilainen. Lounaisrannikolta kerättyjen raparperien on havaittu olevan keväällä varhemmin kasvuun lähteviä verrattuna pohjoisesta kerättyihin kantoihin.

Samalla tavalla kuin lehtiruodeissa, myös kukinnoissa, kukinnon runsaudessa, lehtilavassa ja juurakossa on perinnöllisiä eroavaisuuksia.

Raparperi Hollolasta

2016-02-25T19:49:04+02:00

: Raparperi Hollolasta: koko kasvi
: Raparperi Hollolasta: kukinto
: Raparperi Hollolasta: lehden tyvi
: Raparperi Hollolasta: lehti alta
: Raparperi Hollolasta: lehti päältä
: Raparperi Hollolasta: lehtiruoti

Raparperi Kauniaisista

2016-02-25T19:49:00+02:00

: Raparperi Kauniaisista: koko kasvi
: Raparperi Kauniaisista: kukinto
: Raparperi Kauniaisista: lehden tyvi
: Raparperi Kauniaisista: lehti alta
: Raparperi Kauniaisista: lehti päältä
: Raparperi Kauniaisista: lehtiruoti

Raparperi Asikkalasta

2016-02-25T19:48:56+02:00

: Raparperi Asikkalasta: koko kasvi
: Raparperi Asikkalasta: lehti päältä
: Raparperi Asikkalasta: lehti alta
: Raparperi Asikkalasta: kukinto
: Raparperi Asikkalasta: lehden tyvi

Raparperi Paraisilta

2016-02-25T19:48:51+02:00

: Raparperi Paraisilta: koko kasvi
: Raparperi Paraisilta_kukinto
: Raparperi Paraisilta: lehti alta
: Raparperi Paraisilta: lehtilavan tyvi
: Raparperi Paraisilta: lehti päältä
: Raparperi Paraisilta: lehtiruoti

Lähteet

2016-02-25T19:48:18+02:00

Lähteenä käytetty:
Hanna Kairikko 2006. Raparperi. Teoksessa: Suomen kansallisten kasvigeenivarojen pitkäaikaissäilytysohjeet Vihannes, yrtii- ja rohdoskasvit. Maa- ja elintarviketalous 85: 51-57.
http://www.mtt.fi/met/pdf/met85.pdf

Viittausohje

2016-02-25T19:48:27+02:00

Koostanut: Merja Hartikainen
Katso viittausohje.

Tarharaparperi Rheum x hybridum

2016-02-25T19:48:09+02:00

Tarharaparperi eli tavallisemmin raparperi on tuttu kotipuutarhojen leveälehtinen viljelykasvi, johon liittyy monilla lapsuusmuistoja. Kukapa meistä ei olisi pitänyt sadetta raparperin lehden alla tai ihmetellyt kotilon ryömintää lehden varjossa. Raparperin ensimmäisten punaisten versojen esiin pilkahtaminen huhti-toukokuussa muistuttaa tulevasta kesän tulosta ja toukokuussa leivottu raparperipiirakka maistuu makealta.

Monet laulut ja sadut kertovat raparperien lehtien alla luurailevista otuksista ja kuvataiteessa raparperi on runsaasti kuvattu kasvi. Raparperin lehti on monella tavalla kaunis kuvattavaksi. Mutta mikä kasvi raparperi oikeastaan onkaan? Minkä nimisiä osia raparperista löytyy? Voisiko sen syödä kokonaan?

Raparperin komea kukinto

Jos raparperin kukkavarsia ei katkota, raparperi kukkii. Raparperin kukinnot ovat valkoiset ja jopa kaksimetriä korkeat. Kukat muistuttavat hevonhierakan kukkia, molemmat kasvit kuuluvatkin tatarkasvien heimoon. Kukista syntyvät siemenet ovat itämiskykyisiä, joten niitä kylvämällä voi raparperia lisätä. Siemenestä kylvetty raparperi on erilainen kuin emokasvi, sen maku tai muut ominaisuudet voivat olla hiukan erilaisia. Useimmiten raparperia lisätään juurakkoa jakamalla, jolloin jokainen uusi taimi on täydellinen kopio emosta.

Laajasta juurakosta riittää jaettavaa

Vanhalla raparperilla on laaja juurakko, jonka avulla se talvehtii. Juurakon mukuloista muodostuu kesän aikana aina uusia mukuloita ja juurakko leviää näin vähitellen. Raparperi ei tee juuriversoja tai rönsyjä, joten se ei leviä kasvullisesti ympäristöönsä. Jakamalla juurakkoa voi antaa ystävälle isoäidin raparperia kasvatettavaksi. Samalla kannattaa kertoa, kuinka vanha tämä raparperi on ja mistä se on pihaan tullut. Niin raparperin tarinat kulkevat taimen mukana ja raparperi tulee säilytetyksi myös uudessa kasvupaikassaan.

Kiisseliä lehtiruodeista

2016-02-25T19:49:15+02:00

Raparperi on monivuotinen, ruohovartinen kasvi, jonka lehdet kasvavat juurakosta maanpinnalle yhdestä pisteestä, ruusukkeena.

Raparperin pitkät syötävät ja mehevät "varret" ovat raparperin lehtien lehtiruoteja. Raparperin "lehti" on lehden lehtilapa. Lehtilapa on raparperilla muodoltaan herttamainen. Nimitys herttamainen tarkoittaa sydämen muotoista. Lehtilavan lehtisuonet muodostavat hienoja kuvioita.

Lapa on kourasuoninen niin kuin vaahteran lehti: suonet lähtevät ikään kuin sormet ranteesta ja muodostavat "kouran". Jos vertaat raparperin lehtilapaa koivun lehteen, koivun lehtisuonet jakaantuvat aivan eri lailla ( koivun lehti on sulkasuoninen). Sydämenmuoto ja kaunis suonitus ovat varmaankin yksi syy siihen, miksi raparperi on mieluinen piirustuskohde.

Omenahapossa on sen salaisuus

2016-02-25T19:48:43+02:00

Omenahappo antaa raparperin lehtiruodeille raparperin maun. Varret sisältävät myös liukoista oksaalihappoa, joka reagoi kalsiumin kanssa ja muodostaa elimistössä kalsiumoksalaattia. Oksalaatista voi syntyä virtsakiviä. Tästä johtuen raparperin kanssa suositellaan nautittavan maitotuotteita, jotta maidon kalsium neutraloisi oksaalihapon. Samalla elimistön omat kalsiumvarannot eivät kulu.

Lisätietoa: luettelo oksaalihappoa sisältävistä kasveista Liber Herbarum sivuilla

Raparperin ravintoaineet

Raparperi sisältää C-vitamiinia, kalsiumia ja se on hyvä kaliumin lähde.

Lisätietoa tuoreen raparperin sisältämistä ravintoaineista Terveyden ja hyvinvoinnin laitos - Finelin sivuilta