Valtakunnalliset valinnaiset opinnot

HI4 Eurooppalainen ihminen (2op)

2021-06-03T11:17:30+03:00

Opintojakson kuvaus ja laaja-alaisen osaamisen tavoitteet

Opintojakso tarkastelee yhteiskunnallisen ajattelun, aatteiden ja ihmisoikeuksien kehittymistä sekä myyttisiä, uskonnollisia ja tieteellisiä maailmanselityksiä antiikista nykypäivään. Opintojaksossa perehdytään kulttuuriperintöön, taiteeseen ja tieteeseen oman aikansa ilmentäjinä Euroopassa. Tarkastelun kohteena on eurooppalainen ihminen, yksilön ja yhteiskunnan suhde sekä sukupuoli ja arkielämä.

Opintojakso, jonka keskeiset sisällöt ja tavoitteet liittyvät eurooppalaiseen aate- ajattelu- ja kulttuuriperinnön ymmärtämiseen, tukevat samalla myös opiskelijan oman identiteetin etsintää ja vahvistavat näin hyvinvointiosaamisen kehittymistä.

Vuorovaikutusosaaminen näkyy opintojakson tavoitteissa ja työtavoissa. Historialle ominaiset työtavat ovat keskustelevia, opiskelijalähtöisiä ja vuorovaikutteisia. Opintojakson keskeiset sisällöt auttavat opiskelijaa kohtaamaan, ymmärtämään ja hyväksymään erilaisia näkemyksiä ja mielipiteitä sekä kehittämään muita arvostavaa oppimisilmapiiriä. Historian oppiaineen keskeisenä lähtökohtana on oppia hyödyntämään ja arvioimaan kriittisesti erilaisia tietolähteitä ja niiden luotettavuutta. Työtavoissa opiskelija myös harjoittelee tuottamaan, yhdistelemään ja soveltamaan tietoa, mikä tukee monitieteellisen ja luovan osaamisen laaja-alaista oppimista.

Historia on jo lähtökohdiltaan selkeästi yhteiskunnallinen aine, joten opintojakson keskeiset sisällöt ja tavoitteet tukevat opiskelijan laaja-alaista yhteiskunnallista osaamista. Historian opiskelu auttaa opiskelijaa tulemaan tietoiseksi historian poliittisesta ja yhteiskunnallisesta käytöstä ja tarjoaa mahdollisuuden sen kriittiseen arvioimiseen.

Eurooppalaisen ihmisen tieteellisen, taiteellisen ja yhteiskunnallisen ajattelun kehityksen ymmärtäminen ja sen näkeminen ympäröivissä yhteiskunnissa auttavat opiskelijaa tulemaan tietoiseksi historian poliittisesta ja yhteiskunnallisesta käytöstä ja tarjoaa mahdollisuuden sen kriittiseen arvioimiseen.

Opintojakso, joka käsittelee eurooppalaisen ihmisen tieteellisen, taiteellisen ja yhteiskunnallisen ajattelun syntyä ja kehitystä, antaa opiskelijalle työkaluja myös ymmärtää nykyisten eurooppalaisten yhteiskuntien arvopohjia. Opiskelija saa valmiuksia erilaisien kriisien ja ilmiöiden ymmärtämiseen ja ratkaisemiseen sekä humanistisesta että kestävän tulevaisuuden näkökulmasta, mikä tukee eettistä ja ympäristöosaamista.

Eurooppalaisen ihmisen kulttuuriperintöön keskittyvä opintojakso tukee ja syventää opiskelijan tietämystä paitsi Euroopan myös globaalin maailman moninaisuudesta, mikä tukee opiskelijan globaalia- ja kulttuuriosaamista.

Opintojaksossa tavoitteena on, että opiskelija

tuntee keskeisen länsimaisen kulttuuriperinnön ja osaa eritellä sen muodostumista vuorovaikutuksessa muiden kulttuuripiirien kanssa
ymmärtää tieteen, taiteen, ihmiskuvan ja sukupuoliroolien muutoksen suhteessa yhteiskunnalliseen kehitykseen
ymmärtää taiteen ja populaarikulttuurin merkityksen historiakäsityksen luomisessa
osaa eritellä tieteen saavutusten merkitystä ja eri aikakausien maailmankuvia
osaa arvioida erilaisten aatteiden kehitystä sekä niiden vaikutuksia ympäröivään maailmaan
pystyy analysoimaan kulttuuria sen historiallisessa kontekstissa sekä ymmärtämään kulttuurin ja politiikan keskinäisen vuorovaikutuksen
osaa tarkastella eurooppalaista kulttuuria osana kulttuurin globalisaatiota.

Opintojakson keskeiset sisällöt

Eurooppalainen kulttuuri ja maailmankuvan rakentuminen

tiede, taide, uskonto ja media maailmankuvan muokkaajana ja välittäjänä

Eurooppalaisen kulttuurin juuret

antiikin kulttuurien yleispiirteet
demokratian ja tieteellisen ajattelun synty
keskiajan kulttuuri ja kulttuuripiirien vuorovaikutus

Yksilöllisen ajattelun ja tieteellisen maailmankuvan kehittyminen

tieteen ja taiteen kehitys uuden ajan alussa
reformaatio ja tiedon vallankumous
valistus, ihmisoikeuksien ja tasa-arvoajattelun syntyminen
1800-luvun aatteet sekä kulttuuriset ja yhteiskunnalliset muutokset

Kohti nykyaikaa

taide, populaarikulttuuri ja kulttuurin globalisoituminen
tiede uskonnollisen maailmankuvan haastajana, edistysusko ja uhkakuvat
demokratian ja tasa-arvoajattelun leviäminen sekä niiden vastavoimat
tiedon määrän kasvu ja kulttuurin pirstaloituminen
sukupuoliroolien murros

Opintojakson arviointi

Opintojakson arviointi painottuu opintojakson keskeisten tavoitteiden hallitsemiseen. Keskeisiä arvioitavia tavoitteita ovat opiskelijan kyky ymmärtää ajallista kehitystä, syy-yhteyksiä ja tapahtumien ja ilmiöiden seurausvaikutuksia sekä taito hankkia informaatiota eri lähteistä, erotella olennaista ja epäolennaista tietoa sekä kyky arvioida historiallisia ilmiöitä, tulkintoja ja historian tiedon käyttöä kriittisesti. Arvioinnissa otetaan huomioon opiskelijan taito ymmärtää, soveltaa, analysoida ja yhdistellä historiallista tietoa esimerkiksi perustellun tiedon välineenä tai taitoa muodostaa tiedoistaan loogisia kokonaisuuksia.

Opintojaksolla toteutetaan sekä formatiivista että summatiivista arviointia. Formatiivinen arviointi on opiskelijaa opinnoissa kehittävää ja tavoitteiden saavuttamista auttavaa palautetta. Opintojakson aikana pidetään erilaisilla verkkoalustoilla kertaavia testejä, joissa opiskelijan on mahdollista peilata omaa osaamistaan opintojakson sisällön hallitsemisesta. Opiskelijan oppimista ja laaja-alaisen osaamisen kehittymistä tuetaan opintojakson palautteella esimerkiksi asiatekstin tuottamisesta, kriittiseen tiedonhakuun tai historiallisten dokumenttien analysointiin liittyvissä tehtävissä. Opiskelun aikaisen palautteen tarkoituksena on ohjata opiskelijaa tulemaan tietoiseksi työskentelytavoistaan ja kehittymisestään opintojakson tavoitteiden saavuttamisessa. Opiskelija arvioi myös itse omaa työskentelyään ja kehittymistään esimerkiksi opintojakson itsenäisesti suoritettavissa osioissa. Summatiivinen arviointi koostuu opiskelijan tuotoksista, joita ovat esimerkiksi esseekirjoitelmat ja/tai tavoitteisiin pohjautuvaa osaamista ja sen soveltamiskykyä mittaavat digitaaliset kokeet ja niistä saadut arvosanat.

Opintojakso arvioidaan numeroin (4-10).

HI5 Ruotsin itämaasta Suomeksi (2op)

2021-06-03T11:22:50+03:00

Opintojakson kuvaus ja laaja-alaisen osaamisen tavoitteet

Opintojakso tarkastelee nykyisen Suomen alueen kehitystä osana Itämeren alueen historiaa esihistoriasta autonomian ajalle asti. Opintojaksossa perehdytään yhteiskunnan, talouden ja ympäristön lisäksi yhteisöjen ja yksilöiden väliseen vuorovaikutukseen, arjen historiaan ja ihmisten elämäntapaan sekä elinkeinoihin historian eri vaiheissa. Opintojaksossa syvennytään erityisesti lähiympäristön historian lähteisiin ja erilaisiin tutkimusmenetelmiin.

Opintojakson keskeiset tavoitteet linkittyvät luontevasti myös laaja-alaisen osaamisen tavoitteisiin. Opintojakson sisällölliset ja taidolliset tavoitteet kannustavat ja mahdollistavat lähiympäristön historiaan perehtymisen, mikä tukee opiskelijan omaa identiteetin etsintää ja näin tukee laaja-alaisen hyvinvointiosaamisen tavoitteita.

Vuorovaikutusosaaminen näkyy opintojakson tavoitteissa ja työtavoissa. Historialle ominaiset työtavat ovat keskustelevia, opiskelijalähtöisiä ja vuorovaikutteisia. Opintojakson keskeiset sisällöt auttavat opiskelijaa kohtaamaan, ymmärtämään ja hyväksymään erilaisia näkemyksiä ja mielipiteitä sekä kehittämään muita arvostavaa oppimisilmapiiriä. Historian oppiaineen keskeisenä lähtökohtana on oppia hyödyntämään ja arvioimaan kriittisesti erilaisia tietolähteitä ja niiden luotettavuutta. Työtavoissa opiskelija myös harjoittelee tuottamaan, yhdistelemään ja soveltamaan tietoa, mikä tukee monitieteellisen ja luovan osaamisen laaja-alaista oppimista.

Historia on jo lähtökohdiltaan selkeästi yhteiskunnallinen aine, joten opintojakson keskeiset sisällöt ja tavoitteet tukevat opiskelijan laaja-alaista yhteiskunnallista osaamista. Opintojakson sisällölliset ja taidolliset tavoitteet mahdollistavat erilaiset lähdekriittiset harjoitukset, jotka vahvistavat opiskelijan medialukutaitoja. HIstorian opiskelu auttaa opiskelijaa myös tulemaan tietoiseksi historian yhteiskunnallisesta ja poliittisesta käytöstä sekä harjoittaa tulkitsemaan ja arvioimaan sitä.

Opintojakso, joka käsittelee Suomen historiaa aina rautakaudelta autonomian aikaan, antaa opiskelijalle mahdollisuuden ymmärtää menneisyyden vaiheita ja eri ilmiöitä, jotka ovat muovanneet ja vaikuttaneet suomalaisen yhteiskunnan arvopohjaan. Opintojakson tavoitteet, mm. tuntemus eri väestöryhmien kulttuuriperinnöstä ja arjen historiasta, antavat opiskelijalle valmiuksia pohtia ja arvioida eri ilmiötä sekä humanistisesta että kestävän tulevaisuuden näkökulmasta, mikä tukee eettistä ja ympäristöosaamista.

Ruotsin itämaasta Suomeksi -opintojakso antaa opiskelijalle mahdollisuuden luoda käsitys ja syventää tietämystään paitsi suomalaisesta myös saamelaisesta ja muiden Suomen vähemmistöryhmien kulttuuriperinnöstä ja arjen historiasta, mikä tukee opiskelijan globaali- ja kulttuuriosaamista.

Opintojakson tavoitteena on, että opiskelija

tuntee Suomen alueen historiallisia lähteitä ja osaa arvioida niitä kriittisesti
tuntee suomalaista, saamelaista ja muiden vähemmistöryhmien kulttuuriperintöä ja arjen historiaa
hallitsee Suomen historialliset kehityslinjat sekä niiden yhteydet pohjoismaiseen kehitykseen ja Itämeren alueeseen
kykenee yhdistämään historialliset kehityslinjat oman kotiseutunsa historiaan ja näkee kehityksen myös yksittäisen ihmisen kannalta
osaa eritellä Suomen väestö-, sosiaali- ja taloushistoriallisen kehityksen
osaa arvioida suomalaisen sivistyksen yhteydet länsimaiseen kulttuuriin
osaa tarkastella Suomen historian käyttöä politiikassa ja identiteetin luomisessa.

Opintojakson keskeiset sisällöt

Suomen alue esihistoriallisella ajalla

tutkimusmenetelmät ja lähteet
käsitykset Suomen väestöryhmien alkuperästä

Keskiaika

Itämeren alueen valtiollinen kehittyminen
kirkollisen ja maallisen vallan muotoutuminen
yhteiskunta, elinkeinot, elämäntapa ja kulttuuri

Uusi aika

reformaatio ja vahvistuva hallitusvalta
Ruotsin suurvaltapyrkimysten vaikutus Suomeen
elämäntapa sääty- ja maatalousyhteiskunnassa
Suomen aseman muutos ja uudistukset Ruotsin ajan lopulla

Suomi osana Venäjää

Suomen liittäminen Venäjään ja autonomian synty
suomalaisen identiteetin luominen, sivistys, tiede ja taide

Opintojakson arviointi

Opintojakson arviointi painottuu opintojakson keskeisten tavoitteiden hallitsemiseen. Keskeisiä arvioitavia tavoitteita ovat opiskelijan kyky ymmärtää ajallista kehitystä, syy-yhteyksiä ja tapahtumien ja ilmiöiden seurausvaikutuksia sekä taito hankkia informaatiota eri lähteistä, analysoida ja ymmärtää eri tietolähteiden luotettavuutta, erotella olennaista ja epäolennaista tietoa sekä kyky arvioida historiallisia ilmiöitä, tulkintoja ja historian tiedon käyttöä kriittisesti. Arvioinnissa otetaan huomioon opiskelijan taito ymmärtää, soveltaa, analysoida ja yhdistellä historiallista tietoa esimerkiksi perustellun tiedon välineenä tai taitoa muodostaa tiedoistaan loogisia kokonaisuuksia.

Opintojaksolla toteutetaan sekä formatiivista että summatiivista arviointia. Formatiivinen arviointi on opiskelijaa opinnoissa kehittävää ja tavoitteiden saavuttamista auttavaa palautetta. Oppintojakson aikana pidetään erilaisilla verkkoalustoilla kertaavia testejä, joissa opiskelijan on mahdollista peilata omaa osaamistaan opintojakson sisällön hallitsemisessa. Opiskelijan oppimista ja laaja-alaisen osaamisen kehittymistä tuetaan opintojakson palautteella esimerkiksi asiatekstin tuottamisesta, kriittiseen tiedonhakuun tai historiallisten dokumenttien analysointiin liittyvissä tehtävissä. Opiskelun aikaisen palautteen tarkoituksena on ohjata opiskelijaa tulemaan tietoiseksi työskentelytavoistaan ja kehittymisestään opintojakson tavoitteiden saavuttamisessa. Opiskelija arvioi myös itse omaa työskentelyään ja kehittymistään esimerkiksi opintojakson itsenäisesti suoritettavissa osioissa. Summatiivinen arviointi koostuu opiskelijan tuotoksista, joita ovat esimerkiksi esseekirjoitelmat ja/tai tavoitteisiin pohjautuvaa osaamista ja sen soveltamiskykyä mittaavat digitaaliset kokeet ja niistä saadut arvosanat.

Opintojakso arvioidaan numeroin (4-10).

HI6 Maailman kulttuurit kohtaavat (2op)

2021-06-03T11:31:37+03:00

Opintojakson kuvaus ja laaja-alaisen osaamisen tavoitteet

Opintojaksossa perehdytään kulttuurin käsitteeseen ja kulttuurieroja koskevan ajattelun muutoksiin sekä tarkastellaan, miten suhtautuminen eri kulttuureihin on vaihdellut ajattelun ja yhteiskuntien muuttuessa. Opintojaksossa tarkastellaan länsimaisten ja muiden kulttuurien kohtaamista ja vuorovaikutusta historian eri aikoina.

Opintojakson keskeiset tavoitteet linkittyvät luontevasti myös laaja-alaisen osaamisen tavoitteisiin. Opintojakson keskeisistä sisällöistä esimerkiksi länsimaisten kulttuurien kohtaaminen muiden kulttuurien kanssa historian eri aikoina antaa työkaluja ja esimerkkejä pohtia ristiriitoja ja ongelmia eettisyyden, oikeudenmukaisuuden, tasa-arvon ja myötätunnon näkökulmasta. Nämä vahvistavat opiskelijan hyvinvointiosaamisen kehittymistä.

Vuorovaikutusosaaminen näkyy opintojakson tavoitteissa ja työtavoissa. Historialle ominaiset työtavat ovat keskustelevia, opiskelijalähtöisiä ja vuorovaikutteisia. Opintojakson keskeiset sisällöt auttavat opiskelijaa kohtaamaan, ymmärtämään ja hyväksymään erilaisia näkemyksiä ja mielipiteitä sekä kehittämään muita arvostavaa oppimisilmapiiriä. Historian oppiaineen keskeisenä lähtökohtana on oppia hyödyntämään ja arvioimaan kriittisesti erilaisia tietolähteitä ja niiden luotettavuutta. Työtavoissa opiskelija myös harjoittelee tuottamaan, yhdistelemään ja soveltamaan tietoa, mikä tukee monitieteellisen ja luovan osaamisen laaja-alaista oppimista.

Historian opetus korostaa keskeisesti ihmisoikeuksia, tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta, mikä tukee opiskelijan yhteiskunnallisen osaamisen laaja-alaisia tavoitteita. Maailman kultturien opintojakson keskeiset tavoitteet ja sisällöt antavat työkaluja myös tältä osin opiskelijan ymmärryksen ja ajattelun vahvistamiseen.

Opintojakso, joka käsittelee maailman kulttuureja, kulttuurien välistä vuorovaikutusta ja vuorovaikutuksiin liittyviä ristiriitoja historian eri aikoina, antaa opiskelijalle valmiuksia ilmiöiden pohtimiseen, ymmärtämiseen ja ratkaisemiseen sekä humanistisesta että kestävän tulevaisuuden näkökulmasta, mikä tukee eettistä ja ympäristöosaamista.

Maailman kulttuurien opintojakson sisällöt ja keskeiset tavoitteet syventävät tietämystä kultturien vuorovaikutuksista ja globaalin maailman moninaisuudesta, mikä tukee opiskelijan globaali- ja kulttuuriosaamista, jossa keskeistä on ymmärtää kansainvälisyyden ja vastuullisen yhteiskunnan jäsenen merkitys unohtamatta oikeutta omiin kulttuurisiin juuriinsa.

Opintojakson tavoitteena on, että opiskelija

ymmärtää kulttuurien vuorovaikutusta koskevia teorioita ja käytänteitä
tunnistaa kulttuuristen arvojen ja maailmankuvien ilmenemisen arkielämässä ja sosiaalisissa suhteissa
osaa eritellä kulttuurien välistä vuorovaikutusta sekä historiallisessa että nykypäivän kontekstissa
analysoi esimerkiksi taiteissa, uskonnossa ja sosiaalisissa rakenteissa esiintyviä kulttuurisia arvoja ja käytäntöjä
erittelee kulttuurien moninaisuutta historiallisena osana eurooppalaista kulttuuria ja pystyy arvioimaan sille annettuja merkityksiä
osaa kriittisesti eritellä ja arvioida kulttuurisia eroja koskevia väitteitä, eri kulttuureihin liitettyjä stereotypioita sekä kulttuurien vaikutusta yksilöön
tuottaa yksin tai ryhmässä historiallista asiatekstiä käyttämällä monipuolisesti ja kriittisesti lähdeaineistoa.

Opintojakson keskeiset sisällöt

Kulttuurintutkimuksen perusteet ja käsitteet

kulttuurit ja niiden vuorovaikutus

Opintojaksossa tarkasteltaviksi kohteiksi valitaan kaksi tai useampia kulttuureja seuraavilta alueilta:

Aasian kulttuurit
Afrikan kulttuurit
arktiset kulttuurit
Australian ja Oseanian alkuperäiskulttuurit
Latinalaisen Amerikan kulttuurit
Lähi-idän kulttuurit
Pohjois-Amerikan alkuperäiskulttuurit.

Opintojakson arviointi

Opintojakson arviointi painottuu opintojakson keskeisten tavoitteiden hallitsemiseen. Keskeisiä arvioitavia tavoitteita ovat opiskelijan kyky ymmärtää ajallista kehitystä, syy-yhteyksiä ja tapahtumien ja ilmiöiden seurausvaikutuksia sekä taito hankkia informaatiota eri lähteistä, erotella olennaista ja epäolennaista tietoa sekä kyky arvioida historiallisia ilmiöitä, tulkintoja ja historian tiedon käyttöä kriittisesti. Arvioinnissa otetaan huomioon opiskelijan taito ymmärtää, soveltaa, analysoida ja yhdistellä historiallista tietoa esimerkiksi perustellun tiedon välineenä tai taitoa muodostaa tiedoistaan loogisia kokonaisuuksia

Opintojaksolla toteutetaan sekä formatiivista että summatiivista arviointia. Formatiivinen arviointi on opiskelijaa opinnoissa kehittävää ja tavoitteiden saavuttamista auttavaa palautetta. Opintojakson aikana voidaan pitään erilaisilla verkkoalustoilla kertaavia testejä, joissa opiskelijan on mahdollista peilata omaa osaamistaan opintojakson sisällön hallitsemisessa. Opiskelijan oppimista ja laaja-alaisen osaamisen kehittymistä tuetaan opintojakson palautteella esimerkiksi asiatekstin tuottamisesta, kriittiseen tiedonhakuun tai historiallisten dokumenttien analysointiin liittyvissä tehtävissä. Opiskelun aikaisen palautteen tarkoituksena on ohjata opiskelijaa tulemaan tietoiseksi työskentelytavoistaan ja kehittymisestään opintojakson tavoitteiden saavuttamisessa.

Summatiivinen arviointi koostuu opiskelijan tuotoksista ja/ tai opintojakson tavoitteisiin pohjautuvaa osaamista ja soveltamiskykyä mittaavasta kokeesta ja siitä saatavasta arvosanasta. Opintojakson tavoitteet ja keskeiset sisällöt mahdollistavat sen, että opiskelijan tekemää tutkimusta, jossa opiskelija käyttää lähdeaineistoa monipuolisesti ja kriittisesti ja esittelee tutkimuksen opintojakson aikana sovitussa tilaisuudessa, voi käyttää arvioinnissa. Arvioinnissa voidaan käyttää tällöin paitsi itsearviointia myös sekä vertaispalautetta että opettajan arviointia.

Opintojakso arvioidaan numeroin (4-10).