https://peda.net/id/6195c84117f 2022-08-09T18:52:48+03:00 https://peda.net/:static/537/peda.net.logo.bg.svg <div class="license">Tämän sivun lisenssi <a rel="license" href="https://peda.net/info">Peda.net-yleislisenssi</a></div> https://peda.net/id/619ba17517f 2020-11-19T12:40:53+02:00 <a href="https://quizlet.com/548837824/match" rel="noopener nofollow ugc" target="_blank">Quizlet: Make everything disappear</a> 2022-08-09T18:52:48+03:00 https://peda.net/id/e9191b0ec08 2025-11-13T13:07:14+02:00 ​<iframe width="672" height="378" src="https://www.youtube.com/embed/1fWvphOptoo" allowfullscreen="allowfullscreen"></iframe>​ 2025-11-13T13:07:14+02:00 https://peda.net/id/78641d30c08 2025-11-13T13:18:24+02:00 ​<iframe width="672" height="378" src="https://www.youtube.com/embed/i-syKhwpcQ8" allowfullscreen="allowfullscreen"></iframe>​ 2025-11-13T13:18:24+02:00 https://peda.net/id/619d047817f 2025-11-13T13:25:42+02:00 Suomessa kasvaa monenlaisia metsiä. Suomessa metsät tyypitellään puuston sijaan <b>kenttä- ja pohjakerroksen lajien avulla</b>. Näitä metsän pohjalla kasvavia kasvilajeja on enemmän kuin puulajeja. Siten niiden avulla metsä kasvupaikkana voidaan kuvata paremmin.<br/> <br/> Se, minkä tyyppinen metsä kullekin paikalle kasvaa, määräytyy pääasiassa <b>maaperän ravinteisuuden</b> <b>ja kosteuden mukaan</b>. Toiset maalajit ovat karkearakeisia, ja läpäisevät maahan sataneen veden nopeasti. Toiset maalajit ovat tiiviimpiä ja runsasravinteisempia. 2022-08-09T18:52:48+03:00 https://peda.net/id/fcfadbc4e28 2025-11-13T13:26:40+02:00 Sellaisille metsämaille, joiden <b>maaperä on hiekkaa tai soraa</b>, kasvaa ajan mittaan <b>kuiva kangasmetsä</b>. Maaperä läpäisee vettä hyvin, joten kasvien on täytynyt sopeutua <b>veden vähyyteen</b>. Myös <b>ravinteita on vähän</b> saatavilla.<br/> <br/> Kuivien kangasmetsien <b>pääpuulaji on mänty</b>. <b>Pensaskerros</b> on kuivilla kankailla yleensä vähäinen ja aina sitä ei ole lainkaan. Jos pensaskerrosta on, sen muodostavat lähinnä mäntyjen ja kuusten taimet sekä kataja.<br/> <br/> <b>Kenttäkerroksessa </b>kasvavat puolukka, variksenmarja ja kanerva. on kuivempien ja karumpien metsien laji. <b>Pohjakerroksessa</b> on paljon jäkäliä, esim. poronjäkälää ja hirvenjäkälää.<br/> <br/> Kuivien kangasmetsien <b>eläimistö </b>on suhteellisen niukkaa. Tyypillisiä lintuja ovat metsäkirvinen ja leppälintu. Nisäkkäistä metsämyyrä ja metsäpäästäinen ovat yleisiä. Myös oravia ja hirviä voi tavata kuivilla kankailla. Myös sisilisko viihtyy kuivissa ja aurinkoisissa metsissä. 2023-04-24T13:01:31+03:00 https://peda.net/id/1e0397ace28 2025-11-13T13:27:13+02:00 Tuoreissa kangasmetsissä <b>maalajina on moreeni</b>. Se pidättää vettä hiekkaa paremmin, ja <b>ravinteitakin on enemmän</b> saatavilla. Kasvillisuus on rehevämpää kuin kuivassa kangasmetsässä. <b>Puukerroksessa</b> kuusi on vallitseva puulaji. <b>Pensaskerroksessa</b> on valtapuiden taimien lisäksi pihlajaa ja eri pajulajeja. <b>Kenttäkerroksessa</b> yleisin laji on mustikka. Myös oravanmarja, metsätähti ja vanamo ovat yleisiä.<br/> <br/> <b>Pohjakerroksesta</b> jäkälät puuttuvat lähes kokonaan. Kerrossammal ja seinäsammal ovat yleisiä pohjakerroksen kasveja.<br/> <br/> Tuoreiden kangasmetsien <b>eläimistö</b> koostuu osin samoista havumetsien lajeista kuin kuivien kankaiden. Mustikan versot ja marjat ovat monen eläimen mieluista ravintoa. Niitä syövät esimerkiksi metsämyyrä, rastaat, karhu ja mäyrä. Syötävää on tuoreissa kangasmetsissä enemmän kuin kuivissa, ja sen myötä eläinlajisto on runsaampi ja monipuolisempi kuin kuivien. 2023-04-24T13:02:27+03:00 https://peda.net/id/730c0702e28 2025-11-13T11:06:22+02:00 Lehdot ovat metsistämme kaikkein <b>rehevimpiä</b>. Sen maalajina on kivennäismaan ja eloperäisen aineksen sekoituksena muodostuva <b>multa</b>. Koska lehdot kasvavat kaikkein tuottoisimmilla metsämailla, niistä suuri osa on raivattu peltomaaksi. Lehtoja on Suomessa vähän jäljellä, ja monet lehtojen lajeista ovat uhanalaisia.<br/> <br/> Lehdon <b>puukerroksessa</b> vallitsevat lehtipuut, kuten koivut ja haapa. Eteläisessä Suomessa voi olla myös <b>jaloja lehtipuita</b>, kuten vaahtera, jalava ja tammi. Pohjois-Suomen lehdoissa kuusi voi olla vallitseva puulaji. <b><br/> <br/> </b><b>Kenttäkerroksessa</b> valkovuokko ja saniaiset ovat yleisiä. Monet lehtojen ruohoista kukkivat varhain keväällä ennen kuin puuston lehdet ovat kasvaneet.<br/> <br/> Lehdon <b>eläimistö</b> on monipuolinen. Koska kasvilajeja on runsaasti, voi olla myös monia niiden hyödyntämiseen erikoistuneita eläimiä. Samoin kolopuuksi sopivat pehmeät lehtipuut lisäävät lehdon lajirikkautta. Lehtojen linnustoon kuuluvat esimerkiksi satakieli, lehtokerttu, mustarastas ja lehtopöllö. Kolopuita hyödyntävät mm. liito-orava ja lepakot. 2023-04-24T13:04:49+03:00