Pakolliset opinnot

GE1&HI1 Ihminen muuttuvassa maailmassa (2+2 op)

2021-06-03T10:49:04+03:00

Opintojakson kuvaus ja laaja-alaisen osaamisen tavoitteet

Opintojakso koostuu moduulista HI1, Ihminen, ympäristö ja historia, sekä moduulista GE1, Maailma muutoksessa.
Opintojakso perehdyttää opiskelijan muuttuvan maailman ja sen alueellisten ilmiöiden tarkasteluun, ympäristön muutosten ja ihmiskunnan muutosten kautta. Opintojakson näkökulma on toisaalta maantieteellisissä muutoksissa maailmanlaajuisesti niin luonnon, ympäristön kuin ihmiskunnan kannalta ja toisaalta historiallisessa kehityksessä, jossa tarkastellaan pitkällä aikavälillä ihmisen suhdetta muuttuvaan ympäristöön ja yhteiskunnalliseen kehitykseen.

Ympäristön muutosten ilmiötä tarkastellaan sekä eurooppalaisesta että globaalista näkökulmasta ja nähdään ne myös osana nykyisyyttä. Lisäksi ymmärretään ympäristön muutosten yhteys ihmisen yhteiskunnallisten ja taloudellisten rakenteiden keskeisiin muutoksiin aina maanviljelyyn siirtymisestä nykyaikaan. Myös mediaa seuraamalla hahmotetaan tapahtuvia maailmanlaajuisia muutoksia sekä luonnon, ympäristön että ihmiskunnan kannalta. Samalla muistetaan myös eri puolilla maailmaa tapahtuva ympäristön myönteinen kehitys sekä ihmisen mahdollisuudet ennakoida ja hillitä sekä varautua ja sopeutua ympäristön muutoksiin.

Opintojakson keskeiset tavoitteet linkittyvät luontevasti myös laaja-alaisen osaamisen tavoitteisiin. Pohdinta ja ymmärrys ihmisen sopeutumisesta muutokseen eri aikoina antaa mahdollisuuden pohtia yksilön ja yhteisöjen asemaa eri ajassa ja olosuhteissa myös eettisyyden, oikeudenmukaisuuden, tasa-arvon ja myötätunnon näkökulmasta, mikä osaltaan tukee opiskelijan hyvinvointiosaamisen kehittymistä.

Vuorovaikutusosaaminen näkyy opintojakson tavoitteissa ja työtavoissa. Historialle ja maantieteelle ominaiset työtavat ovat keskustelevia, opiskelijalähtöisiä ja vuorovaikutteisia vaihtelevissa oppimisympäristöissä. Opintojakson keskeiset sisällöt kannustavat opiskelijan kohtaamaan, ymmärtämään ja hyväksymään erilaisia näkemyksiä ja mielipiteitä sekä kehittämään muita arvostavaa oppimisilmapiiriä. Opetuksessa korostuvat erityisesti sosiaaliset ja yhteistyötaidot sekä vastuunotto omasta ja muiden työskentelystä.

Sekä historian että maantieteen opetus harjaannuttaa opiskelijaa tutkimuksellisuuteen sekä monitieteelliseen ja luovaan osaamiseen. Historian oppiaineen keskeisenä lähtökohtana on oppia tulkitsemaan ja arvioimaan kriittisesti erilaisia tietolähteitä ja niiden luotettavuutta. Työtavoissa opiskelija myös harjoittelee tuottamaan, yhdistelemään ja soveltamaan tietoa. Maantieteessä perehdytään oppiaineen lähellä olevien tieteenalojen kieleen, käsitteistöön ja tapoihin rakentaa tietoa. Geomediataidot vahvistavat opiskelijan monilukutaitoa. Opintojakso motivoi opiskelijaa paitsi luonnontieteelliseen myös humanistis-yhteiskuntatieteelliseen ajatteluun, tiedonhankintaan sekä tietojen kriittiseen analyysiin.

Sekä historian että maantieteen opiskelu tukee opiskelijan laaja-alaista yhteiskunnallista osaamista. Opintojakso antaa tietopohjaa, jonka avulla opiskelija voi ottaa kantaa yhteiskunnallisiin kysymyksiin ja kehittää kriittisyyttä suhtautumisessa eri tietolähteisiin. Opetus edistää opiskelijan ymmärrystä ihmisen merkityksestä yhteiskunnallisten, sosiaalisten, taloudellisten ja ympäristön muutoksien tekijänä sekä kestävän kehityksen merkityksestä ja antaa opiskelijalle valmiuksia osallistuvaan vaikuttamiseen.

Opintojakso lisää opiskelijan ymmärrystä kulttuurisesta monimuotoisuudesta ja luonnonympäristön merkityksestä. Ympäristön muutoksen pohtiminen ja oivaltaminen antaa opiskelijalle valmiuksia ymmärtää ympäristön ja ihmisen välistä suhdetta ja vaikutusta ihmisen yhteiskunnalliseen, taloudelliseen ja sosiaaliseen kehitykseen pitkällä aikavälillä. Tämä tukee opiskelijan eettistä ja ympäristöosaamista

Opintojakson sisällöt syventävät opiskelijan tietämystä eurooppalaisen ja globaalin ihmisen menneisyydestä ja yhteiskuntien moninaisuudesta, ihmisoikeuksien merkityksestä ja alueellisen identiteetin muodostumisesta, mikä tukee opiskelijan globaalia- ja kulttuuriosaamista. Keskeistä on ymmärtää kansainvälisyyden, tulevaisuuden taitojen, vastuullisen ja sivistyneen sekä avarakatseisen yhteiskunnan jäsenen merkitys .

Opintojakson tavoitteena on, että opiskelija

kehittää maantieteellistä maailmankuvaansa ja osaa käyttää paikannimistöä luontevasti tarkoituksenmukaisissa yhteyksissä
osaa analysoida ympäristön muutosten syitä ja arvioida ympäristön muutosten seurauksia eri alueilla
tuntee keinoja ja osaa selittää, millaisten ratkaisujen avulla ympäristön muutoksia voidaan hillitä tai vaikutuksia lieventää eri alueilla
osaa analysoida ihmiskunnan muutosten syitä ja arvioida muutosten seurauksia eri alueilla
tuntee keinoja ja osaa arvioida, miten ihmistoiminnan aiheuttamiin muutoksiin voidaan vaikuttaa eri alueilla
tuntee kestävän kehityksen sitoumuksia sekä osaa käyttää näitä eettisten perustelujen pohjana
osaa hankkia, analysoida ja esittää asianmukaista ja luotettavaa tietoa alueellisista kysymyksistä geomediaa hyödyntäen
osaa arvioida kriittisesti ajankohtaisia alueellisia uutisia ympäristön tai ihmiskunnan muutoksista eri medioissa.

ymmärtää ja tuottaa historian tiedonalalle ominaista asiatekstiä sekä hallitsee tilastojen lukutaidon
ymmärtää historiallisen tiedon luonteen ja osaa käyttää historiallisia lähteitä sekä arvioida niitä kriittisesti
tuntee eurooppalaisten yhteiskuntien ja globaalin talouden järjestelmän muodostumisen keskeiset prosessit
ymmärtää nykypäivän taloudellisiin, yhteiskunnallisiin ja väestöllisiin ilmiöihin johtaneen kehityksen sekä osaa eritellä siihen vaikuttaneita tekijöitä
osaa analysoida väestön, talouden ja yhteiskuntarakenteiden kehitystä ja riippuvaisuutta ympäristöstä
osaa arvioida kriittisesti teknologian ja informaation muutoksen merkitystä ihmisten elinolojen muokkaajana.

Opintojakson keskeiset sisällöt

Maantiede tieteenalana (GE)

miten maantieteessä tarkastellaan ympäristöä ja maailmaa
miten maantiedettä hyödynnetään työelämässä ja arjessa
alueelliset ajankohtaiset uutiset

Ympäristön muutoksia ja niiden ratkaisukeinoja (GE)

ilmastonmuutosten mekanismit
nykyisen ilmastonmuutoksen syitä ja seurauksia
kuivuus, aavikoituminen, myrskyt, tulvat
ympäristön muutoksiin sopeutuminen ja niiden hillintä

Ihmiskunnan muutoksia (GE)

väestön kasvun ja vaurastumisen maailmanlaajuiset ympäristövaikutukset
puhtaan veden puute, nälkä
hyvinvoinnin jakautuminen, köyhyys
pakolaisuus
kestävän kehityksen sitoumukset

Historia tieteenalana (HI)

historian kehityslinjojen hahmottaminen ja sitominen aikaan
historian tutkimusmenetelmät ja lähteiden käyttö

Maatalous luomassa pohjaa yhteiskuntien kehitykselle (HI)

ihminen ympäristön muokkaajana eri aikoina
maanviljely, työnjako ja kulttuurin synty
väestönkasvu, yhteiskuntien ja valtioiden muodostuminen
rahatalouden ja kaupan kehitys

Maailmankaupan synty ja vuorovaikutuksen lisääntyminen (HI)

eurooppalaiset tutkivat ja valloittavat maailmaa
kansainvälisen kaupan monipuolistuminen ja sen vaikutukset yhteiskuntaan ja ympäristöön

Teollistuminen muuttaa ihmisen ja luonnon suhdetta (HI)

teollistumisen edellytykset ja vaikutukset yhteiskuntaan ja ympäristöön
väestökehitys ja muuttoliikkeet
jälkiteollinen yhteiskunta ja globaali talous

Opintojakson arviointi

Opintojakson arviointi painottuu opintojakson keskeisten tavoitteiden hallitsemiseen. Keskeisiä arvioitavia tavoitteita ovat opiskelijan kyky ymmärtää, soveltaa, analysoida, arvioida, havainnollistaa ja esittää tietoa erilaisissa tilanteissa. Maantieteessä keskeisiä arvioitavia taitoja ovat karttojen luku- ja tulkintataito, graafiset esittämistaidot sekä muut geomediataidot. Historian opiskelussa keskeisiä arvioitavia tavoitteita ovat opiskelijan kyky ymmärtää syy-yhteyksiä ja tapahtumien ja ilmiöiden seurausvaikutuksia sekä taito hankkia informaatiota eri lähteistä, erotella olennaista ja epäolennaista tietoa sekä kyky arvioida ilmiöitä, tulkintoja ja tiedon käyttöä kriittisesti.

Opintojaksolla toteutetaan sekä formatiivista että summatiivista arviointia. Formatiivinen arviointi on opiskelijaa opinnoissa kehittävää ja tavoitteiden saavuttamista auttavaa palautetta. Opintojakson aikana voidaan pitää esimerkiksi kertaavia testejä, joissa opiskelijan on mahdollista peilata omaa osaamistaan opintojakson sisällön hallitsemisesta. Opiskelijan oppimista ja laaja-alaisen osaamisen kehittymistä tuetaan opintojakson palautteella esimerkiksi asiatekstin tuottamisesta, kriittiseen tiedonhakuun tai historiallisten ja maantieteellisten dokumenttien analysointiin liittyvissä tehtävissä. Opiskelun aikaisen palautteen tarkoituksena on ohjata opiskelijaa tulemaan tietoiseksi työskentelytavoistaan ja kehittymisestään opintojakson tavoitteiden saavuttamisessa. Opiskelija voi arvioida myös itse omaa työskentelyään ja kehittymistään esimerkiksi opintojakson itsenäisesti suoritettavissa tehtävissä ja osioissa. Summatiivinen arviointi koostuu opiskelijan tuotoksista, joita ovat esimerkiksi harjoitustyöt, esseekirjoitelmat ja/tai tavoitteisiin pohjautuvaa osaamista ja sen soveltamiskykyä mittaavat kokeet ja niistä saadut arvosanat.

Sekä historia HI1 että maantiede GE1 arvioidaan erikseen numeroin (4-10).

HI2 Kansainväliset suhteet (2op)

2021-06-03T10:53:34+03:00

Opintojakson kuvaus ja laaja-alaisen osaamisen tavoitteet

Opintojaksolla tarkastellaan kansainvälisen politiikan keskeisiä ilmiöitä, valtasuhteiden muutoksia ja niiden taustoja 1800-luvun lopulta nykypäivään. Opintojaksolla analysoidaan kansainvälistä politiikkaa erilaisista taloudellisista ja ideologista näkökulmista. Keskeisiä teemoja ovat vastakkainasettelun ja yhteistyön välinen jännite, tasapainon ja turvallisuuden tavoittelu sekä erilaisten poliittisten järjestelmien kilpailu. Opintojaksolla syvennetään tiedon hakemisen, analysoinnin ja tuottamisen taitoja sekä perehdytään erityyppisten lähteiden tulkintaan ja arviointiin.

Opintojakson keskeiset tavoitteet linkittyvät luontevasti myös laaja-alaisen osaamisen tavoitteisiin. Opintojakson keskeisistä sisällöistä esimerkiksi imperialismi, demokratian ja totalitarismin vastakkainasettelu, ihmisoikeudet ja toisaalta kansainvälisen lähihistorian kansanmurhat sekä ideologinen vastakkainasettelu yhteiskunnissa antavat työkaluja ja esimerkkejä pohtia ongelmia eettisyyden, oikeudenmukaisuuden, tasa-arvon ja myötätunnon näkökulmasta. Nämä vahvistavat opiskelijan hyvinvointiosaamisen kehittymistä.

Vuorovaikutusosaaminen näkyy opintojakson tavoitteissa ja työtavoissa. Historialle ominaiset työtavat ovat keskustelevia, opiskelijalähtöisiä ja vuorovaikutteisia. Opintojakson keskeiset sisällöt mahdollistavat opiskelijan kohtaamaan, ymmärtämään ja hyväksymään erilaisia näkemyksiä ja mielipiteitä sekä kehittämään muita arvostavaa oppimisilmapiiriä. Historian oppiaineen keskeisenä lähtökohtana on oppia hyödyntämään ja arvioimaan kriittisesti erilaisia tietolähteitä ja niiden luotettavuutta. Työtavoissa opiskelija myös harjoittelee tuottamaan, yhdistelemään ja soveltamaan tietoa, mikä tukee monitieteellisen ja luovan osaamisen laaja-alaista oppimista.

Historia on jo lähtökohdiltaan selkeästi yhteiskunnallinen aine, joten opintojakson keskeiset sisällöt ja tavoitteet tukevat opiskelijan laaja-alaista yhteiskunnallista osaamista. Historian merkityksen näkeminen nykypäivän kansainvälisissä ja yhteiskunnallisissa pyrkimyksissä auttaa opiskelijaa tulemaan tietoiseksi historian poliittisesta ja yhteiskunnallisesta käytöstä ja tarjoaa mahdollisuuden sen kriittiseen arvioimiseen.

Opintojakso, joka käsittelee kansainvälisten suhteiden kehitystä, ristiriitojen ja yhteistyön merkitystä poliittisessa kehityksessä, antaa opiskelijalle mahdollisuuden yrittää ymmärtää nykyisten yhteiskuntien arvopohjien syntyä ja antaa valmiuksia ilmiöiden ymmärtämiseen ja ratkaisemiseen sekä humanistisesta että kestävän tulevaisuuden näkökulmasta, mikä tukee eettistä ja ympäristöosaamista.

Kansainvälisten suhteiden opintokokonaisuuden sisällöt syventävät tietämystä Euroopan ja globaalin maailman moninaisuudesta, mikä tukee opiskelijan globaalia- ja kulttuuriosaamista, jossa keskeistä on ymmärtää kansainvälisyyden ja vastuullisen yhteiskunnan jäsenen merkitys unohtamatta oikeutta omiin kulttuurisiin juuriinsa.

Opintojakson tavoitteena on, että opiskelija

tuntee kansainvälisen politiikan peruskäsitteistön, toimintatavat ja keskeisimmät kehityslinjat
osaa hyödyntää monipuolisia tietolähteitä ja tunnistaa tiedonvälitykseen liittyvää mielipidevaikuttamista eri aikoina
osaa eritellä aatteiden ja taloudellisten eturistiriitojen merkityksen kansainvälisten suhteiden historiassa sekä pystyy arvioimaan niiden vaikutusta nykypäivään ja tulevaisuuteen
osaa analysoida kansainvälisten yhteistyörakennelmien sekä vastakkainasettelujen syitä, vaikutuksia ja ratkaisumahdollisuuksia
seuraa aktiivisesti mediaa ja osaa tarkastella kriittisesti kansainvälisiä kysymyksiä
osaa eritellä ja arvioida historian käyttöä politiikan välineenä.

Opintojakson keskeiset sisällöt

Kansainvälisen politiikan perusteet

kansainvälinen politiikka tutkimuskohteena ja keskeiset käsitteet
poliittiset ideologiat ja niiden vaikutus yhteiskuntiin ja kansainvälisiin suhteisiin

Eurooppakeskeinen kansainvälinen järjestelmä

imperialismi politiikan, talouden ja kulttuurin ilmiönä
maailmansotien syyt ja seuraukset
demokratian ja totalitarismin vastakkainasettelu
ihmisoikeuskysymykset, holokausti ja muut kansanmurhat

Kaksinapaisesta moninapaiseen maailmaan

kylmän sodan supervaltakilpailu ja sen päättyminen
dekolonisaation merkitys ja vaikutukset
maailmanpolitiikka ja muuttuva vallan tasapaino

Opintojakson arviointi

Opintojakson arviointi painottuu opintojakson keskeisten tavoitteiden hallitsemiseen. Keskeisiä arvioitavia tavoitteita ovat opiskelijan kyky ymmärtää ajallista kehitystä, syy-yhteyksiä ja tapahtumien ja ilmiöiden seurausvaikutuksia sekä taito hankkia informaatiota eri lähteistä, erotella olennaista ja epäolennaista tietoa sekä kyky arvioida historiallisia ilmiöitä, tulkintoja ja historian tiedon käyttöä kriittisesti. Arvioinnissa otetaan huomioon opiskelijan taito ymmärtää, soveltaa, analysoida ja yhdistellä historiallista tietoa esimerkiksi perustellun tiedon välineenä tai taitoa muodostaa tiedoistaan loogisia kokonaisuuksia.

Opintojaksolla toteutetaan sekä formatiivista että summatiivista arviointia. Formatiivinen arviointi on opiskelijaa opinnoissa kehittävää ja tavoitteiden saavuttamista auttavaa palautetta. Opintojakson aikana pidetään erilaisilla verkkoalustoilla kertaavia testejä, joissa opiskelijan on mahdollista peilata omaa osaamistaan opintojakson sisällön hallitsemisessa. Opiskelijan oppimista ja laaja-alaisen osaamisen kehittymistä tuetaan opintojakson palautteella esimerkiksi asiatekstin tuottamisesta sekä kriittiseen tiedonhakuun tai historiallisten dokumenttien analysointiin liittyvissä tehtävissä. Opiskelun aikaisen palautteen tarkoituksena on ohjata opiskelijaa tulemaan tietoiseksi työskentelytavoistaan ja kehittymisestään opintojakson tavoitteiden saavuttamisessa.Opiskelija arvioi myös itse omaa työskentelyään ja kehittymistään esimerkiksi opintojakson itsenäisesti suoritettavissa osioissa. Summatiivinen arviointi koostuu opiskelijan tuotoksista, joita ovat esimerkiksi esseekirjoitelmat ja/tai tavoitteisiin pohjautuvaa osaamista ja sen soveltamiskykyä mittaavat digitaaliset kokeet ja niistä saadut arvosanat.

Opintojakso arvioidaan numeroin (4-10).

HI3 Itsenäisen Suomen historia (2 op)

2021-06-03T11:08:44+03:00

Opintojakson kuvaus ja laaja-alaisen osaamisen tavoitteet

Opintojakson tarkoituksena on analysoida Suomen historian keskeisiä muutosprosesseja ja kehityslinjoja taustoineen autonomian ajan lopulta nykyaikaan. Keskeisiä tarkastelun kohteita ovat Suomen valtiollisen ja kansainvälisen aseman kehittyminen, muutoksiin liittyvät kriisit, siirtyminen sääty-yhteiskunnasta demokraattiseen kansalaisyhteiskuntaan sekä poliittiset, taloudelliset ja kulttuuriset murrokset. Opintojaksossa perehdytään Suomen historian erilaisiin lähteisiin, muuttuviin tulkintoihin ja historian tiedon käyttöön. Lisäksi syvennetään ymmärrystä historiallisesta empatiasta.

Opintojakson keskeiset tavoitteet linkittyvät luontevasti myös laaja-alaisen osaamisen tavoitteisiin. Opintojakson keskeiset sisällöt, kuten esimerkiksi Suomen itsenäistyminen ja sisällissota sekä sisällissodan jälkeinen eheytyminen antavat työkaluja ja esimerkkejä pohtia ongelmia eettisyyden, oikeudenmukaisuuden, tasa-arvon ja myötätunnon näkökulmasta. Nämä vahvistavat opiskelijan hyvinvointiosaamisen kehittymistä.

Vuorovaikutusosaaminen näkyy opintojakson tavoitteissa ja työtavoissa. Historialle ominaiset työtavat ovat keskustelevia, opiskelijalähtöisiä ja vuorovaikutteisia. Opintojakson keskeiset sisällöt auttavat opiskelijaa kohtaamaan, ymmärtämään ja hyväksymään erilaisia näkemyksiä ja mielipiteitä sekä kehittämään muita arvostavaa oppimisilmapiiriä. Historian oppiaineen keskeisenä lähtökohtana on oppia hyödyntämään ja arvioimaan kriittisesti erilaisia tietolähteitä ja niiden luotettavuutta sekä ymmärtämään historiallisia tulkintoja ja tulkintojen muuttumista. Työtavoissa opiskelija myös harjoittelee tuottamaan, yhdistelemään ja soveltamaan tietoa, mikä tukee monitieteellisen ja luovan osaamisen laaja-alaista oppimista.

Historia on lähtökohdiltaan selkeästi yhteiskunnallinen aine, joten opintojakson keskeiset sisällöt ja tavoitteet tukevat opiskelijan laaja-alaista yhteiskunnallista osaamista. Suomen historian ymmärtäminen osana eurooppalaista ja kansainvälistä kehitystä ja sen ymmärtäminen, että tämä päivä on tulosta Suomen historian kehityksestä, auttaa opiskelijaa tulemaan tietoiseksi poliittisesta ja yhteiskunnallisesta merkityksestä ja tarjoaa mahdollisuuden sen kriittiseen arvioimiseen.

Opintojakso, joka käsittelee Suomen historiaa autonomian ajan lopulta nykyaikaan, antaa opiskelijalle mahdollisuuden luoda kuva suomalaisen yhteiskunnan arvopohjan synnystä ja kehityksestä. Suomen kulttuurin, talouden ja yhteiskunnan muutokset ja muutoksiin liittyvät kriisit antavat opiskelijalle valmiuksia monenlaisten ilmiöiden pohtimiseen, ymmärtämiseen ja ratkaisemiseen empaattisesta näkökulmasta, mikä tukee eettistä ja ympäristöosaamista.

Suomen historian tuntemus vahvistaa opiskelijan tietämystä suomalaisesta kulttuurista ja kulttuuriperinnöstä sekä syventää opiskelijan yksilöllistä ja kansallista identiteettiä osana eurooppalaista ja globaalia kulttuuria. Tämä tukee opiskelijan laaja-alaistaglobaalia- ja kulttuuriosaamista, jossa keskeistä on ymmärtää kansainvälisyyden ja vastuullisen yhteiskunnan jäsenen merkitys unohtamatta kansalaisen oikeutta omiin kulttuurisiin juuriinsa.

Opintojakson tavoitteena on, että opiskelija

ymmärtää Suomen valtiollisen kehityksen, kansainvälisen aseman ja yhteiskunnan muotoutumisen osana eurooppalaista ja kansainvälistä kehitystä
tuntee suomalaisen kulttuurin, yhteiskunnan ja talouden keskeiset muutokset, ymmärtää niiden merkityksen 1860-luvulta nykypäivään ja osaa arvioida tulevaisuuden mahdollisuuksia
ymmärtää talouden, yhteiskunnan, kulttuurielämän sekä aatteellisen ja valtiollisen elämän ilmiöiden keskinäisen riippuvuuden ennen ja nykyään
pystyy arvioimaan Suomen historiasta tehtyjä tulkintoja ja niiden taustalla olevia vaikuttimia historiallisessa kontekstissaan
osaa eritellä suomalaiseen identiteettiin ja kulttuuriin eri aikoina liitettyjä ominaisuuksia, mielikuvia ja ihanteita sekä niiden vaikutusta nykypäivän Suomeen.

Opintojakson keskeiset sisällöt

Suomalaisen yhteiskunnan juuret

Ruotsin ajan perintö ja autonomian merkitys Suomen ja suomalaisuuden rakentamisessa
demografiset muutokset ja väestön moninaisuus
suomalaisen yhteiskunnan modernisoituminen

Itsenäistyvä Suomi osana Eurooppaa

itsenäistymisprosessi, sisällissota ja sen kansainvälinen konteksti
eheyttämisen aika ja demokratian kriisi
Suomi kansainvälisten kulttuurivirtausten osana

Suomi kansainvälisissä konflikteissa

Suomi toisessa maailmansodassa
kylmän sodan vaikutus suomalaiseen yhteiskuntaan ja politiikkaan

Kohti nykyistä Suomea

yhteiskunnan ja talouden rakennemuutokset ja hyvinvointivaltio
kulttuuri, tiede ja osaaminen
kulttuurisesti monimuotoistuva Suomi kansainvälisen yhteisön jäsenenä

Opintojakson arviointi

Opintojakson arviointi painottuu opintojakson keskeisten tavoitteiden hallitsemiseen. Keskeisiä arvioitavia tavoitteita ovat opiskelijan kyky ymmärtää ajallista kehitystä, syy-yhteyksiä ja tapahtumien ja ilmiöiden seurausvaikutuksia sekä taito hankkia informaatiota eri lähteistä, analysoida ja ymmärtää eri tietolähteiden luotettavuutta sekä erotella olennaista ja epäolennaista tietoa, mutta myös kyky arvioida historiallisia ilmiöitä, tulkintoja ja historian tiedon käyttöä kriittisesti. Arvioinnissa otetaan huomioon opiskelijan taito ymmärtää, soveltaa, analysoida ja yhdistellä historiallista tietoa esimerkiksi perustellun tiedon välineenä tai taito muodostaa tiedoistaan loogisia kokonaisuuksia.

Opintojaksolla toteutetaan sekä formatiivista että summatiivista arviointia. Formatiivinen arviointi on opiskelijaa opinnoissa kehittävää ja tavoitteiden saavuttamista auttavaa palautetta. Opintojakson aikana pidetään erilaisilla verkkoalustoilla kertaavia testejä, joissa opiskelijan on mahdollista peilata omaa osaamistaan opintojakson sisällön hallitsemisessa. Opiskelijan oppimista ja laaja-alaisen osaamisen kehittymistä tuetaan opintojakson palautteella esimerkiksi asiatekstin tuottamisesta sekä kriittiseen tiedonhakuun tai historiallisten dokumenttien analysointiin liittyvissä tehtävissä. Opiskelun aikaisen palautteen tarkoituksena on ohjata opiskelijaa tulemaan tietoiseksi työskentelytavoistaan ja kehittymisestään opintojakson tavoitteiden saavuttamisessa. Opiskelija arvioi myös itse omaa työskentelyään ja kehittymistään esimerkiksi opintojakson itsenäisesti suoritettavissa osioissa. Summatiivinen arviointi koostuu opiskelijan tuotoksista, joita ovat esimerkiksi esseekirjoitelmat ja/tai tavoitteisiin pohjautuvaa osaamista ja sen soveltamiskykyä mittaavat digitaaliset kokeet ja niistä saadut arvosanat.

Opintojakso arvioidaan numeroin (4-10).