Toiminnallinen tasa-arvosuunnitelma ja yhdenvertaisuussuunnitelma

2019-12-16T15:07:31+02:00

TOIMINNALLINEN TASA-ARVOSUUNNITELMA JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA

2019 - 2020

KARHULAN KOULU

LAADITTU 16.12.2019

PÄIVITETTY

Tasa-arvolaki ja tasa-arvosuunnitelman laadintavelvoite

Tasa-arvolaki velvoittaa edistämään sukupuolten tasa-arvoa koulutuksessa. Viranomaisten ja koulutuksen järjestäjien sekä muiden koulutusta tai opetusta järjestävien yhteisöjen on huolehdittava siitä, että tytöillä ja pojilla sekä naisilla ja miehillä on samat mahdollisuudet koulutukseen ja ammatilliseen kehitykseen sekä että opetus, tutkimus ja oppiaineisto tukevat tämän lain tarkoituksen toteutumista. Tasa-arvoa edistetään koulutuksessa ja opetuksessa lasten ikä ja kehitys huomioon ottaen. (Laki naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta 5 §)

Tasa-arvolaki kieltää syrjinnän sukupuolen perusteella. Koulu ei saa toimia siten, että oppilas joutuu epäedullisempaan asemaan sukupuolensa perusteella. Tasa-arvolaki kieltää myös sukupuoleen perustuvan ja seksuaalisen häirinnän samoin kuin syrjinnän sukupuoli-identiteetin ja sukupuolen ilmaisun perusteella. (Laki naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta 7 §)

Viranomaisten, koulutuksen järjestäjien ja muiden koulutusta tai opetusta järjestävien yhteisöjen sekä työnantajien tulee ennaltaehkäistä sukupuoli-identiteettiin tai sukupuolen ilmaisuun perustuvaa syrjintää tavoitteellisesti ja suunnitelmallisesti. (Laki naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta 6 c §)

Koulutuksen järjestäjä vastaa siitä, että vuosittain laaditaan oppilaitoskohtaisesti tasa-arvosuunnitelma yhteistyössä henkilöstön ja oppilaiden tai opiskelijoiden kanssa. Suunnitelma voidaan sisällyttää osaksi opetussuunnitelmaa tai muuta oppilaitoksen suunnitelmaa.

Tasa-arvosuunnitelman tulee sisältää: 1) selvitys oppilaitoksen tasa-arvotilanteesta; 2) tarvittavat toimenpiteet tasa-arvon edistämiseksi; 3) arvio aikaisempaan tasa-arvosuunnitelmaan sisältyneiden toimenpiteiden toteuttamisesta ja tuloksista. Erityistä huomiota tulee kiinnittää oppilas- tai opiskelijavalintoihin, opetuksen järjestämiseen, oppimiseroihin ja opintosuoritusten arviointiin sekä seksuaalisen häirinnän ja sukupuoleen perustuvan häirinnän ehkäisemiseen ja poistamiseen. Vuosittaisen tarkastelun sijasta suunnitelma voidaan laatia enintään kolmeksi vuodeksi kerralla. (Laki naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta 5 a §)

Yhdenvertaisuuslaki ja yhdenvertaisuussuunnitelman laatiminen

Yhdenvertaisuuslaki (1325/2014) kieltää syrjinnän iän, alkuperän, kansalaisuuden, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, poliittisen toiminnan, ammattiyhdistystoiminnan, perhesuhteiden, terveydentilan, vammaisuuden, seksuaalisen suuntautumisen tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella. Yhdenvertaisuuslain mukaan koulutuksen järjestäjän ja tämän ylläpitämän oppilaitoksen on arvioitava yhdenvertaisuuden toteutumista toiminnassaan ja ryhdyttävä tarvittaviin toimenpiteisiin yhdenvertaisuuden toteutumisen edistämiseksi. Lisäksi opetuksen järjestäjän on huolehdittava siitä, että oppilaitoksella on suunnitelma tarvittavista toimenpiteistä yhdenvertaisuuden edistämiseksi

TOIMINNALLINEN TASA-ARVOSUUNNITELMA JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA KOTKASSA

Kotkan kaupunki on laatinut kaupunginhallituksen hyväksymän toimenpideohjelman tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistämiseksi 2017 - 2019. Kotkan kouluissa noudatetaan tätä toimenpideohjelmaa henkilöstön osalta.

TOIMINNALLINEN TASA-ARVOSUUNNITELMA JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA KOUILUISSA

Kouluilla on tärkeä tehtävä sukupuolten välisen tasa-arvon edistämisessä ja sukupuolitietouden lisäämisessä. Yhdenvertaisuus ja tasa-arvo ovat koko koulun asia, ja toimintakulttuurin kehittämistä tehdään kaikkien sidosryhmien kanssa. Osa tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden tavoitteista sisältyy jo opetussuunnitelmiin.

Laki ja ohjeistus mahdollistavat toiminnallisen tasa-arvosuunnitelman ja yhdenvertaisuussuunnitelman yhdistämisen yhdeksi suunnitelmaksi. Koska tasa-arvoon ja yhdenvertaisuuteen liittyvät käsitteet ja arvosisältö ovat osittain lomittaisia, Kotkalaisissa kouluissa noudatetaan em. periaatetta. Kukin koulu laatii yhteistyössä henkilöstön ja oppilaiden tai opiskelijoiden kanssa oman toimintasuunnitelmansa.

Koulukohtainen toimintasuunnitelma päivitetään vuosittain tarpeellisilta osin ja liitetään omana erillisenä liitteenään koulun lukuvuosisuunnitelmaan. Suunnitelma hyväksytään lukuvuosisuunnitelman hyväksymisen yhteydessä (opetustoimenjohtaja). Toimintasuunnitelma on voimassa kolme vuotta.

KOULUN TASA-ARVOTILANNE JA YHDENVERTAISUUDEN TOTEUTUMINEN

Karhulan koulun oppilaille ja henkilökunnalle toteutettiin marraskuussa 2019 yhdenvertaisuus- ja tasa-arvokysely. Oppilaista kyselyyn vastasi 179 henkilöä (73%) ja henkilökunnasta 19 henkilöä (79%). Edellinen kysely oli tehty noin kolme vuotta sitten, jolloin vastausprosentti oli oppilaiden kohdalla 59% ja henkilökunnan osalta 58%. Edellistä kyselyä tehdessä oli tullut esiin, etteivät nuoret tunne tarpeeksi hyvin tasa-arvoon ja yhdenvertaisuuteen liittyvää käsitteistöä. Tällä kertaa opettajat kävivät käsitteitä oppilaiden kanssa ennakkoon läpi, ja oppilaiden omien arvioiden perusteella heidän tietonsa aiheesta ovat varsin hyvät.

Oppilaiden kyselyssä kävi ilmi, että 93% kokee olonsa koulussa turvalliseksi tai hyvin turvalliseksi. Edellisessä kyselyssä vastaava luku on ollut 66%, joten turvallisuuden tunteen kokeminen on parantunut melko paljon. Turvallisuutta tuoviksi asioiksi nimettiin opettajat ja henkilökunta, säännöt, kaverit ja muut oppilaat, välituntivalvojat sekä lukitut ovet. Molemmilla kerroilla vastauksissa nousivat esiin myös vahvan kiusaamiseen puuttumisen tärkeys, joka etenkin nyt toteutetussa kyselyssä oli sekä oppilaiden että opettajien mielestä hyvällä mallilla.

Edellisessä kyselyssä valtaosa (76%) oppilaista koki voivansa kääntyä opettajan puoleen, mikäli heillä on huolia. Tällä kertaa asiaa tiedusteltiin hieman eri tavalla, ja kysyttiin, kenen puoleen oppilaat kääntyisivät, mikäli kohtaisivat hankalia tilanteita koulussa. Oppilaat kertoivat voivansa opettajien lisäksi kääntyä ongelmatilanteissa rehtorin, luokanvalvojan, omien vanhempien, kuraattorin sekä terveydenhoitajan puoleen. Tämän voisi arvioida kuvastavan yhteisöllisen oppilashuoltotyön perusajatuksen toteutumista sen suhteen, että kaikki koulun aikuiset ovat vastuussa oppilaiden hyvinvoinnista, ja että oppilaat myös tiedostavat, kenen puoleen ongelmatilanteissa voi kääntyä. Positiivista oli myös se, että kun oppilailta kysyttiin, miten he itse toimisivat havaitessaan kiusaamista tai syrjivää käytöstä, olivat kaikki vastanneet valmiita itse aktiivisesti toimimaan tai hakemaan apua tilanteen selvittämiseksi.

Kyselyssä tiedusteltiin kokemuksia kiusatuksi tai syrjityksi tulemisesta. 82% vastasi, ettei ole itse kokenut kiusaamista tai syrjintää, mutta noin 30% oli nähnyt tai kuullut sellaista tapahtuvan koulussa. Edellisessä kyselyssä kysymyksenasettelu oli hieman erilainen, ja siinä erilaisia kiusaamisen tai syrjinnän muotoja oli kysytty eritellysti. Tuolloin hieman suurempi osuus oppilaista (n.37-40%) oli havainnut joko etniseen taustaan liittyvää syrjintää tai vartaloon/seksuaalisuuteen kohdistuvaa huomauttelua tai nimittelyä. Vastausten perusteella havainnot syrjivästä käyttäytymisestä näyttäisivät hieman vähentyneen kolmen vuoden takaisesta tuloksesta. Kiusaamisen ja syrjivän käyttäytymisen kerrottiin ilmenevän useimmiten porukan ulkopuolelle jättämisenä, nimittelynä ja haukkumisena. 10% oppilaista kertoi kokeneensa viime aikoina häirintää koulussa, koulumatkalla tai puhelimen kautta. Häirintä on ilmennyt mm. viesteillä haukkumisena, ilkeinä kommentteina netissä sekä huuteluna. Kun kysyttiin, ovatko oppilaat itse häirinneet toista oppilasta tai henkilökuntaa, vastasi 5% häirinneensä. Vastaajat kertoivat välillä haukkuneensa, huutaneensa tai puhuneensa kesken oppitunnin tai muuten härnänneensä muita.

Oppilailta kysyttiin, vaikuttaako sukupuoli tai oppilaan ulkonäkö siihen, miten henkilökunta kohtelee heitä. 71% oli sitä mieltä, ettei ulkonäöllä ole merkitystä ja 29% vastasi ulkonäön vaikuttavan hieman, kyllä tai paljon. Sukupuolen suhteen 40% oppilaista arvioi, ettei sillä ole vaikutusta, ja saman verran vastaajista arvioi sukupuolen vaikuttavan hieman, kyllä tai paljon. 20% ei osannut arvioida sukupuolen merkitystä kohtelun suhteen. Avoimissa kysymyksissä tiedusteltiin lisäksi, onko sukupuolella väliä sen suhteen, kenen mielipiteitä koulussa otetaan huomioon. Vastausten perusteella valtaosa arvioi kaikkien mielipiteiden tulevan yhtä lailla kuulluksi.

Miltei 90% vastaajista oli edellisessä kyselyssä arvioinut, että koulussa saa olla oma itsensä ja ilmentää sukupuoltaan. Myös tämänkertaisessa kyselyssä oppilaiden arvioiden perusteella tasa-arvoinen ja yhdenvertainen kohtelu toteutuu Karhulan koulussa varsin hyvin, sillä 67% vastaajista arvioi sen toteutuvan tai toteutuvan hyvin ja 31%:n mielestä se toteutuu hiukan. Vain 2% oli sitä mieltä, ettei tasa-arvoisuus ja yhdenvertaisuus toteudu. Edellisen kyselyn tavoin oppilaiden mielestä oppikirjoissa tai opetusmateriaalissa ei esiinny syrjivää materiaalia. Sen sijaan molemmissa kyselyissä esiin nostettiin esiin sukupuolittain jaetut oppitunnit, joiden kohdalla tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden suhteen arvioitiin olevan vielä parantamisen varaa.

Henkilökunnalle toteutettu kysely oli sisällöltään varsin erilainen kuin kolmen vuoden takainen kysely. Siksi vastaukset eivät ole vertailtavissa edellisiin tuloksiin. Tällä kertaa haluttiin tietoa henkilöstön sisäisten asioiden sijaan siitä, miten henkilökunta arvioi omaa ja muiden suhtautumista oppilaisiin yhdenvertaisuuteen ja tasa-arvoon liittyen. Lisäksi tiedusteltiin arviota yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon toteutumisesta ja sen toteuttamisen tavoista Karhulan koulussa.

Henkilökunnan vastauksissa korostui halu kohdella kaikkia tasavertaisesti sukupuolesta tai etnisestä tausta huolimatta. Peruslähtökohtana pidettiin sitä, että jokainen hyväksytään sellaisena kuin on, ja että syrjintään ja häirintään puututaan välittömästi. Koulumaailmassa nähtiin kuitenkin olevan tiettyjä perinteiseen kulttuuriin liittyviä asioita ja käytäntöjä, jotka aiheuttavat erityisjärjestelyjen tarvetta esimerkiksi muun sukupuolisille. 26% henkilökunnasta arvioi, että heillä on riittävästi tietoa sukupuolisensitiivisestä ja tasa-arvoisesta kohtaamisesta. Vastaajista 68%:n mielestä tietoa on osittain, ja 6% arveli tiedot riittämättömiksi. Osan mielestä muuttuneisiin sukupuoliskäsitteisiin ei ole reagoitu riittävästi, ja useimmat kokivat lisäkeskustelun aiheesta tarpeelliseksi. Sukupuolen moninaisuutta koettiin tuettavan koulussa hyvin 42%:n mielestä. 53% vastasi tuen toteutuvan osittain, ja 5% vastaajista arvioi, ettei tukea ei saa anneta riittävästi. Yleisesti ottaen tuen tarpeisiin liittyen henkilökunta näki tilanteen huomattavasti kriittisemmin kuin oppilaat. Siinä missä 93% vastanneista oppilaista koki saavansa tukea riittävästi, arvioi henkilökunnasta vain 74% tuen toteutuvan hyvin tai kiitettävästi, ja 16%:n mielestä tukea saa välttävästi. Sekä kolmiportaisen tuen ymmärtämisessä, että tuen käytännöntoteutuksessa arvioitiin henkilöstön keskuudessa olevan parantamisen varaa, ja eri toimenpiteitä kaivattiin enemmän näkyviksi arjessa. Osa pohti, miten käytettävissä olevat resurssit määrittävät sen, mitä tukea voidaan antaa ja koettiin, että jokainen yrittää kuitenkin parhaansa.

Henkilökuntaa pyydettiin arvioimaan, löytyykö henkilökunnalta tarpeeksi tietoa tasa-arvosta ja yhdenvertaisuudesta. 95% arvioi tietoa olevan kyllä tai osittain ja 5%:n mielestä tietoa ei ole riittävästi. Omaa osaamistaan vastaajat arvioivat hieman kriittisemmin, sillä 84% arvioi osaavansa kiitettävästi tai hyvin, mutta 16% antoi itselleen välttävän arvosanan. Avoimissa kysymyksissä pyydettiin kertomaan, miten vastaajat itse toteuttavat tasa-arvoista ja yhdenvertaista opetusta omissa oppiaineissa sekä nuorten kohtaamisissa. Keinoiksi mainittiin kaikkien huomioiminen yksilönä, erilaisuuden hyväksyminen, ja tärkeänä pidettiin myös sitä, että jokaisen annetaan olla oma itsensä. Tässä kohtaa nousi esiin myös napakka epäkohtiin puuttuminen. Lisäksi avoimen ilmapiirin ylläpitäminen sekä aiheen käsittely tunneilla koettiin hyviksi tavoiksi edistää ja toteuttaa tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta. Käytännön esimerkkinä mainittiin, miten oppilaita pyritään kutsumaan nimeltä, ei tyttöinä ja poikina. Lopuksi henkilökuntaa pyydettiin arvioimaan, ovatko he huomanneet oppilaiden keskuudessa syrjintää. Osa oli havainnut esimerkiksi etniseen taustaan liittyvää syrjimistä, sukupuoleen liittyvää vähättelyä ja seksuaaliseen suuntautumiseen liittyvää haukkumista.

Kehityskohteeksi kyselystä nousi yhteenkuuluvuuden tunteen lisääminen, jolla on suuri merkitys sekä turvallisuuden tunteen ylläpysymisen suhteen, että syrjityksi tulemisen ehkäisyssä. Myös ei-sukupuolittain jaettu opetus nousi esiin molempien vastaajaryhmien tuloksissa. Lisäksi yksittäisessä vastauksessa ehdotettiin unisex-vessoja. Etenkin henkilökunnan vastauksista kävi ilmi, että lisäkeskustelu ja -koulutus olisivat tervetulleita niin sukupuolisensitiivisyyteen, tasa-arvoon kuin yhdenvertaisuuteenkin liittyen. Keskustelun ja koulutuksen ajateltiin toimivan tervetulleena ajatusten herättelijänä ja uusien ajatusten synnyttäjänä.

TASA-ARVOTYÖN SUUNNITTELUVASTUU

Suunnitteluvastuu on koko koulun henkilöstöllä, oppilaskunnalla ja huoltajilla. Suunnittelua organisoi rehtori. Karhulan koulussa suunnittelutyötä on jaettu koulukohtaiselle oppilashuoltoryhmälle, joka jakoi suunnittelu ja valmistelu työtä ryhmän sisällä. Kartoituskyselyssä kysymysten asettelussa ja muodostamisessa asiantuntijana toimi vanhempainyhdistyksen jäsen. Kysymysten asetteluun ja muotoon otettiin kantaa myös koulun johtoryhmässä sekä oppilashuoltoryhmässä oppilaskunnan edustajat pääsivät kyselyn sisältöön vaikuttamaan. Oppilashuoltoryhmässä oppilashuollon asiantuntija koulun kuraattori on laatinut tuloksista yhteenvedon.

Valmistuvan suunnitelman kuuleminen järjestetään oppilaskunnan hallituksessa, vanhempain yhdistyksessä ja koulun henkilökunnan tiimeissä.

TOIMENPITEET

Kyselyn tulokset olivat yleisesti hyvin myönteisiä koulun tasa-arvo ja yhdenvartaisuus tilanteesta. Tuloksista voidaan kuitenkin nostaa kehityskohteita. Tulosten mukaan:

Nuoret kokivat ulkopuolelle jättämisen ja yhteenkuuluvuuden tunteen vähyyden negatiivisena ja nämä tulokset nousivat hieman koholle 
Henkilökunnasta osa koki tarvitsevansa koulutusta tasa-arvo ja yhdenvertaisuus asioista

Henkilökunnan kyselyssä nousi myös hieman koholle huoli oppilaalle annettavasta tuesta

   Miten lisätä yhteenkuuluvuuden tunnetta/vähennetään ulkopuolella jättämistä:  

Koulukohtaisessa oppilashuoltoryhmässä pohdittiin asiaa ja ideoita toimenpiteistä ja toimenpiteiden vastuu tahot, tässä kohtaa kuultiin myös koko henkilökuntaa, huoltajia ja oppilaita:

Oman koulun paita tms. Huivi, heijasti: oppilaskunta lähtee toteuttamaan ajatusta luokkakilpailujen avulla. Tarkempi kuvaus luokkakilpailuista alempana

Koululogo kilpailu-> oppilastyö : kuvataiteen opettaja/oppilaskunnan luokkakilpailut
Ryhmätöiden ohjeistaminen/opettajien muodostamat ryhmät oppimistehtävissä: rehtori tuo huolen esille yhteisissä opettajakokouksissa/ys- kokouksissa ja opettaja kunta keskustelee asiasta 
7. lk ryhmäytymisen kehittäminen->tukioppilas tuntien kehittäminen/lisääminen: tukioppilasohjaaja/rehtori/nuorisotoimi. Rehtori lähestyy nuorisotoimea kehittämisajatuksella ja kertoo koulun huolen ryhmäytymisen kehitystarpeesta 
Puuttuminen yksin olemiseen: henkilökunta, tukioppilaat ja oppilaskunnanhallitus. Jokaisen meidän vastuullamme on puuttua yksinolemiseen. Rehtori tuo opettajakokoukseen/ ys- kokoukseen asian esille
Värinviikko: tukioppilastoiminnan ohjaaja

Kiusaamisen vastaiset haasteet: oppilaskunnan hallitus luokkakilpailut
Ohjelmaa/tapahtumia “ketään ei jätetä yksin”: henkilökunta, oppilaskunta, tukioppilaat
Koulun wc- tilojen merkinnät unisex- vessoiksi. Rehtori selvittää kiinteistöpalvelujen kanssa mahdollisuudesta lisätä kivikoulun esteettömyys wc- tilaan unisex merkinnän. Tämä wc- tila on ainut tähän tarkoitukseen soveltuva. Muut wc- tilat ovat monipaikkaisia.

Oppilaskunnanhallitus toi esille oman toiveen järjestää Karhulan koulussa luokkakilpailut. Luokkakilpailujen tarkoituksen on vähentää yksin jäämistä, lisätä yhteenkuuluvuuden tunnetta ja kitkeä kiusaamista kiusaamisen vastaisilla haasteilla. Oppilaskunta suunnittelee erilaisia kilpailuja kevät lukukaudelle, joita suoritetaan luokissa, luokkien ulkopuolella ja kilpailut huipentuvat viimeisen koulun viikon aikana järjestettäviin ulkokilpailuihin. Kilpailun onnistumista tuetaan henkilökunnan osalta.

Henkilökunnan koulutusta tasa-arvo ja yhdenvertaisuus asioista

rehtori lisää aiheen koulutus tarpeisiin ja koulutusta pyritään järjestämään viimeistään lukuvuonna 2020-2021

Henkilökunnan huoli oppilaalle annettavasta tuesta ja kohtaako annettava tuki tukea tarvitsevan

Oppilaalle annettavan tuen erojen ja oppimisen erojen kaventamiseen ja opetuksen kehittämiseen koulussa on tavattavissa joka torstai ns. pedagoginen kahvila, jossa haastaviin oppilastilanteisiin saa apua kuraattorilta, rehtorilta, opolta, apulaisrehtorilta ja terveydenhoitajalta. Asiat käsitellään aina anonyymisti ja keskitytään asiaan ilman oppilastietoja.

TIEDOTTAMINEN

Koulun rehtori päättää ja valitsee kulloiseenkin tilanteeseen ja ajankohtaan sopivimman, joustavan tavan tiedottaa oppilaiden huoltajille ja muille yhteistyötahoille tasa-arvosuunnitelman laatimisesta ja päivittämisestä sekä mahdollisesta erityisestä toiminnasta, jolla edistetään tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden toteutumista kouluyhteisössä.

Suunnitelman laadinnasta on tiedotettu 7. luokkalaisten vanhempainillassa, 9. luokkalaisten vanhempainillassa, oppilaskunnan hallituksessa, opettajankokouksessa, yhteisöllisessä oppilashuoltoryhmässä ja johtoryhmässä. Suunnitelman valmistuessa kuullaan kommentit oppilaskunnan hallitukselta, koulun opetushenkilöstöltä, vanhempainyhdistykseltä ja yhteisölliseltä oppilashuoltoryhmältä.

Suunnitelman valmistuessa koulun henkilökuntaa, oppilaskuntaa ja huoltajia tiedotetaan wilma- viestillä. Suunnitelma tulee esille koulun pedanet- sivuille ja lukuvuosisuunnitelman liitteeksi.

ARVIOINTI JA SEURANTA

Suunnitelmalliseen toimintaan kuuluu tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistämiseksi sovittujen toimenpiteiden ja niiden vaikutusten arviointi. Koulu arvioi toiminnallisen tasa-arvosuunnitelman ja yhdenvertaisuussuunnitelman toteutumista vuosittain lukuvuosisuunnitelman laatimisen yhteydessä, jolloin suunnitelmaa tarvittaessa päivitetään ja kirjataan. Laajempi koulukohtainen arviointi tehdään syyslukukauden 2020 aikana.