1. Elävä solu

Luvun sisällys

2017-04-20T07:28:12+03:00

1.1 Mistä tunnistaa elollisen eliön?
1.2 Elämän perustarpeet
1.3 Solu

1.1 Mistä tunnistaa elollisen eliön?

2018-06-19T07:40:34+03:00

Kivikukat ovat eteläisen Afrikan kuivilla seuduilla kasvavia kasveja. Nimensä mukaisesti ne muistuttavat erehdyttävästi ympäristössään olevia kiviä. Tuosta ulkomuodostaan huolimatta kivikukat ovat kuitenkin eläviä eliöitä ja ympäristön kivet elottomia.

Kivikukkia. Ne ovat eläviä, oikeita kukkia.

Pohdi, millaiset seikat erottavat nuo kasvit elottomasta ympäristöstään. Miksi kivet taas ovat elottomia? Voit vastata kommentoimalla.

1.2 Elämän perustarpeet

2018-06-19T07:46:01+03:00

Mitä tarvitaan, jotta elämä olisi mahdollista? Elämän syntyyn ja olemassaoloon tarvitaan:

vettä nestemäisessä olomuodossa
elämän mahdollistavia alkuaineita, kuten hiiltä, vetyä, typpeä, happea ja fosforia
energianlähde, kuten Aurinko.

Elämää ei voi olla ilman energiaa. Sen avulla voidaan rakentaa monimutkaisia yhdisteitä, liikkua ja saada erilaisia asioita tapahtumaan. Meidän planeetallamme energia on pääosin peräisin Auringosta.

Kasvit tarvitsevat muun muassa vettä ja Auringon valoa. Eläimet tarvitsevat mm. vettä ja kasveista saatavia aineita ja energiaa.

Kasvit, levät ja eräät bakteerit eli tuottajat osaavat yhteyttää eli tuottaa energiapitoisia yhdisteitä Auringon valoenergian avulla. Tästä energiasta on kaikkien muiden eliöiden elämä riippuvaista.

Kasvien ja muiden tuottajien sitoma energia siirtyy ravintoketjussa eteenpäin kasvinsyöjille ja pedoille. Kasvinsyöjät ja pedot ovat kuluttajia.

Maapallon elämä rakentuu hiiliyhdisteistä. Hiili on alkuaine, joka pystyy muodostamaan monenlaisia ketjuja ja renkaita.

Elämälle keskeiset molekyylit, kuten hiilihydraatit, rasvat ja valkuaisaineet, rakentuvat hiiliketjuista, joihin on liittyneenä vetyä, typpeä ja happea. Meidän näkemämme elämä tarvitsee vielä monia muitakin alkuaineita, kuten fosforia, kaliumia, kalsiumia, magnesiumia ja rautaa.

Kasvien vangitsemaa Auringon energiaa siirtyy kasvinsyöjiin ja muihin kuluttajiin.

1.3 Solu

2018-07-31T12:42:53+03:00

Kasvit ja eläimet koostuvat yhdestä tai useammasta solusta. Solun sisällä on paljon vettä. Vesi onkin soluille välttämätöntä.

Eläinsolu:

Solun rajaa solukalvo. Se valikoi mitä aineita pääsee soluun ja sieltä pois.
Solun sisällä on solulimaa, jossa tapahtuu tärkeitä reaktioita.
Tuma on solun "aivot". Tumassa on solun perimä DNA:n muodossa.
Solulimakalvosto osallistuu aineiden valmistamiseen.
Mitokondriossa solu tuottaa energiaa. Esimerkiksi lihassolussa on paljon mitokondrioita.
Eläinsolussa ei ole kasvisolujen osista soluseinää eikä solunesterakkulaa.

Kasvisolun eri osilla on eri tehtävät:

Tuma on solun "aivot" ja se sisältää solun perimän DNA:n muodossa.
Solukalvo valikoi aineita solun sisälle.
Solulimassa tapahtuu tärkeitä reaktioita.
Kasvisolun soluseinä tukee solua.
Kasvisolun solunesterakkulaan solu voi varastoida vettä.
Kasvisolun viherhiukkasissa tapahtuu yhteyttäminen.
Kasvisolussa on myös mitokondrioita kuten eläinsolussakin.

Solut muodostavat kasveissa ja eläimissä isompia kokonaisuuksia. Esimerkiksi ihmisellä lihassolut muodostavat lihaskudosta ja kasveilla lehden pintasolut pintasolukkoa.

Kertaa solurakenteet ThingLinkien avulla

2016-11-16T05:16:15+02:00

Kuvat: Sole Lätti, Shutterstock.com

Erilaisia soluja (huomaa valokuvan vasemman yläkulman pieni i-kirjain!)

2019-05-22T10:51:22+03:00

: Solujen yhteiset piirteet
: Soluja, solun osia ja virus. Solut ovat pieniä, mutta niiden koot vaihtelevat kuitenkin paljon. Bakteerisolu on pieni.
: Sipulin soluja mikroskooppikuvassa. Soluseinät ja tumat erottuvat selvästi.
: Juuren soluja, jotka jakautuvat. Solujen tumissa näkyy kromosomeja.
: Soluilla voi olla erilaisia tehtäviä. Kasvin lehden pinnan huulisolut säätelevät kaasujen kulkemista.
: Eläinkudos koostuu tietynlaisista soluista.
: Lihassolut ovat pitkiä. Poikkijuovaisissa lihassoluissa on monta tumaa solussa.

Navigointi

2017-01-24T18:16:28+02:00

Sisällys Tehtävät Luvun alkuun