https://peda.net/id/6383c4eea98 2021-04-30T10:17:51+03:00 https://peda.net/:static/547/peda.net.logo.bg.svg <div class="license">Tämän sivun lisenssi <a rel="license noopener" href="https://peda.net/info" target="_blank">Peda.net-yleislisenssi</a></div> https://peda.net/id/4edd5e04a98 2021-05-03T15:31:45+03:00 <span>Ryhmä valitsee puheenjohtajan ja sihteerin. Sihteeri kirjaa ryhmän keskustelua tähän. <br/> <br/> Ryhmätyön jälkeen jokainen saa mennä tutustumaan muiden ryhmien tuotokseen, kuka minnekin haluaa (15-20 min.) Jokaiseen ryhmään jää puheenjohtaja, joka esittelee ryhmän tuotosta ja kokoaa loppuyhteenvedon muille.<br/> <br/> Ryhmässä: Päivi S. (pj), Seija K., Marjukka M., Taina L. (siht.)<br/> <br/> - Systeeminen työmalli tulee tuomaan tähän työkaluja<br/> - Merkittävä osa arvostavaa ja dialogista puhetta on, että puhutaan niin, että kaikki osapuolet ymmärtävät (ei esimerkiksi kovin vahvaa viranomaiskieltä perheen suuntaan)<br/> - Voiko puhe olla joskus liiankin suoraa? Viraomaistoimintaa ohjaa laki eikä sitä voi jäädä ihmettelemään. Näissä oltava suora ja sanottava asiat hyvin selkeästi. <br/> - On lupa olla keskeneräinen, epävarma. Saa kysyä ja pohtia eikä aina tarvitse olla valmiita vastauksia. Koskee kaikkia osapuolia.<br/> - Tarvitaan sekä pehmeyttä &amp; herkkyyttä että myös suoruutta.<br/> - Hyvä tahtotila &amp; aitous/vilpittömyys auttaa kohtaamisessa. <br/> - Miten päästään eteenpäin jos vanhempi ei näe omaa tuen tarvettaan? Laki antaa aikamääreet, jolloin ihmettelyllekin tulee stoppi.<br/> - Nähdäänkö lapsen äärellä samoja asioita? Puhutaanko samasta lapsesta?<br/> - Kohtaaminen on mahdollista vain jos on kohtaavia työntekijöitä (rakenteellinen näkökulma)<br/> - Arvostava puhe / vanhemman tuki ei ohita lasta ja hänen kohtaamistaan?<br/> <br/> </span> 2021-04-30T10:25:58+03:00