<?xml version="1.0" encoding="utf-8"?>
<?xml-stylesheet type="text/xsl" href="https://peda.net/:static/532/atom.xsl"?>
<feed xmlns="http://www.w3.org/2005/Atom">
<title>Lähisuhdeväkivallan tunnistaminen ja ehkäisy edistävät hyvinvointia</title>
<id>https://peda.net/id/6222717a285</id>
<updated>2019-02-08T09:45:44+02:00</updated>
<link href="https://peda.net/id/6222717a285:atom" rel="self" />
<link href="https://peda.net/jyu/ruusupuisto/uutisarkisto/1-2019/4#top" rel="alternate" />
<logo>https://peda.net/:static/532/peda.net.logo.bg.svg</logo>
<rights type="html">&lt;div class=&quot;license&quot;&gt;Tämän sivun lisenssi &lt;a rel=&quot;license&quot; href=&quot;https://peda.net/info&quot;&gt;Peda.net-yleislisenssi&lt;/a&gt;&lt;/div&gt;&#10;</rights>

<entry>
<title>Lähisuhdeväkivallan tunnistaminen ja ehkäisy edistävät hyvinvointia</title>
<id>https://peda.net/id/ac07da0a294</id>
<updated>2019-02-08T09:48:07+02:00</updated>
<link href="https://peda.net/jyu/ruusupuisto/uutisarkisto/1-2019/4/ltjeehl#top" />
<content type="html">&lt;p&gt;&lt;span class=&quot;left medium&quot;&gt;&lt;a href=&quot;https://peda.net/jyu/ruusupuisto/uutisarkisto/1-2019/4/ltjeehl/holma-tk-jpg#top&quot; title=&quot;Holma tk.jpg&quot;&gt;&lt;img src=&quot;https://peda.net/jyu/ruusupuisto/uutisarkisto/1-2019/4/ltjeehl/holma-tk-jpg:file/photo/8e4e455b6a2e1ff62b0027415da512d617addc63/Holma%20tk.jpg&quot; alt=&quot;&quot; title=&quot;Holma tk.jpg&quot; class=&quot;inline&quot; loading=&quot;lazy&quot;/&gt;&lt;/a&gt;&lt;/span&gt;&lt;em&gt;Lähisuhdeväkivallan tunnistamisella ja ehkäisemisellä edistetään merkittävästi hyvinvointia ja toimintakykyä. Jyväskylän yliopiston psykoterapian opetus- ja tutkimusklinikka on yhteistyössä Kriisikeskus Mobilen kanssa luonut lähisuhdeväkivallan tekijöille hoito-ohjelman, jossa tutkimus kohtaa käytännön.&lt;/em&gt;&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;Väkivalta koskettaa kaikenikäisiä ihmisiä. Joka viides aikuinen on kokenut parisuhdeväkivaltaa. Vuoden 2013 lapsiuhritutkimuksen mukaan yhdeksäsluokkalaisista lapsista 45% oli kohdannut vanhempiensa taholta henkistä väkivaltaa, 20% lievää fyysistä väkivaltaa (kuritusväkivalta) ja 2% vakavaa fyysistä väkivaltaa (nyrkillä lyöminen, potkiminen tai aseen käyttö). 20 % oli puolestaan todistanut kotonaan toiseen perheenjäseneen kohdistuvaa väkivaltaa. Lähisuhdeväkivallalla on huomattavia negatiivisia vaikutuksia kokijoiden fyysiseen ja psyykkiseen hyvinvointiin. Näitä seurauksia ovat esimerkiksi vammat, kivut, psykosomaattiset oireet, masennus, ahdistus ja unettomuus. Väkivalta lisää terveyspalvelujen käyttöä, ja sen vaikutukset siirtyvät myös seuraaville sukupolville. Suomessa lähisuhdeväkivallasta on arvioitu aiheutuvan vuosittain 90 miljoonan euron kustannukset.&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;Psykologian laitoksen &lt;a href=&quot;https://www.jyu.fi/edupsy/fi/laitokset/psykologia/psykoterapiaklinikka&quot; rel=&quot;nofollow ugc noopener&quot;&gt;psykoterapian opetus- ja tutkimusklinikalla&lt;/a&gt; on tehty Kriisikeskus Mobilen kanssa yli 20 vuotta yhteistyötä lähisuhdeväkivallan tekijöiden hoitomallin kehittämisessä ja ryhmähoidon toteuttamisessa. Nämä ohjelmat perustuvat ajatukseen, että väkivallan tekijän on muututtava ja muutettava käyttäytymistään. Vain näin väkivallan käyttö voi loppua. Yleisin hoitomalli sisältää sekä yksilökäyntejä että ryhmätapaamisia. Jyväskylän mallissa yksilökäynnit tapahtuvat Mobilessa, jonka jälkeen asiakkaalla on mahdollisuus osallistua ryhmään yliopistolla. Ryhmät kokoontuvat säännöllisesti ja niissä on kaksi ryhmän ohjaajaa. Ryhmissä ei ole suunniteltua rakennetta kullekin kerralle, vaan niissä puhutaan väkivallasta ja keinoista estää väkivalta sekä myös laajemmin parisuhteesta ja omasta elämästä. Tämä Vaihtoehto väkivallalle -ohjelma on osa paikallista monitoimijaista lähisuhdeväkivaltatyötä.&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;Ryhmätoiminnasta on alusta asti tehty myös tieteellistä tutkimusta. Tutkimuksen tavoitteena on ollut kehittää toimintaa muun muassa tarkastelemalla, mitä ryhmäkeskusteluissa tapahtuu ja miten se liittyy muutokseen väkivaltaisessa käyttäytymisessä. Tutkimuksissa on tarkasteltu terapeuttisia prosesseja ja yksilöllisiä muutoksia sekä terapeuttien osuutta näiden muutosten aikaansaamisessa. Tutkimus on aineistoltaan ja menetelmiltään kansainvälisestikin ainutlaatuinen.&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;Avun hakeminen lähisuhdeväkivaltaan on merkittävä askel kohti parempaa hyvinvointia. Tämä koskee niin väkivallan kokijoita kuin tekijöitä. Ryhmän toiminta on tuloksellista, sillä ryhmän lopussa lähes kaikki ryhmäläiset ovat pystyneet lopettamaan tai vähentämään omaa väkivaltaista käyttäytymistään. Samalla parisuhde on parantunut. Hyvään lopputulokseen vaikuttaa oman väkivaltaisuuden tunnistaminen ja siitä vastuunotto. Väkivaltaisen käyttäytymisen seurausten huomaaminen on tärkeä muutokseen motivoiva tekijä. Väkivallan loppuminen vaatii muutosta käsityksessä itsestä ja parisuhteesta sekä kykyä omien ja toisen tunteiden ja kokemusten havainnoimiseen ja ymmärtämiseen. Nämä ovat merkittäviä askeleita omaan ja muiden perheenjäsenten hyvinvointiin. Lähisuhdeväkivallan tekijöiden kanssa tehtävä työ on tasapainoa käyttäytymisestä vastuuttamisen ja psykoterapeuttisten menetelmien välillä.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;em&gt;Juha Holma&lt;/em&gt;, &lt;em&gt;Aarno Laitila&lt;/em&gt;, &lt;em&gt;Helena Päivinen&lt;/em&gt; ja &lt;em&gt;Heli Siltala&lt;/em&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;&lt;span class=&quot;left medium&quot;&gt;&lt;a href=&quot;https://peda.net/jyu/ruusupuisto/uutisarkisto/1-2019/4/ltjeehl/holma-kk-jpg#top&quot; title=&quot;Holma kk.jpg&quot;&gt;&lt;img src=&quot;https://peda.net/jyu/ruusupuisto/uutisarkisto/1-2019/4/ltjeehl/holma-kk-jpg:file/photo/0548a21530b91e94171e7c8c0926c9efe59b9c9e/Holma%20kk.jpg&quot; alt=&quot;&quot; title=&quot;Holma kk.jpg&quot; class=&quot;inline&quot; loading=&quot;lazy&quot;/&gt;&lt;/a&gt;&lt;/span&gt;Professori &lt;b&gt;&lt;a href=&quot;https://www.jyu.fi/edupsy/fi/laitokset/psykologia/en/staff/holma-juha&quot; rel=&quot;nofollow ugc noopener&quot;&gt;Juha Holma&lt;/a&gt;&lt;/b&gt; (kuvassa vasemmalla) on tutkimuksen vastuullinen tutkija ja toiminut useiden vuosien ajan myös ryhmän ohjaajana.&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;Professori &lt;b&gt;&lt;a href=&quot;https://www.jyu.fi/edupsy/fi/laitokset/psykologia/en/staff/laitila-aarno-2&quot; rel=&quot;nofollow ugc noopener&quot;&gt;Aarno Laitila&lt;/a&gt;&lt;/b&gt; (oikealla) on ollut aloittamassa ryhmätoimintaa ja toimii jälleen ryhmässä ohjaajana.&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;Tutkijatohtori &lt;b&gt;&lt;a href=&quot;https://www.jyu.fi/edupsy/fi/laitokset/psykologia/en/staff/paivinen-helena&quot; rel=&quot;nofollow ugc noopener&quot;&gt;Helena Päivinen&lt;/a&gt;&lt;/b&gt; (toinen oikealta) on tehnyt tutkimusta muun muassa naisterapeutin asemasta ryhmässä. Hän toimii ryhmässä ohjaajana.&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;Tohtorikoulutettava &lt;b&gt;&lt;a href=&quot;https://www.jyu.fi/edupsy/fi/laitokset/psykologia/en/staff/siltala-heli&quot; rel=&quot;nofollow ugc noopener&quot;&gt;Heli Siltala&lt;/a&gt;&lt;/b&gt; (toinen vasemmalta) on ryhmässä ohjaajana ja hän tekee väitöskirjatutkimusta lähisuhdeväkivallasta terveydenhuollon palvelujärjestelmissä.&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;&lt;br/&gt;&#10;Lähetä palautetta kirjoittajille: &lt;a href=&quot;mailto:juha.holma@psyka.jyu.fi&quot; rel=&quot;nofollow ugc noopener&quot;&gt;juha.holma@psyka.jyu.fi&lt;/a&gt;, &lt;a href=&quot;mailto:aarno.a.laitila@jyu.fi&quot; rel=&quot;nofollow ugc noopener&quot;&gt;aarno.a.laitila@jyu.fi&lt;/a&gt;, &lt;a href=&quot;mailto:helena.paivinen@jyu.fi&quot; rel=&quot;nofollow ugc noopener&quot;&gt;helena.paivinen@jyu.fi&lt;/a&gt; tai &lt;a href=&quot;mailto:heli.p.siltala@jyu.fi&quot; rel=&quot;nofollow ugc noopener&quot;&gt;heli.p.siltala@jyu.fi&lt;/a&gt;&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;Teemakuva: iClipart.com, henkilökuva: Inka Pasanen.&lt;br/&gt;&#10;&lt;a href=&quot;https://peda.net/id/56043a90285&quot;&gt;&lt;/a&gt;&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;&lt;a href=&quot;https://peda.net/id/56043a90285&quot;&gt;Edellinen&lt;/a&gt; | &lt;a href=&quot;https://peda.net/id/85154ab09&quot;&gt;Palaa pääsivulle&lt;/a&gt;&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt; &lt;/p&gt;&#10;</content>
<published>2019-02-05T14:50:53+02:00</published>
</entry>


</feed>