Yhteiskuntaoppi

Yhteiskuntaopin opinnot Ähtärin lukiossa

2023-01-02T07:38:13+02:00

Ähtärin lukiossa on tarjolla valtakunnalliset pakolliset YH1, YH2, YH2-kurssit sekä valtakunnallinen syventävä YH4 -kurssi. Kursseja ei tarvitse käydä numerojärjestyksessä ja kurssit on sijoiteltu niin, että yhteiskuntaopin voi kirjoittaa jo jatkajavuoden keväällä.

Alkajavuoden kurssit: Pakollinen YH1: Suomalainen yhteiskunta, kurssi kertaa ja syventää yhdeksännen luokan oppimäärää.
Jatkajavuoden kurssit: pakollinen YH2: Taloustiede ja Pakollinen YH3: Euroopan unioni ja syventävä YH4: Lakitieto

Abivuoden kurssi: YH4 Lakitieto (jos aikoo kirjoittaa yhteiskuntaopin vasta kolmosen keväällä) Jos päätät kirjoittaa yhteiskuntaopin abivuoden syksyllä ja haluat käydä kurssin, joka tukee tämän aineen kirjoittamista, valitse silloin FI3, yhteiskuntafilosofia.

Oppimateriaalina ovat Studeon kurssit.

Yhteiskuntaopin arviointi

2018-11-14T13:30:56+02:00

Oppimisen arvioinnin lähtökohtana ovat yhteiskuntaopin tiedonaloille ominaisten tietojen, taitojen ja toimintatapojen hallinta sekä oppiaineen yleisten tavoitteiden saavuttaminen. Oppimisprosessin aikana annettu arviointi ja palaute tukevat ja edistävät opiskelijan kykyä hallita keskeisiä käsitteitä ja suuria kokonaisuuksia sekä arvioida asioiden välisiä yhteyksiä, syy-seuraussuhteita ja niiden merkitystä. Arviointi perustuu jatkuvaan ja monipuoliseen osaamisen näyttöön. Huomiota kiinnitetään opiskelijan tiedonhankintataitoihin, kykyyn ilmaista tietojaan ja argumentoida jäsentyneesti sekä taitoa arvioida ja tulkita kriittisesti yhteis

Yhteiskuntaopin ylioppilaskoe

2019-08-22T10:29:26+03:00

Yhteiskuntaopin kokeessa kukin koetehtävä kohdentuu kuten ennenkin ensisijaisesti johonkin tiettyyn kurssiin, mutta joskus tehtävän aihe sivuaa usean eri kurssin aluetta. Yhteiskuntaopin jaoksen päättämä yleisperiaate koetehtävien kohdentumisessa lukion yhteiskuntaopin eri kursseihin on, että kuhunkin pakolliseen (kurssit 1-3) yhteiskuntaopin kurssiin kohdentuu yksi 30 pisteen ja yksi 20 pisteen tehtävä. Syventävään kurssiin (kurssi 4, Lakitieto) kohdentuu kaksi 20 pisteen tehtävää.
Yksi 20 pisteen tehtävä käsittelee teemoja, jotka integroivat useamman eri kurssin sisältöjä.

Valmiuslaki

2022-03-22T12:49:32+02:00

Suomen valmiuslaki

Nykyinen, voimassa oleva valmiuslaki (1552/2011) annettiin vuonna 2011.

Ensin valtioneuvosto yhdessä presidentin (ovat näin virallisesti maan hallitus) kanssa toteaa, että Suomessa vallitsee poikkeus- olot ja antaa valmiuslain käyttöönottoasetukset.

Valmiuslain käyttöönotto tapahtuu niin, että eduskunta päättää, saavatko valtioneuvoston antamat käyttöönottoasetukset jäädä voimaan vai onko ne kumottava. Näin tapahtui korona vuoksi 13.3.2020 (kumottiin 15.6.2020) ja 1.3.2021 - kumottiin 24.7.2021

Valtioneuvoston asetuksella voidaan poikkeusolot antaa 6 kuukaudeksi kerrallaan. Ensin annettaan käyttöönottoasetus (eduskunta hyväksyy/hylkää) ja jos vielä kuuden kuukauden päästä on poikkeustila annetaaan jatkoasetus (eduskunta hyväksyy/hylkää)

Lisää: https://www.eduskunta.fi/FI/naineduskuntatoimii/kirjasto/aineistot/kotimainen_oikeus/LATI/Sivut/valmiuslain-kayttoonottaminen-koronavirustilanteessa.aspx

Mistä asioista valmiuslaki säätää?

Valmiuslain tehtävä on suojata väestöä poikkeusoloissa. Poikkeusolo voi olla mm. sotatila tai laajalle levinnyt vaarallinen tartuntatauti. Valmiuslaki mahdollistaa viranomaisten toimivallan lisäämisen, mutta toimivaltuuksien on oltava välttämättömiä ja oikeasuhtaisia. Suomi noudattaa poikkeuslainkin aikana kansainvälisiä velvoiteitaan.

Valmiuslaissa käydään läpi mm. seuraavia osa-alueita, joihin voidaan puuttua: rahoitusmarkkinat&vakuutukset, hyödyketuotannon jakelu&energiahuolto, rakentamisen ja asuntokannan säännöstely, sosiaaliturvan muutokset, postin ja tietoliikenteen turvaaminen, kuljetusten turvaaminen&polttoaineen sääntely, sosiaali- ja terveydenhuollon turvaaminen, työvelvollisuus, palvelussuhteet, hallinto, puolustaminen. Koronan vuoksi esim. 6 kk hoitotakuun mitätöitiin kiireettömissä tapauksissa.

Koko valmiuslaki:
https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2011/20111552

Kuinka laadit koevastauksen?

2020-03-23T09:12:48+02:00

Suunnittelu

Lue otsikko huolellisesti, ettet vastaa kysymyksen ohi.
Listaa paperille, mitä kaikkea otsikosta tulee mieleesi.
Kokoa viivoista hierarkisesti ylhäältä alaspäin etenevä käsitekartta tai ajatuskartta. Ajatuskartassa kirjoitetaan paperin keskelle esseen aihe ja sen ympärille jäsennellään isot kokonaisuudet.
Tarkastele karttaa vielä kokonaisuutena: pitäisikö jokin asia siirtää toisaalle? Liittyykö tämä tai tuo tieto sittenkään otsikon aiheeseen?
Numeroi aihekokonaisuudet käsittelyjärjestyksen mukaan, yksi kokonaisuus per kappale

Kuinka pisteet jakautuvat?

Kun osiosta annetaan 10 pistettä tai enemmän, se arvostellaan
esseemuotoisena vastauksena, ellei tehtävänannossa erikseen muuta ilmoiteta. Esseemuotoisella
vastauksella tarkoitetaan vastausta, jossa on esseen rakenne: alussa aiheen, ongelman tai väitteen napakka
esittely, keskiosassa asian monipuolinen käsittely ja lopussa käsittelyyn perustuvat päätelmät. Esseen
pituudesta ei voi antaa mitään ehdottomia ohjeita, sillä vastauksen arvo riippuu sen sisällöstä ja sopiva
pituus riippuu monista asioista, kuten käsiteltävän asian luonteesta ja kokelaan tekemistä rajauksista. On
kuitenkin hyvä huomata, että 10 pisteen tehtäväosiossa hyvän esseen ei tarvitse olla yhtä laaja ja
monipuolinen kuin 20 pisteen tehtäväosiossa. Mikäli osiosta annetaan vähemmän kuin 10 pistettä,
vastauksen ei tarvitse olla muodoltaan essee.

Kirjoitus, jos jaossa on enemmän kuin 10 pistettä:

Aloitus + 3-6 käsittelykappaletta (aihekokonaisuudet) + lopetus on hyvä kappalemäärä esseevastauksessa.
Loppukappale tekee yhteenvedon esseen sisällöstä.
Määrittele käyttämäsi termit.
Käytä esimerkkejä hyväksesi.