<?xml version="1.0" encoding="utf-8"?>
<?xml-stylesheet type="text/xsl" href="https://peda.net/:static/543/atom.xsl"?>
<feed xmlns="http://www.w3.org/2005/Atom">
<title>Digitaaliset pelit</title>
<id>https://peda.net/id/658a694cc9c</id>
<updated>2025-01-03T13:39:31+02:00</updated>
<link href="https://peda.net/id/658a694cc9c:atom" rel="self" />
<link href="https://peda.net/tervola/tervolan-lukio/oppiaineet/yhteiskuntaoppi/yh-7-2024/3.-mediavalineiden-kehitys/sahkoinen-ja-digitaalinen-viestinta/digitaaliset-pelit#top" rel="alternate" />
<logo>https://peda.net/:static/543/peda.net.logo.bg.svg</logo>
<rights type="html">&lt;div class=&quot;license&quot;&gt;Tämän sivun lisenssi &lt;a rel=&quot;license noopener&quot; href=&quot;https://peda.net/info&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;Peda.net-yleislisenssi&lt;/a&gt;&lt;/div&gt;&#10;</rights>

<entry>
<title>Digitaaliset pelit</title>
<id>https://peda.net/id/716b2fb2c9c</id>
<updated>2025-01-03T13:39:51+02:00</updated>
<link href="https://peda.net/tervola/tervolan-lukio/oppiaineet/yhteiskuntaoppi/yh-7-2024/3.-mediavalineiden-kehitys/sahkoinen-ja-digitaalinen-viestinta/digitaaliset-pelit/digitaaliset-pelit#top" />
<content type="html">&lt;p&gt;Digitaalisilla peleillä tarkoitetaan tietokoneella pelattavien pelien lisäksi konsolipelejä, mobiilipelejä, interaktiivisia televisiopelejä sekä erilaisia verkossa pelattavia pelejä. Pelaajien keski-ikä on hieman yli 30 vuotta.&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;Tietotekniikan uranuurtajat suunnittelivat jo 1940-luvulla yksinkertaisia shakki-ohjelmia, mutta vasta 1950-luvulta on säilynyt mainintoja ensimmäisistä, tosin tuolloin vielä analogisella teknologialla toteutetuista, toimivista peleistä.&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;1970-luvun alkupuolella julkaistiin monia erilaisia kolikkopelejä ja tv-pelejä, mutta ne eivät vielä sisältäneet varsinaista tietotekniikkaa, vaan toteuttivat pelilogiikan yksinkertaisemmalla elektroniikalla. Muutaman vuoden kuluttua keksittiin mikroprosessori, jonka ansiosta tietotekniikka tuli mukaan myös peleihin.&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;80-luvulla pelikonsolit olivat suositumpia pelikoneina kuin kotitietokoneet. Vähitellen myös kotitietokoneen suorituskyky kasvoi, ja 90-luvulla pelikonsolit jäivät joksikin aikaa PC-pelien jalkoihin. Vuosituhannen vaihteessa pelikonsoleista julkaistiin ”uuden sukupolven” versioita, jotka palauttivat pelikonsolit asemaansa varteenotettavana pelikoneena. Nyt konsolipelit ja PC-pelit kilpailevat pitkälti samoista markkinoista.&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;Pelikonsolien kehittely jatkuu edelleen. Viimeisimpänä villityksenä ovat liikkeentunnistimet ja VR-pelit, jotka mahdollistavat uudenlaisen pelitavan. Konsolipelaaminen ei siis ole enää passiivista sohvalla löhöämistä.&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;Digitaaliset pelit pohjautuvat interaktiivisuuteen: käyttäjän valinnat vaikuttavat ruudulla näkyvään peliin. Interaktiivisuutensa vuoksi pelien maailmaan voi uppoutua aivan eri tavalla kuin esimerkiksi kirjallisuuteen. Joillekin uppoutumiskokemus voi olla liiankin vahva, ja he jäävät pelimaailmoihin koukkuun.&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;Peleihin liittyvä sosiaalinen ulottuvuus on aina ollut tärkeää: suosittu pelaamisen tapa on kutsua ystäviä luokseen tai pelata perheenjäsenten kanssa. Moninpeli- ja verkkopelimahdollisuudet on nykyään sisäänrakennettuina useimpiin peleihin. Netistä ja kännyköistä löytyvät pikkupelit mahdollistavat satunnaisen pelaamisen paremman tekemisen puutteessa. Netistä löytyykin peliseuraa lähes aina, vaikka sitten keskellä yötä.&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;Pelien myötä muun muassa avaruudellinen hahmottaminen, looginen päättelykyky ja kielitaito kehittyvät. Monet strategiapelit ovat verrattavissa shakkiin loogisen päättelyn vaikeudessa: pelisiirtoja on mietittävä monta vuoroa eteenpäin. Peleistä oppii myös kärsivällisyyttä ja ongelmanratkaisutaitoja, kun vaikeita kohtia ei voi noin vain sivuuttaa. On yritettävä yhä uudelleen, kunnes ongelmasta selvitään maaliin voittajina.&lt;/p&gt;&#10;</content>
<published>2025-01-03T13:39:51+02:00</published>
</entry>


</feed>