Pakolliset opinnot

YH1 Suomalainen yhteiskunta (2op)

2021-06-04T20:37:24+03:00

Opintojakson kuvaus ja laaja-alaisen osaamisen tavoitteet

Opintojaksossa opiskelja perehtyy valtiollisiin ja yhteiskunnallisiin järjestelmiin ja niissä vaikuttamiseen. Opintojakso keskittyy suomalaisen yhteiskunnan analyysiin, hyödyntäen valtio-opin, sosiaalipolitiikan ja sosiologian käsitteistöä ja teorioita. Keskeisiä näkökulmia ovat demokratia, ihmisoikeudet, yhteiskunnan perusrakenteiden kehitys, valta sekä vaikuttaminen ja niissä korostuvat aktiivinen ja osallistuva kansalaisuus.

Laaja-alaisen osaamisen osa-alueet toteutuvat opintojaksossa monella tavalla. Tärkeimpiä opintojakson opiskeltavia yhteiskunnallisia ilmiöitä on demokratia, jonka keskeisiä arvoja ovat esimerkiksi tasa-arvo, sosiaalinen vastuu, ihmisoikeuksien kunniottaminen, mielipiteen vapaus, aktiivinen kansalaisuus sekä työn ja yrittäjyyden arvostaminen. Nämä kaikki tukevat opiskelijan hyvinvointiosaamista sekä vuorovaikutusosaamista. Opintojakso antaa opiskelijalle tietoja ja taitoja, jotka kehittävät ja syventävät opiskelijan sosiaalisia taitoja, yhteistyökykyä, yrittäjämäistä asennetta sekä kannustavat aktiiviseen yhteiskunnalliseen osallistumiseen ja vastuulliseen demokraattiseen vaikuttamiseen eettisesti kestävän yhteisen hyvinvoinnin edistämisessä.

Yhteiskuntaopin opintojakso antaa opiskelijalle mahdollisuuden kehittyä monilukutaidossa. Keskeisiä tavoitteita on harjoittaa opiskelijan kykyä valita tietoa, tulkita sitä kriittisesti ja soveltaa tutkimuspohjaista tietoa, jotka kehittävät yhteiskunnallisia ja kriittisiä argumentointitaitoja. Opintojakson opetuksessa hyödynnetään esimerkiksi ajankohtaisuutta, mediaa, asiantuntijavierailuja ja mahdollisuuksien mukaan myös korkeakouluyhteistyötä, jotka osaltaan mahdollistavat monitieteistä ja luovaa osaamista.

Yhteiskuntaoppi on keskeinen oppiaine laaja-alaisessa yhteiskunnallisessa osaamisessa. Opintojakson tiedolliset ja taidolliset tavoitteet syventävät ja vahvistavat yhteiskunnallista osaamista ja demokratiataitoja. Opintojakson sisällölliset tavoitteet peilautuvat ympäröivään yhteiskuntaan, joten ne kannustavat ja harjaannuttavat opiskelijaa seuraamaan kriittisesti ja monipuolisesti ajankohtaisia ilmiöitä ja niihin liittyvää monitulkintaista uutisointia ja tiedottamista sekä toivottavasti kannustavat opiskelijaa oma-aloitteiseen ja yhteiskunnalliseen toimintaan sekä turvallisen, oikeudenmukaisen ja kestävän tulevaisuuden edistämiseen.

Eettisyyden ja ympäristöosaamisen laaja-alaiset tavoitteet toteutuvat opintojaksossa. Yhtenä keskeisenä osana on perehtyä yhteiskunnalliseen tasa-arvoon, yhdenvertaisuuteen ja oikeudenmukaisuuteen, jotka antavat opiskelijalle välineitä pohtia ja ymmärtää yksilön arvo yhteiskunnassa, mutta nähdä ja ymmärtää myös yhteiskunnassa yksilön velvollisuuden yhteiseen hyvään ja sosiaaliseen vastuuseen, mikä tukee sekä eettisyyttä että kestävän tulevaisuuden tavoitetta.

Opintojakson tavoitteena on, että opiskelija

osaa lukea ja tuottaa oppiaineelle ominaista asiatekstiä
ymmärtää suomalaisen yhteiskuntarakenteen perusteet
tuntee kansalaisen perusoikeudet, vaikuttamiskeinot ja -mahdollisuudet, osaa toimia aktiivisena kansalaisena sekä kiinnostuu yhteiskunnallisesta osallistumisesta
tuntee hyvinvointivaltion ja oikeusvaltion perusteet ja pystyy vertailemaan erilaisia hyvinvointimalleja Pohjoismaissa, Euroopassa ja muualla maailmassa
osaa tarkastella ja arvioida median välityksellä tapahtuvaa yhteiskunnallista vaikuttamista
pystyy tarkastelemaan demokratian mahdollisuuksia ja haasteita analyyttisesti erilaisista näkökulmista
osaa arvioida kriittisesti yhteiskunnallista tietoa ja yhteiskunnallisten päätösten perusteita paikallisella ja valtiollisella tasolla sekä niiden vaikutuksia eri väestöryhmien ja yhteiskunnallisten toimijoiden kannalta
osaa suunnitella tarkoituksenmukaisia keinoja käyttävää poliittista kansalaisvaikuttamista paikallisten, kansallisten ja kansainvälisten kysymysten ratkaisemisessa.

Opintojakson keskeiset sisällöt

Suomen yhteiskunnan rakenne

Suomen väestön demografinen ja sosiaalinen rakenne
väestörakenteen muutoksiin vaikuttavat tekijät

Demokratia ja oikeusvaltio

ihmisoikeudet, kansalaisen perusoikeudet ja velvollisuudet
oikeuslaitos sekä tuomio- ja järjestysvalta

Hyvinvointi ja tasa-arvo

yhteiskunnallinen tasa-arvo, yhdenvertaisuus ja oikeudenmukaisuus
pohjoismaisen hyvinvointivaltion tehtävät, edut ja haasteet

Valta, osallistuminen ja vaikuttaminen

yhteiskunnallisen vallankäytön muodot, demokraattinen päätöksenteko ja suomalainen sopimusyhteiskunta
kansalaisen vaikuttamiskeinot ja aktiivisen kansalaisuuden merkitys
Suomen paikallinen ja valtiollinen päätöksentekojärjestelmä
median muuttuva merkitys ja mediavaikuttaminen

Opintojakson arviointi

Opintojakson arviointi painottuu opintojakson keskeisten tavoitteiden hallitsemiseen. Keskeisiä arvioitavia tavoitteita ovat opiskelijan kyky yhteiskunnalliseen ajatteluun ja yhteiskunnan toiminnan keskeisten tietojen ja taitojen hallinta. Keskeisiä taitoja ovat yhteiskunnallisen tiedon käsittelyn taidot, kuten kyky hankkia, ymmärtää, analysoida, arvioida ja soveltaa yhteiskunnallista tietoa. On tärkeää osata erottaa olennainen ja epäolennainen tieto toisistaan, muodostaa tiedosta jäsentyneitä kokonaisuuksia, käyttää tietoa perustellun mielipiteen muodostamiseen sekä tuottaa yhteiskunnallista asiatekstiä.

Opintojaksolla toteutetaan sekä formatiivista että summatiivista arviointia. Formatiivinen arviointi on opiskelijaa opinnoissa kehittävää ja tavoitteiden saavuttamista auttavaa palautetta. Opintojakson aikana pidetään erilaisilla verkkoalustoilla kertaustestejä, joissa opiskelijan on mahdollista peilata omaa osaamistaan opintojakson tiedollisen sisällön hallitsemisessa. Opiskelijan oppimista ja laaja-alaisen osaamisen kehittymistä tuetaan opintojakson palautteella esimerkiksi asiatekstin tuottamisesta, kriittiseen tiedonhakuun tai erilaisten tekstidokumenttien, taulukoiden ja tilastojen tulkitsemisharjoittelussa. Opiskelun aikaisen palautteen tarkoituksena on ohjata opiskelijaa tulemaan tietoiseksi työskentelytavoistaan ja kehittymisestään opintojakson tavoitteiden saavuttamisessa. Opiskelija arvioi myös itse omaa työskentelyään ja kehittymistään esimerkiksi opintojakson itsenäisesti suoritettavissa osioissa. Summatiivinen arviointi koostuu mahdollisista sovituista opiskelijan tuotoksista, joita ovat esimerkiksi esseet, tutkielmat, portfoliot tms ja/tai tavoitteisiin pohjautuvaa osaamista ja sen soveltamiskykyä mittaavat digitaaliset kokeet ja niistä saadut arvosanat.

Opintojakso arvioidaan numeroin (4-10).

MAA9 &YH2 Talous hallussa (1+2 op)

2021-06-03T16:30:29+03:00

Opintojakson kuvaus ja laaja-alaisen osaamisen tavoitteet

Opintojakso koostuu MAA9 talousmatematiikan ja YH2 Taloustiedon moduuleista.
Taloustietoon ja talousmatematiikkaan pohjautuva opintojakso kehittää opiskelijan matemaattisia valmiuksia oman taloutensa suunnitteluun ja vahvistaa laskennallista pohjaa taloustiedon opiskeluun. Opintojaksolla tutustutaan lukujonoihin ja koronlaskentaan sekä niiden soveltamiseen taloudessa. Opitaan sovittamaan erilaisia matemaattisia malleja talouden eri tilanteisiin ja ymmärtämään niiden rajoitukset. Opintojakson tavoite on, että opiskelija oppii ymmärtämään talouden toimintaperiaatteita ja ajankohtaista talouspoliittista keskustelua. Opintojaksossa käsitellään mikro- ja makrotalouden kysymyksiä kotitalouksien, yritysten ja julkisen talouden näkökulmista. Opintojaksossa perehdytään talouden ja politiikan kytköksiin sekä työnteon ja yrittämisen merkitykseen hyvinvointivaltion rahoittamisessa. Lisäksi tarkastellaan talouden ja ympäristön suhdetta kestävän kehityksen näkökulmasta.

Laaja-alaisen osaamisen osa-alueet toteutuvat opintojaksossa monella tavalla. Talouden tietämys vahvistaa opiskelijan oman elämän ja taloudenhallinnan tietoja ja taitoja sekä arkielämän ja matematiikan välisiä yhteyksiä. Nämä tukevat opiskelijan hyvinvointiosaamista. Ymmärrys ja kiinnostus taloudesta ja sen toiminnasta tuo mukanaan opiskelijalle tietoja ja taitoja, jotka kehittävät ja syventävät yhteistyökykyä ja yrittäjämäistä asennetta sekä kannustavat opiskelijaa yhteiskunnalliseen osallistumiseen. Lisäksi opetuksessa kannustetaan vastuunottoon omasta oppimisesta luomalla työn tekemisen kulttuuria, joka arvostaa omaa ja muiden osaamista ja sallii erityisosaamista mutta myös epäonnistumisia. Nämä kaikki harjoittavat ja vahvistavat opiskelijan vuorovaikutusosaamista.

Opintojakso antaa mahdollisuuden opiskelijalle kehittyä monilukutaidossa, mikä tukee monitieteistä ja luovaa osaamista. Keskeisiä tavoitteita on harjoittaa opiskelijan ymmärrystä talouteen liittyvissä käsitteissä, tilastoissa ja kuvioissa, jotka mahdollistavat talouteen liittyvän yhteiskunnallisen keskustelun ymmärtämistä, ja myös itse muodostamaan talousasioista perusteltuja mielipiteitä.

Opintojakso tukee opiskelijaa yhteiskunnallisessa osaamisessa. Opintojakson tiedolliset ja taidolliset tavoitteet mahdollistavat, syventävät ja vahvistavat taloustiedon ja talousmatematiikan osaamista ja opiskelijan edellytyksiä kriittiseen, ajankohtaisten talousilmiöiden tutkimiseen ja arviointiin.

Eettisyyden ja ympäristöosaamisen laaja-alaiset tavoitteet toteutuvat opintojaksossa. Tiedolliset ja taidolliset tavoitteet syventävät opiskelijan ymmärrystä kiertotalouden periaatteista ja kestävästä kuluttajuudesta lähiympäristössä ja globaalisti sekä johdattaa opiskelijaa ymmärtämään, että matematiikan avulla voidaan jäsentää ja ratkaista myös globaaleja ongelmia. Nämä tukevat opiskelussa sekä eettisyyttä että kestävän tulevaisuuden tavoitetta.

Opintojakson tavoitteena on, että opiskelija

oppii hyödyntämään matemaattisia valmiuksiaan resurssien riittävyyteen, talouden suunnitteluun, yrittäjyyteen ja kannattavuuden laskentaan
soveltaa lukujonojen kaavoja talouteen liittyvissä matemaattisissa ongelmissa
oppii sovittamaan taloudellisiin tilanteisiin matemaattisia malleja ja ymmärtää niiden rajoitukset
osaa hyödyntää ohjelmistoja laskelmien tekemisessä ja sovellusten yhteydessä.

ymmärtää talouteen liittyviä uutisia ja kiinnostuu seuraamaan niitä
tuntee kansantaloustieteen käsitteet ja peruslähtökohdat
osaa tulkita talouteen liittyviä tilastoja ja kuvioita
ymmärtää työnteon ja yrittäjyyden merkityksen taloudessa ja yhteiskunnassa
osaa tehdä perusteltuja taloudellisia päätöksiä sekä hallita ja suunnitella omaa talouttaan
osaa tarkastella taloudellisia kysymyksiä myös eettiseltä kannalta ymmärtäen Suomen kytkeytymisen globaaliin talouteen
osaa arvioida kriittisesti taloutta koskevassa keskustelussa esitettyjä argumentteja sekä analysoida talouspoliittisten ratkaisujen erilaisia vaihtoehtoja, niiden taustoja ja vaikutuksia.

Opintojakson keskeiset sisällöt

Talousmatematiikka

aritmeettinen ja geometrinen lukujono ja niiden summat
korkolaskut: koron korko, nykyarvo ja diskonttaus
talletukset ja lainat
taloudellisiin tilanteisiin soveltuvia matemaattisia malleja, joissa hyödynnetään lukujonoja ja summia.

Kansantalous ja sen toimijat

talouden peruskäsitteet ja taloutta koskevan tiedon luonne ja muodostuminen
kansantalouden kiertokulku sekä kotitalouksien, yritysten ja kansantalouden vuorovaikutus
oman talouden hoito: säästäminen, kuluttaminen ja velkaantuminen

Markkinat, suhdanteet ja talouselämä

vapaa kilpailu ja hinnanmuodostus markkinoilla
työ, yrittäjyys ja yritykset
Suomi globaalin talouden osana
rahoitusmarkkinat, säästäminen, sijoittaminen ja riskien hallinta
talouden häiriöt, suhdannevaihtelut, niiden taustat ja seuraukset

Talouspolitiikka

kestävän talouskasvun lähtökohdat, edut ja ongelmat
julkinen talous ja sen tasapaino
talouspolitiikan toimijat, keinot ja haasteet

Opintojakson arviointi

Opintojakson arviointi painottuu opintojakson keskeisten tavoitteiden hallitsemiseen. Keskeisiä arvioitavia tavoitteita ovat laskutaito, menetelmien sekä ohjelmistojen valinta ja käyttö, matemaattisen ajattelun ja ongelmanratkaisun taidot, päätelmien perusteleminen ja analysoiminen. Keskeistä on opiskelijan kyky ymmärtää talouden ilmiöitä sekä niiden syitä ja vaikutuksia sekä arvioida kriittisesti taloutta sekä sen kehitystä koskevia tulkintoja ja ratkaisuvaihtoehtoja. Keskeisiä taitoja on kyky hankkia, ymmärtää, analysoida, arvioida ja soveltaa talouteen liittyvää tietoa. On tärkeää osata erottaa olennainen ja epäolennainen tieto toisistaan, muodostaa tiedosta jäsentyneitä kokonaisuuksia, käyttää tietoa perustellun mielipiteen muodostamiseen sekä tuottaa asiatekstiä.

Opintojaksossa toteutetaan monipuolisesti sekä formatiivista että summatiivista arviointia. Formatiivinen arviointi on lähinnä opiskelijaa opinnoissa eteenpäin, tavoitteiden saavuttamista kohti auttavaa palautetta. Opintojakson aikana voidaan pitää erilaisilla kertaustestejä, joissa opiskelijan on mahdollista peilata omaa osaamistaan opintojakson tiedollisen sisällön hallitsemisessa. Opintojaksossa rohkaistaan opiskelijoita myös itsearvioinnin ja tarvittaessa vertaisarvioinnin pariin.

Summatiivinen arviointi voi koostua opiskelijan tuotoksista, tavoitteiden mukaista osaamista mittaavista kokeista, testeistä ja/tai oppimistehtävistä saaduista arvosanoista.

Sekä talousmatematiikka että taloustieto arvioidaan erikseen numeroin (4-10).

MAB6&7&YH2 Talous hallussa (1+1+2 op)

2021-06-04T20:51:36+03:00

Opintojakson kuvaus ja laaja-alaisen osaamisen tavoitteet

Taloustietoon ja talousmatematiikkaan perustuva opintojakso muodostuu moduuleista MAB6 Talousmatematiikan alkeet, MAB7 talousmatematiikka ja YH2 Taloustieto. Opintojakso kehittää opiskelijan matemaattisia valmiuksia oman taloutensa suunnitteluun ja vahvistaa laskennallista pohjaa taloustiedon opiskeluun. Opiskelija ymmärtää talouden toimintaperiaatteita ja ajankohtaista talouspoliittista keskustelua, syventää talousmatematiikan tietoja prosentti- ja korkolaskentaan sekä talletuksiin ja lainoihin ja oppii soveltamaan lukujonoja talouteen liittyvissä matemaattisissa ongelmissa. Opintojaksossa käsitellään mikro- ja makrotalouden kysymyksiä kotitalouksien, yritysten ja julkisen talouden näkökulmista. Opintojaksossa perehdytään talouden ja politiikan kytköksiin sekä työnteon ja yrittämisen merkitykseen hyvinvointivaltion rahoittamisessa. Lisäksi tarkastellaan talouden ja ympäristön suhdetta kestävän kehityksen näkökulmasta.

Laaja-alaisen osaamisen osa-alueet toteutuvat opintojaksossa monella tavalla. Talouden tietämys vahvistaa opiskelijan oman elämän ja taloudenhallinnan tietoja ja taitoja. Tämä tukee opiskelijan hyvinvointiosaamista. Monipuoliset ja vaihtelevat työtavat, joissa opiskelija työskentelee yksin, pareina ja ryhmässä vahvistaa opiskelijoiden keskinäistä vuorovaikutusta. Myös ymmärrys ja kiinnostus talouteen ja sen toimintaan tuo mukanaan opiskelijalle tietoja ja taitoja, jotka kehittävät ja syventävät yhteistyökykyä ja yrittäjämäistä asennetta sekä kannustavat opiskelijaa yhteiskunnalliseen osallistumiseen, mikä harjoittaa ja vahvistaa osaltaan opiskelijan vuorovaikutusosaamista.

Opintojakso antaa mahdollisuuden opiskelijalle kehittyä monilukutaidossa, mikä tukee monitieteistä ja luovaa osaamista. Keskeisiä tavoitteita on harjoittaa opiskelijan ymmärrystä talouteen liittyvissä käsitteissä, tilastoissa ja kuvioissa, jotka mahdollistavat talouteen liittyvän yhteiskunnallisen keskustelun ymmärtämisen ja myös talousasioista perusteltujen mielipiteiden muodostamisen.

Opintojakso tukee opiskelijaa yhteiskunnallisessa osaamisessa. Osaamista voidaan vahvistaa tarkastelemalla taloutta sekä yksilön että yhteiskunnan näkökulmista. Opintojakson tiedolliset ja taidolliset tavoitteet mahdollistavat, syventävät ja vahvistavat taloustiedon ja talousmatematiikan osaamista ja opiskelijan edellytyksiä kriittiseen ajankohtaisten talousilmiöiden tutkimiseen ja arviointiin.

Eettisyyden ja ympäristöosaamisen laaja-alaiset tavoitteet toteutuvat opintojaksossa. Tiedolliset ja taidolliset tavoitteet syventävät opiskelijan ymmärrystä kiertotalouden periaatteista ja kestävästä kuluttajuudesta lähiympäristössä ja globaalisti, mikä tukee sekä eettisyyttä että kestävän tulevaisuuden tavoitetta.

Talouden ja talousmatematiikan ymmärrys auttaa opiskelijaa hahmottamaaan, että taloustiedon ja matematiikan avulla voidaan jäsentää ja ratkaista globaaleja talousongelmia. Tämä opiskelijan globaali- ja kulttuuriosaamista ja lisää kansainvälisyysvalmiuksia.

Opintojakson tavoitteena on, että opiskelija

hallitsee talousmatematiikan peruskäsitteet ja -taidot
syventää prosenttilaskennan taitojaan
oppii kuvaamaan talouselämän asioiden kehittymistä
osaa käyttää tietolähteitä ja ohjelmistoja laskelmien tekemisessä sovellusten yhteydessä.
oppii hyödyntämään matemaattisia valmiuksiaan resurssien riittävyyteen, talouden suunnitteluun, yrittäjyyteen ja kannattavuuden laskentaan
soveltaa lukujonojen kaavoja talouteen liittyvissä matemaattisissa ongelmissa
oppii sovittamaan taloudellisiin tilanteisiin matemaattisia malleja ja ymmärtää niiden rajoitukset
osaa hyödyntää ohjelmistoja laskelmien tekemisessä ja sovellusten yhteydessä
ymmärtää talouteen liittyviä uutisia ja kiinnostuu seuraamaan niitä
tuntee kansantaloustieteen käsitteet ja peruslähtökohdat
osaa tulkita talouteen liittyviä tilastoja ja kuvioita
ymmärtää työnteon ja yrittäjyyden merkityksen taloudessa ja yhteiskunnassa
osaa tehdä perusteltuja taloudellisia päätöksiä sekä hallita ja suunnitella omaa talouttaan
osaa tarkastella taloudellisia kysymyksiä myös eettiseltä kannalta ymmärtäen Suomen kytkeytymisen globaaliin talouteen
osaa arvioida kriittisesti taloutta koskevassa keskustelussa esitettyjä argumentteja sekä analysoida talouspoliittisten ratkaisujen erilaisia vaihtoehtoja, niiden taustoja ja vaikutuksia.

Opintojakson keskeiset sisällöt

Talousmatematiikka

suhteellinen osuus, vertailu, muutoksen laskeminen
indeksi
korkokäsite, yksinkertainen korko
verotus
valuutat

aritmeettinen ja geometrinen lukujono ja niiden summat
korkolaskut: koron korko, nykyarvo ja diskonttaus
talletukset ja lainat
taloudellisiin tilanteisiin soveltuvia matemaattisia malleja, joissa hyödynnetään lukujonoja ja summia

Kansantalous ja sen toimijat

talouden peruskäsitteet ja taloutta koskevan tiedon luonne ja muodostuminen
kansantalouden kiertokulku sekä kotitalouksien, yritysten ja kansantalouden vuorovaikutus
oman talouden hoito: säästäminen, kuluttaminen ja velkaantuminen

Markkinat, suhdanteet ja talouselämä

vapaa kilpailu ja hinnanmuodostus markkinoilla
työ, yrittäjyys ja yritykset
Suomi globaalin talouden osana
rahoitusmarkkinat, säästäminen, sijoittaminen ja riskien hallinta
talouden häiriöt, suhdannevaihtelut, niiden taustat ja seuraukset

Talouspolitiikka

kestävän talouskasvun lähtökohdat, edut ja ongelmat
julkinen talous ja sen tasapaino
talouspolitiikan toimijat, keinot ja haasteet

Opintojakson arviointi

Opintojakson sisällä talousmatematiikan ja taloustiedon moduulit arvioidaan erikseen.

Talousmatematiikan arviointi perustuu monipuoliseen näyttöön, ja arvioinnilla tuetaan opiskelijan matemaattisen ajattelun ja itseluottamuksen kehittymistä sekä ylläpidetään ja vahvistetaan opiskelumotivaatiota. Taloustiedon arviointi painottuu opintojakson keskeisten tavoitteiden hallitsemiseen. Keskeisiä arvioitavia tavoitteita ovat opiskelijan kyky ymmärtää talouden ilmiöitä sekä niiden syitä ja vaikutuksia sekä arvioida kriittisesti taloutta sekä sen kehitystä koskevia tulkintoja ja ratkaisuvaihtoehtoja. Keskeisiä taitoja on kyky hankkia, ymmärtää, analysoida, arvioida ja soveltaa talouteen liittyvää tietoa. On tärkeää osata erottaa olennainen ja epäolennainen tieto toisistaan, muodostaa tiedosta jäsentyneitä kokonaisuuksia, käyttää tietoa perustellun mielipiteen muodostamiseen sekä tuottaa asiatekstiä.

Opintojaksolla toteutetaan sekä formatiivista että summatiivista arviointia. Formatiivinen arviointi on lähinnä opiskelijaa opinnoissa eteenpäin auttavaa palautetta, joka ohjaa opiskelijaa arvioimaan ja kehittämään omaa osaamistaan, ymmärtämistään sekä työskentelyn taitojaan. Opintojaksolla voidaan ohjata opiskelijoita itse- ja vertaisarvioinnin sekä arviointikeskusteluiden pariin. Opintojakson aikana voidaan pitää erilaisilla verkkoalustoilla kertaustestejä, joissa opiskelijan on mahdollista peilata omaa osaamistaan opintojakson tiedollisen sisällön hallitsemisessa. Opiskelijan oppimista ja laaja-alaisen osaamisen kehittymistä tuetaan opintojaksossa formatiivisella palautteella. Opiskelun aikaisen palautteen tarkoituksena on ohjata opiskelijaa tulemaan tietoiseksi työskentelytavoistaan ja kehittymisestään opintojakson tavoitteiden saavuttamisessa. Opiskelija arvioi myös itse omaa työskentelyään ja kehittymistään esimerkiksi opintojakson itsenäisesti suoritettavissa osioissa.

Summatiivinen arviointi voi koostua opiskelijan tuotoksista, tavoitteiden mukaista osaamista mittaavista kokeista, testeistä ja/tai oppimistehtävistä saaduista arvosanoista.

Sekä talousmatematiikka että taloustieto arvioidaan erikseen numeroin (4-10).

YH3 Suomi, Eurooppa ja muuttuva maailma (2op)

2021-06-04T21:03:00+03:00

Opintojakson kuvaus ja laaja-alaisen osaamisen tavoitteet

Opintojakso perehdyttää opiskelijaa Suomen ja Euroopan asemaan globalisoituvassa maailmassa sekä Euroopan taloudelliseen ja poliittiseen yhdentymiseen. Opintojaksossa seurataan ajankohtaisia maailman tapahtumia käyttäen monipuolisia tietolähteitä. Opiskelijaa kannustetaan osallistumaan erilaisiin kansainvälisen politiikan ilmiöitä koskeviin keskusteluihin ja toimimaan globaalikansalaisena. Opintojaksossa on mahdollista toteuttaa myös tutkivaa oppimista.

Laaja-alaisen osaamisen osa-alueet toteutuvat opintojaksossa hyvin. Opintojakson keskeiset sisällöt ja tavoitteet käsittelevät globalisaatiota, sen haasteita ja Suomen asemaa toisaalta osana yhdistyvää Eurooppaa ja osana globaalia maailmaa. Tiedolliset ja taidolliset tavoitteet tukevat opiskelijan ymmärrystä kansainvälisyyden, verkottumisen ja yhteistyön merkityksestä ja kansalaisen vaikutusmahdollisuuksista Euroopan unionin ja globaalikansalaisena. Nämä tukevat opiskelijanhyvinvointiosaamista sekä vuorovaikutusosaamista.

Yhteiskuntaopin opintojakso antaa mahdollisuuden opiskelijan kehittyä monilukutaidossa. Keskeisiä tavoitteita on harjoittaa opiskelijan kykyä valita tietoa, tulkita sitä kriittisesti ja soveltaa tutkimuspohjaista tietoa, jotka kehittävät yhteiskunnallisia ja kriittisiä argumentointitaitoja. Opintojakson opetuksessa hyödynnetään ajankohtaisuutta, mediaa, asiantuntijavierailuja ja mahdollisuuksien mukaan myös korkeakouluyhteistyötä, jotka osaltaan mahdollistavat laaja-alaista ja luovaa osaamista.

Yhteiskuntaoppi on keskeinen oppiaine laaja-alaisessa yhteiskunnallisessa osaamisessa. Opintojakson tiedolliset ja taidolliset tavoitteet syventävät ja vahvistavat paitsi opiskelijan yhteiskunnallista osaamista, myös käsitystä Suomesta osana Euroopan unionia ja globaalia yhteistyötä. Nämä tukevat yrittäjämäistä asennetta ja kannustavat sekä harjaannuttavat opiskelijaa seuraamaan ja keskustelemaan kansainvälisen politiikan ilmiöistä sekä mahdollisesti myös toimimaan globaalikansalaisena.

Opintojaksossa keskeiset tavoitteet ja sisällöt käsittelevät kansainvälistä ja globaalia yhteistyötä, politiikkaa ja taloutta, kansallista ja kansainvälistä turvallisuutta ja kansalaisen asemaa ja vaikutusmahdollisuuksia Euroopan unionissa ja verkottuneessa maailmassa. Nämä seikat antavat opiskelijalle välineitä nähdä, pohtia ja ymmärtää yksilö eettisenä ja sosiaalisesti vastuullisena toimijana, mikä tukee eettisyyden ja ympäristöosaamisen laaja-alaisia tavoitteita.

Opintojakso tukee ja syventää tavoitteillaan ja sisällöllään opiskelijan ymmärrystä yhteiskuntien moninaisuudesta ja kansainvälisen yhteistyön merkityksestä sekä kannustaa ja antaa opiskelijalle valmiuksia vaikuttaa, mikä vahvistaa globaali- ja kulttuuriosaamista.

Opintojakson tavoitteena on, että opiskelija

hahmottaa laaja-alaisesti globalisaatiota ja Suomen asemaa osana sitä
ymmärtää eurooppalaista ja kansainvälisiin sopimuksiin perustuvaa yhteistyötä ja verkottumista
tuntee Euroopan unionin toimintaa sekä osaa hankkia ja arvioida kriittisesti sitä koskevaa tietoa
ymmärtää vaikutusmahdollisuutensa ja osaa toimia EU- ja globaalikansalaisena
osaa eritellä globalisaation ja Euroopan yhdentymisen tarjoamia etuja ja haittoja oman elämänsä ja Suomen taloudellisen ja poliittisen järjestelmän kannalta
osaa eritellä ja arvioida kansalaisten turvallisuuteen ja kansainväliseen turvallisuusympäristöön liittyviä muutoksia, uhkia ja niiden ratkaisumahdollisuuksia.

Opintojakson keskeiset sisällöt

Globaalit haasteet, globalisaatio ja verkottuminen

ympäristö, ilmastonmuutos, väestö ja kestävä tulevaisuus
kansainvälisen yhteistyön toimijat ja mahdollisuudet
Suomi ja Pohjoismaat osana globaaleja verkostoja
kansalaisuus ja vaikuttaminen Euroopassa ja globaalisti

Eurooppalaisuus ja Euroopan yhdentyminen

eurooppalainen identiteetti, arvot ja yhteiskuntien moninaisuus
Suomi osana EU:n päätöksentekoa
EU:n talous- ja aluepolitiikka
EU globaalina toimijana

Turvallisuus muuttuvassa toimintaympäristössä

paikallinen ja kansallinen turvallisuus
Suomen ja EU:n turvallisuuspolitiikka
muuttuvat turvallisuusuhat ja niiden ratkaisumahdollisuudet

Opintojakson arviointi

Opintojakson arviointi painottuu opintojakson keskeisten tavoitteiden hallitsemiseen. Keskeisiä arvioitavia tavoitteita ovat opiskelijan kyky yhteiskunnalliseen ajatteluun ja yhteiskunnan toiminnan keskeisten tietojen ja taitojen hallitsemiseen. Keskeisiä taitoja ovat yhteiskunnallisen tiedon käsittelyn taidot, kuten kyky hakkia, ymmärtää, analysoida, arvioida ja soveltaa yhteiskunnallista tietoa. On tärkeää osata erottaa olennainen ja epäolennainen tieto toisistaan, muodostaa tiedosta jäsentyneitä kokonaisuuksia, käyttää tietoa perustellun mielipiteen muodostamiseen sekä tuottaa yhteiskunnallista asiatekstiä.

Opintojaksolla toteutetaan sekä formatiivista että summatiivista arviointia. Formatiivinen arviointi on opiskelijaa opinnoissa kehittävää ja tavoitteiden saavuttamista auttavaa palautetta. Kurssin aikana pidetään erilaisilla verkkoalustoilla kertaavia testejä, joissa opiskelijan on mahdollista peilata omaa osaamistaan opintojakson tiedollisen sisällön hallitsemisesta. Opiskelijan oppimista ja laaja-alaisen osaamisen kehittymistä tuetaan opintojakson palautteella esimerkiksi asiatekstin tuottamisesta, kriittiseen tiedonhakuun tai erilaisten tekstidokumenttien, taulukoiden ja tilastojen tulkitsemisharjoittelussa. Opiskelun aikaisen palautteen tarkoituksena on ohjata opiskelijaa tulemaan tietoiseksi työskentelytavoistaan ja kehittymisestään opintojakson tavoitteiden saavuttamisessa. Opiskelija arvioi myös itse omaa työskentelyään ja kehittymistään esimerkiksi opintojakson itsenäisesti suoritettavissa osioissa. Summatiivinen arviointi koostuu mahdollisista sovituista opiskelijan tuotoksista, joita ovat esimerkiksi esseet, tutkielmat, portfoliot jne. ja/tai tavoitteisiin pohjautuvaa osaamista ja sen soveltamiskykyä mittaavat digitaaliset kokeet ja niistä saadut arvosanat.

Opintojakso arvioidaan numeroin (4-10).