https://peda.net/id/64ea7ceee 2015-04-14T16:58:57+03:00 https://peda.net/:static/533/peda.net.logo.bg.svg <div class="license">Tämän sivun lisenssi <a rel="license" href="https://peda.net/info">Peda.net-yleislisenssi</a></div> https://peda.net/id/64ec828ce 2016-02-23T12:04:46+02:00 <p><span class="right"><a href="https://peda.net/hankkeet/geenivaraoppi/raparperi/akr/ralt#top" title="raparperi115lehtityvi0604MikaRaivonen.jpg"><img src="https://peda.net/hankkeet/geenivaraoppi/raparperi/akr/ralt:file/photo/7740ca4d79d3f9dcf6b3224268d5404e74950ed3/raparperi115lehtityvi0604MikaRaivonen.jpg" alt="" title="Raparperi Asikkalasta: lehden tyvi" class="inline" loading="lazy"/></a></span>Tarharaparperin arvellaan olevan kotoisin Pohjois-Kiinasta ja Mongoliasta, jossa sitä on viljelty lääkekasvina 5000 vuotta sitten. Raparperin viljely levisi Eurooppaan ilmeisesti Venäjän kautta. Raparperin aiempi lajinimi<em> R. <span class="editor underline">rhabarbarum</span></em> tulee sanoista Rha (Volga-joki) ja barbarum (ulkomaalainen).</p> <p>Raparperin juurta on käytetty vatsalääkkeenä. Nykyään tiedetään, että raparperin juurakossa ja lehdissä on paljon laksatiivisia antrakinoneja ja liukoista oksaalihappoa ja ne eivät sovellu ruoaksi.</p> <p>Suomessakin raparperia on viljelty lääkekasvina 1600-luvulta lähtien, sillä Eliaz Tillands mainitsee raparperin julkaisemassaan Turun seudulla viljeltävien kasvien listassa (1673) nimellä Muncksrabarber, lääkeraparperi. Raparperin käyttö ruokakasvina yleistyi Euroopassa 1800-luvulla. Esimerkiksi Ruotsissa raparperia viljeltiin keittiökasvina 1800-luvun alkupuolelta. Raparperista valmistettiin jälkiruokia, hilloja, mehua, kiisseleitä ja leivonnaisia. Ruotsissa tarjoiltiin nuoria keitettyjä raparperin hienonnettuja varsia kermavaahdon kera.</p> 2015-04-14T16:58:57+03:00 https://peda.net/id/64eb79aae 2016-02-23T12:06:32+02:00 Merja Hartikainen: Raparperin viljelyn historiaa<br/> <a href="https://peda.net/id/9721e1b0d">Katso viittausohje.</a> 2015-04-14T16:58:57+03:00