https://peda.net/id/65d29dc0e19 2018-11-07T15:06:04+02:00 https://peda.net/:static/533/peda.net.logo.bg.svg <div class="license">Tämän sivun lisenssi <a rel="license" href="https://peda.net/info">Peda.net-yleislisenssi</a></div> https://peda.net/id/65d32236e19 2013-04-27T20:11:58+03:00 <div>Oppilas osaa tutkia vuorovaikutuksista aiheutuvia voimia sekä tunnistaa erilaisia liikkeitä.</div> 2018-11-06T09:48:49+02:00 https://peda.net/id/65d91fb0e19 2013-04-27T20:12:23+03:00 <div> <p>Kosketusvoima syntyy, kun esineet tai aineet koskettavat toisiaan. Kumpaankin vaikuttaa yhtä suuri voima. Kosketusvoimia ovat esimerkiksi kitka, ilmanvastus ja vedenvastus. Voima voi saada esineen liikkeelle, pysähtymään, muuttamaan suuntaa ja muuttamaan muotoa. Esimerkiksi jalkapallossa potku voi saada pallon liikkeelle. Taitava pelaaja pysäyttää pallon jalallaan kuolettamalla, jolloin se pysähtyy. Seinäsyötöllä pallo muuttaa yllättäen suuntaa. Voimakas potku saa pallon hieman litistymään eli muuttamaan muotoaan, vaikka sitä ei pelkillä silmillä huomaisikaan.</p> </div> <div> </div> <div> </div> <div><a href="https://peda.net/p/joonas.ryynanen/nm/kg2/10/jalkapalloa#top" title="jalkapallon_potku-kansi-ST.jpg"><img src="https://peda.net/p/joonas.ryynanen/nm/kg2/10/jalkapalloa:file/photo/206c1e92ba817d0d34cd1a60ac140da43b20dca7/jalkapallon_potku-kansi-ST.jpg" alt="" title="Jalkapalloa" class="inline" loading="lazy"/></a></div> <div><em>Palloon ja jalkaan vaikuttaa yhtä suuri voima. Voima saa pallon liikkeelle sekä muuttaa hieman sen muotoa. Maalivahdin epäonneksi ilmanvastus voi saada pallon muuttamaan myös </em><em>äkisti suuntaansa.</em></div> 2018-11-06T09:48:49+02:00 https://peda.net/id/65d9c8ace19 2013-04-27T20:12:36+03:00 <p>Etävoimia ovat Maan vetovoima ja magneettinen voima. Etävoimat vaikuttavat toisiinsa jo ilman kosketusta. Esimerkiksi kaksi magneettia vetävät toisiaan puoleensa tai hylkivät toisiaan pienen matkankin päästä. Kädessäsi olevaan kiveen vaikuttaa kiven ja Maan välinen vetovoima.</p> <p> </p> <p><a href="https://peda.net/p/joonas.ryynanen/nm/kg2/10/kmvysvenvtptkmvs7k#top" title="magneetit_vetovoima.JPG"><img src="https://peda.net/p/joonas.ryynanen/nm/kg2/10/kmvysvenvtptkmvs7k:file/photo/6c2ba74829bb923748deab73c34fb42d79e92408/magneetit_vetovoima.JPG" alt="" title="Kumpaankin magneettiin vaikuttaa yhtä suuri vetovoima. Erimerkkiset navat vetävät toisiaan puoleensa. Tässä kokeilussa magneettien väliin saatiin 73 korttia." class="inline" loading="lazy"/></a></p> <p><em>Kumpaankin magneettiin vaikuttaa yhtä suuri vetovoima. Erimerkkiset navat vetävät toisiaan puoleensa. Tässä oppilaan tekemässä kokeilussa magneettien väliin saatiin 73 korttia.<br/> <br/> </em></p> <p><a href="https://peda.net/p/joonas.ryynanen/nm/kg2/10/kmvyspsnhttktmspna#top" title="magneetit_poistovoima.JPG"><img src="https://peda.net/p/joonas.ryynanen/nm/kg2/10/kmvyspsnhttktmspna:file/photo/e418ebef5263c9c167fd322e2dd9aa7a2c859e1b/magneetit_poistovoima.JPG" alt="" title="Kumpaankin magneettiin vaikuttaa yhtä suuri poistovoima. Samanmerkkiset navat hylkivät toisiaan. Tässä kokeilussa toinen magneetti saatiin pysymään noja-asennossa." class="inline" loading="lazy"/></a></p> <p><em>Kumpaankin magneettiin vaikuttaa yhtä suuri poistovoima. Samanmerkkiset navat hylkivät toisiaan. Tässä oppilaan tekemässä kokeilussa toinen magneetti saatiin pysymään noja-asennossa.</em></p> 2018-11-06T09:48:49+02:00 https://peda.net/id/65da5dbce19 2013-04-27T20:12:53+03:00 <p>Liike voi olla suoraviivaista tai käyräviivaista. Paikaltaan putoavan kiven liike on suoraviivaista. Heitetyn kiven putoamisliike on käyräviivaista. Liike voi olla myös tasaista tai muuttuvaa. Kun liikkeen nopeus pysyy samana, on liike tasaista. Kun liikkeen nopeus kasvaa tai hidastuu, liike on muuttuvaa. Avaruusraketin liike on muuttuvaa, kun sen lähtee Maasta avaruuteen. Kun raketin kuljettama satelliitti sitten kiertää maapalloa, on sen liike tasaista.</p> <p> </p> <p><a href="https://peda.net/p/joonas.ryynanen/nm/kg2/10/mkslokjt#top" title="GPS_paikannussatelliitti Navstar-2F.jpg"><img src="https://peda.net/p/joonas.ryynanen/nm/kg2/10/mkslokjt:file/photo/519cdf9adef5462f5afc7f01c2686e6bd10e1e2a/GPS_paikannussatelliitti%20Navstar-2F.jpg" alt="" title="Maata kiertävän satelliitin liike on käyräviivaista ja tasaista." class="inline" loading="lazy"/></a></p> <p><em>Maata kiertävän satelliitin liike on käyräviivaista ja tasaista.</em></p> 2018-11-06T09:48:49+02:00 https://peda.net/id/65daf6aae19 2013-04-27T20:13:37+03:00 <p>Esineellä on tukipinta. Se saadaan selville, kun yhdistetään ne kohdat, joilla esine koskettaa alustaa. Esineellä on myös painopiste. Kun esinettä tuetaan painopisteestä, se asettuu tasapainoon ja pysyy paikoillaan. Esine kaatuu, mikäli painopiste ohittaa tukipinnan reunan. Mitä ylempänä painopiste on, sitä helpommin reuna ylittyy ja esine kaatuu. Samoin käy, mikäli tukipinta on kovin vähäinen.<br/> <br/> </p> <p><a href="https://peda.net/p/joonas.ryynanen/nm/kg2/10/jeopkpptyeotekkpstue#top" title="tasapaino.jpg"><img src="https://peda.net/p/joonas.ryynanen/nm/kg2/10/jeopkpptyeotekkpstue:file/photo/ecfcda1320d1266fec3d57de5dea206d08447cfc/tasapaino.jpg" alt="" title="Jokaisella esineellä on painopiste. Kun painopiste pysyy tukipinnan yllä, esine on tasapainossa eikä kaadu. Kun painopiste siirtyy tukipinnan ulkopuolelle, esine kaatuu." class="inline" loading="lazy"/></a></p> <div><em>Jokaisella esineellä on painopiste. Kun painopiste pysyy tukipinnan yllä, esine on tasapainossa eikä kaadu. Kun painopiste siirtyy tukipinnan ulkopuolelle, esine kaatuu.</em></div> 2018-11-06T09:48:49+02:00 https://peda.net/id/65db8228e19 2013-06-09T11:01:10+03:00 <p>Esineen tasapaino voi olla vakaa, horjuva tai epämääräinen. Kuopassa oleva pallo on vakaa. Jos sitä hieman tönäisee, se palaa pian ennalleen. Kummulla oleva pallo on huojuva. Jos sitä hiemankin tönäisee, se kierii heti alas. Tasaisella pinnalla pallon tasapaino on epämääräinen.<br/> <br/> </p> <p><a href="https://peda.net/p/joonas.ryynanen/nm/kg2/10/voptovvsseptkkptohss#top" title="vakaa_epavakaa_epam.jpg"><img src="https://peda.net/p/joonas.ryynanen/nm/kg2/10/voptovvsseptkkptohss:file/photo/652817a986b1e2bcc3147681946072e4a7bd226e/vakaa_epavakaa_epam.jpg" alt="" title="Vasemmalla olevan pullon tasapaino on varsin vakaa, sillä se ei pienestä tönäisystä kaadu. Keskimmäisen pullon tasapaino on horjuva, sillä se kaatuu pienestäkin tönäisystä. Oikealla oleva pullo saattaa epämääräisesti joko palata tönäisyn jälkeen ennalleen tai sitten ei." class="inline" loading="lazy"/></a></p> <p><em>Vasemmalla olevan pullon tasapaino on varsin vakaa, sillä se ei pienestä tönäisystä kaadu. Keskimmäisen pullon tasapaino on horjuva, sillä se kaatuu pienestäkin tönäisystä. Oikealla oleva pullo saattaa epämääräisesti joko palata tönäisyn jälkeen ennalleen tai sitten ei.</em></p> 2018-11-06T09:48:49+02:00