<?xml version="1.0" encoding="utf-8"?>
<?xml-stylesheet type="text/xsl" href="https://peda.net/:static/535/atom.xsl"?>
<feed xmlns="http://www.w3.org/2005/Atom">
<title>GLOBAALISET LUONNONVARAT Julia Mäkelä ja Elviira Kujansuu 9E</title>
<id>https://peda.net/id/6461f1e0c</id>
<updated>2015-03-03T13:56:57+02:00</updated>
<link href="https://peda.net/id/6461f1e0c:atom" rel="self" />
<link href="https://peda.net/p/juliamakela/mk/luonnonvarat#top" rel="alternate" />
<logo>https://peda.net/:static/535/peda.net.logo.bg.svg</logo>
<rights type="html">&lt;div class=&quot;license&quot;&gt;Tämän sivun lisenssi &lt;a rel=&quot;license&quot; href=&quot;https://peda.net/info&quot;&gt;Peda.net-yleislisenssi&lt;/a&gt;&lt;/div&gt;&#10;</rights>

<entry>
<title>ONGELMAT</title>
<id>https://peda.net/id/c41931c8c</id>
<updated>2015-04-07T14:16:03+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/p/juliamakela/mk/luonnonvarat/ongelmat#top" />
<content type="html">Suomessa onkin asiat tällä hetkellä hyvin, se ei tarkoita että, muualla maailmassa asiat olisivat samoin. Ympäristö ongelmia ovat merien saastuminen, ilmastonmuutos, kasvien- ja eläinlajiston vähentyminen, jätteiden määrän kasvaminen ja ympäristömyrkkyjen lisääntyminen. Nämä kaikki ongelmat näkyvät eritavoin erilaisilla alueilla. Tässä kuvassa näet miten meri on saastunut, koska mereen on päässyt\joutunut öljyä.&lt;br/&gt;&#10;&lt;img src=&quot;http://im.mtv.fi/image/3496248/landscape16_9/1024/576/1193eda0cbc2b19ac62ffd9abf24346b/aL/vuotava-hylky-2.jpg&quot;/&gt;&lt;!--filtered attribute: id=&quot;irc_mi&quot;--&gt;&lt;!--filtered attribute: style=&quot;margin-top: 0px;&quot;--&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;</content>
<published>2015-03-03T14:13:56+02:00</published>
</entry>

<entry>
<title>KUKA HYÖTYY JA KÄRSII?</title>
<id>https://peda.net/id/46264086d</id>
<updated>2015-03-31T13:32:47+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/p/juliamakela/mk/luonnonvarat/khjk#top" />
<content type="html">Köyhät maat eivät pysty hyödyntämään luonnonvarojaan koska heillä ei ole varaa siihen. Kun taas rikkaat pystyvät ostamaan edullisesti tuotteita ja raaka-aineita köyhistä maista. Suomella ei ole vielä ongelmaa tämän asian suhteen. Täällä luonnonvarat riittävät toistaiseksi jokaiselle.</content>
<published>2015-03-31T13:32:47+03:00</published>
</entry>

<entry>
<title>LEHTIARTIKKELI</title>
<id>https://peda.net/id/977a98a0d</id>
<updated>2015-04-07T13:53:02+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/p/juliamakela/mk/luonnonvarat/lehtiartikkeli#top" />
<content type="html">Tässä lehtiartikkeli, joka koskee maailman luonnonvarojen loppumista. Artikkelissa käsitellään sitä että, maapallon luonnonvarat ovat jo loppuneet tältä vuodelta ja elämme velaksi. Suomessa kuitenkin luonto tuottaa yhä enemmän kuin me kulutamme. Lehtiartikkelin voi itse lukea kokonaan tästä alhaalta:&lt;br/&gt;&#10;&lt;a href=&quot;http://www.iltalehti.fi/ulkomaat/2014081918584632_ul.shtml&quot; rel=&quot;nofollow ugc noopener&quot;&gt;http://www.iltalehti.fi/ulkomaat/2014081918584632_ul.shtml&lt;/a&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;</content>
<published>2015-03-31T13:42:13+03:00</published>
</entry>

<entry>
<title>EETTISET KYSYMYKSET</title>
<id>https://peda.net/id/26168e12d</id>
<updated>2015-04-07T14:11:49+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/p/juliamakela/mk/luonnonvarat/eettiset-kysymykset#top" />
<content type="html">Köyhillä mailla ei ole varaa käyttää omia luonnonvarojaan jonka vuoksi rikkaat maat ostavat köyhien maiden luonnonvaroja pilkkahintaan. Onko oikein, että rikkaat maat käyttävät köyhien maiden luonnonvarat?&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;</content>
<published>2015-03-31T13:39:03+03:00</published>
</entry>

<entry>
<title>MITEN NÄKYY SUOMEN MITTAKAAVASSA</title>
<id>https://peda.net/id/0a35c802d</id>
<updated>2015-04-07T14:08:30+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/p/juliamakela/mk/luonnonvarat/mnsmmki#top" />
<content type="html">Esimerkiksi bensan hinta heittelee sen saatavuuden mukaan tämä näkyy Suomen mittakaavassa. Meidän mittakaavassa näkyvät asiat ovat vähäisiä sillä me ostamme esimerkiksi energiamme ja öljymme lähes kokonaan ulkomailta.</content>
<published>2015-03-31T13:38:16+03:00</published>
</entry>

<entry>
<title>YLEISTIETOJA</title>
<id>https://peda.net/id/f237174cc</id>
<updated>2015-03-03T14:09:24+02:00</updated>
<link href="https://peda.net/p/juliamakela/mk/luonnonvarat/nimet%C3%B6n-f237#top" />
<content type="html">&lt;br/&gt;&#10;Luonto tukee hyvinvointiamme vain jos se itse voi hyvin. Luonnonvaroilla tarkoitetaan kaikkea luonnossa olevaa, mitä ihminen kykenee hyödyntämään. Niiden käyttö kasvaa jatkuvasti ja kielteiset ympäristövaikutukset lisääntyvät. Elintärkeitä luonnonvaroja ovat esimerkiksi puhdas vesi ja ilma. Luonnonvarat jaotellaan uusiutuviin ja uusiutumattomiin luonnonvaroihin. Uusiutuvia ovat aallot,metsät ja auringon säteily, kun taas metallit ja fossiiliset polttoaineet uusitumattomia. Omassa lähiympäristössä tapahtuvilla asioilla voi olla laajemmatkin vaikutukset. Yksinkertaisesti luonto köyhtyy kun luonnonvaroja köytetään nopeammin kuin ne uusiutuvat (Polttopuut, puhdas ilma ja vesi, tila). Maailman taloudenkasvu ja väestön lisääntyminen johtaa luonnonvarojen nopeaan hupenemiseen ja jatkuva kilpailu luonnonvaroista johtaa taas puutteeseen ja hintojen nousuun ja se vaikuttaa talouteen.</content>
<published>2015-03-03T14:08:04+02:00</published>
</entry>

<entry>
<title>GEOLOGISET LUONNONVARAT</title>
<id>https://peda.net/id/9984c836c</id>
<updated>2015-04-07T13:41:47+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/p/juliamakela/mk/luonnonvarat/gl#top" />
<content type="html">Yhteiskuntamme toimivuus on täydellisesti riippuvainen maankamaran tarjoamista luonnonvaroista . Geologisia luonnonvaroja on esimerkiksi kivi- ja maa-aines, luonnonkivet, metallimalmit, pohjavesi, turve, geoenergia ja öljy. Suomalaisten suurimmat arkipäivän riippuvuudet liittyvät juomaveden lisäksi erilaisiin liikkumisen ja energiantuotannon mahdollistaviin luonnonvaroihin kuten öljyyn, kivihiileen, energiamineraaleihin, turpeeseen ja maakaasuun. Suomen maankamarassa esiintyy kaikenlaisia geologisia luonnonvaroja, paitsi öljyä, kaasua ja kivihiiltä&lt;br/&gt;&#10;&lt;img src=&quot;http://www.seppo.net/piirrokset/albums/piirrokset/ymparisto/ilmasto/energia-ilmasto-dinos-fi.jpg&quot;/&gt;&lt;!--filtered attribute: id=&quot;irc_mi&quot;--&gt;&lt;!--filtered attribute: style=&quot;margin-top: 0px;&quot;--&gt;</content>
<published>2015-03-03T14:19:54+02:00</published>
</entry>

<entry>
<title>FOSSIILISET POLTTOAINEET</title>
<id>https://peda.net/id/261bdd34d</id>
<updated>2015-04-07T14:25:37+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/p/juliamakela/mk/luonnonvarat/fp#top" />
<content type="html">Fossiilisiin polttoaineihin kuuluu: maakaasu, kivihiili, turve ja öljy. Suurin osa suomen energiasta tuotetaan uusiutummattomista energianlähteistä näihin kuuluu fossiilisten polttoaineiden lisäksi ydinvoima. &lt;br/&gt;&#10;Ydinvoima ei kuulu fossiilisiin polttoainehin, koska energia saadaan uraanin halkeamisesta ja se ei tule eliöidenjäänteistä. &lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;ÖLJY&lt;br/&gt;&#10;Öljy on maailman tärkein energianlähde. Öljy on syntynyt merieliöiden jäännöksistä ja niiden riittävyyden kesto on noin 40 vuotta eteenpäin. Maaöljy on monipuolinen raaka-aine ja siitä voidaan jalostaa mm. bensiiniä, lentokoneiden kerosiinia, diseliä ja raskasta polttoöljyä. Helppo kuljettaa, mutta liittyy monia riskejä (tankkereiden ajo karille tai öljyputken rikkoutuminen)&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;KIVIHIILI&lt;br/&gt;&#10;Riittävyys kaikkein suurin ja toiseksi eniten käytetty energialähde. Edullinen hinta koska runsaat varat ja jakautunut suurelta osin maailmaa. Helppo louhia, kuljettaa, varastoida ja käyttää. Suomessa kivihiilen osuus kokonaisenergiasta on 10%&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;TURVE&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;&lt;/b&gt;Suokasvien jäännösten epätäydellisestä hajoamisesta syntyvä, eloperäinen maalaji. Kotimainen energianlähde ja sen käyttö ja yksinkertaista ja toimintavarmaa. Kokonaisenergiasta sen käyttö on 7%.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;MAAKAASU&lt;br/&gt;&#10;Vahingoittaa vähiten luontoa, koska se koostuu pääasiassa kevyestä metaanikaasusta. Riittävyys nykykulutuksella noin. 60 vuodeksi. Kuvassa maakaasusäiliö joka säilöö maakaasua.&lt;br/&gt;&#10;&lt;img class=&quot;thumbimage&quot; src=&quot;http://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/4/40/Gaskessel_gr.jpg/180px-Gaskessel_gr.jpg&quot; alt=&quot;&quot;/&gt;&lt;!--filtered attribute: srcset=&quot;//upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/4/40/Gaskessel_gr.jpg/270px-Gaskessel_gr.jpg 1.5x, //upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/4/40/Gaskessel_gr.jpg/360px-Gaskessel_gr.jpg 2x&quot;--&gt;&lt;!--filtered attribute: data-file-width=&quot;500&quot;--&gt;&lt;!--filtered attribute: data-file-height=&quot;593&quot;--&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;</content>
<published>2015-03-31T14:29:09+03:00</published>
</entry>

<entry>
<title>MITEN NÄKYY GLOBAALISESTI</title>
<id>https://peda.net/id/a6b62a9cd</id>
<updated>2015-03-31T14:03:44+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/p/juliamakela/mk/luonnonvarat/mng#top" />
<content type="html">Luonnonvarojen käyttö on johtanut ylikulutukseen. Luonnonvarat loppuvat kesken jossain vaiheessa.&lt;br/&gt;&#10;Toiset ennenpään kuin toiset. &lt;br/&gt;&#10;Oheinen diagrammi kuvastaa eri luonnonvarojen kulutusta maailmassa.&lt;br/&gt;&#10;Kuvasta käy ilmi, että luonnonvarojen kulutus on nousussa ja vuoteen 2050 mennessä niiden kulutus on noussut yli 50%. Esim. Öljyn kulutus on nousussa, mutta niinkuin kuvasta ilmenee öljyn loppumisen takia viiva alkaa menemään alaspäin.&lt;br/&gt;&#10;&lt;img src=&quot;http://upload.wikimedia.org/wikipedia/fi/3/3c/Skenaario_maailman_energiankulutuksesta.png&quot;/&gt;</content>
<published>2015-03-31T13:35:29+03:00</published>
</entry>

<entry>
<title>LÄHTEET</title>
<id>https://peda.net/id/eb4d1aa2d</id>
<updated>2015-03-31T14:01:10+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/p/juliamakela/mk/luonnonvarat/l%C3%A4hteet#top" />
<content type="html">&lt;br/&gt;&#10;Lähteitä&lt;br/&gt;&#10;&lt;a href=&quot;http://fi.m.wikipedia.org/wiki/Luonnonvarat&quot; rel=&quot;nofollow ugc noopener&quot;&gt;&lt;span&gt;http://fi.m.wikipedia.org/wiki/Luonnonvarat&lt;/span&gt;&lt;/a&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;a href=&quot;http://www11.edu.fi/globaali-ikkuna/?p=ymparisto&quot; rel=&quot;nofollow ugc noopener&quot;&gt;&lt;span&gt;http://www11.edu.fi/globaali-ikkuna/?p=ymparisto&lt;/span&gt;&lt;/a&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;a href=&quot;http://ec.europa.eu/environment/resource_efficiency/documents/factsheet_fi.pdf&quot; rel=&quot;nofollow ugc noopener&quot;&gt;&lt;span&gt;http://ec.europa.eu/environment/resource_efficiency/documents/factsheet_fi.pdf&lt;br/&gt;&#10;http://upload.wikimedia.org/wikipedia/fi/3/3c/Skenaario_maailman_energiankulutuksesta.png&lt;br/&gt;&#10;&lt;/span&gt;&lt;/a&gt;</content>
<published>2015-03-31T13:44:34+03:00</published>
</entry>


</feed>