<?xml version="1.0" encoding="utf-8"?>
<?xml-stylesheet type="text/xsl" href="https://peda.net/:static/539/atom.xsl"?>
<feed xmlns="http://www.w3.org/2005/Atom">
<title>Kasvisolu ja fotosynteesi</title>
<id>https://peda.net/id/618b95ff17f</id>
<updated>2023-11-08T16:27:35+02:00</updated>
<link href="https://peda.net/id/618b95ff17f:atom" rel="self" />
<link href="https://peda.net/forssa/perusopetus/akvarelli/oppiaineet/biologia/kristiina-syv%C3%A4nen/8a-ja-8c/kasvit/k6kjf#top" rel="alternate" />
<logo>https://peda.net/:static/539/peda.net.logo.bg.svg</logo>
<rights type="html">&lt;div class=&quot;license&quot;&gt;Tämän sivun lisenssi &lt;a rel=&quot;license&quot; href=&quot;https://peda.net/info&quot;&gt;Peda.net-yleislisenssi&lt;/a&gt;&lt;/div&gt;&#10;</rights>

<entry>
<title>Kasvisolun osat</title>
<id>https://peda.net/id/618bee8e17f</id>
<updated>2020-10-22T19:31:07+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/forssa/perusopetus/akvarelli/oppiaineet/biologia/kristiina-syv%C3%A4nen/8a-ja-8c/kasvit/k6kjf/kasvisolun-osat#top" />
<content type="html">KASVISOLUN OSAT:&lt;br/&gt;&#10;&lt;span class=&quot;left&quot;&gt;&lt;a href=&quot;https://peda.net/forssa/perusopetus/akvarelli/oppiaineet/biologia/kristiina-syv%C3%A4nen/8a-ja-8c/et2/kasvisolu/kol/kasvisolu-jpg6#top&quot; title=&quot;Kasvisolu.JPG&quot;&gt;&lt;img src=&quot;https://peda.net/forssa/perusopetus/akvarelli/oppiaineet/biologia/kristiina-syv%C3%A4nen/8a-ja-8c/et2/kasvisolu/kol/kasvisolu-jpg6:file/photo/497a8e3b26eb653c1cd6b401169681686983d2aa/Kasvisolu.JPG&quot; alt=&quot;&quot; title=&quot;Kasvisolu.JPG&quot; class=&quot;inline&quot; loading=&quot;lazy&quot;/&gt;&lt;/a&gt;&lt;/span&gt;&lt;b&gt;Tuma:&lt;/b&gt; Sisällä geenit. Ohjaa koko solun toimintaa.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;Solukalvo:&lt;/b&gt; Sen kautta eri aineet menevät solun sisään ja ulos solusta.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;Mitokondrio:&lt;/b&gt; Tuottaa energiaa solulle soluhengityksen avulla.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;Solulima:&lt;/b&gt; Kalvostoa, jossa solun osat ovat kiinni.</content>
<published>2022-08-09T18:52:48+03:00</published>
</entry>

<entry>
<title>Kasvisolu</title>
<id>https://peda.net/id/618d2a4517f</id>
<updated>2020-10-22T16:52:50+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/forssa/perusopetus/akvarelli/oppiaineet/biologia/kristiina-syv%C3%A4nen/8a-ja-8c/kasvit/k6kjf/kasvisolu-luonnos#top" />
<content type="html">&lt;p&gt;Kasvit, kuten muutkin eliöt, rakentuvat &lt;b&gt;soluista&lt;/b&gt;. Solut ovat pieniä, mutta niitä voi hyvin tarkastella tavallisella valomikroskoopilla. &lt;br/&gt;&#10;Kasvisolusta voidaan erottaa soluelimiä ja muita rakenteita.&lt;br/&gt;&#10;Solun osia:&lt;/p&gt;&#10;&lt;ul&gt;&#10;&lt;li&gt;&lt;b&gt;Soluseinä&lt;/b&gt; on solun uloin rakenne, joka tukee solua&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;&lt;b&gt;Solukalvo&lt;/b&gt; on ohut kalvo, joka valikoi sisään ja ulos pääseviä aineita&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;&lt;b&gt;Tuma&lt;/b&gt; sisältää kromosomit, joissa geenit sijaitsevat. Se ohjaa koko solun toimintaa.&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;&lt;b&gt;Viherhiukkaset&lt;/b&gt; ovat soluelimiä, joissa fotosynteesi eli yhteyttäminen tapahtuu.&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;&lt;b&gt;Mitokondriot&lt;/b&gt;, joissa tapahtuu soluhengitys. Tämä rekatio tuottaa kasvisolulle energiaa.&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;&lt;b&gt;Solunesterakkula&lt;/b&gt; eli &lt;b&gt;vakuoli&lt;/b&gt; toimii veden ja monien siihen liuenneiden aineiden varastona.&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;&lt;b&gt;Solulima&lt;/b&gt; on solun sisällä oleva kalvorakenne, jossa solun osat ovat kiinni.&lt;/li&gt;&#10;&lt;/ul&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;a href=&quot;https://peda.net/forssa/perusopetus/akvarelli/oppiaineet/biologia/kristiina-syv%C3%A4nen/8a-ja-8c/kasvit/k6kjf/kasvisolu-luonnos/kasvisolut-jpg#top&quot; title=&quot;Kasvisolut.jpg&quot;&gt;&lt;img src=&quot;https://peda.net/forssa/perusopetus/akvarelli/oppiaineet/biologia/kristiina-syv%C3%A4nen/8a-ja-8c/kasvit/k6kjf/kasvisolu-luonnos/kasvisolut-jpg:file/photo/83ea2a320a009624a19877e2892b75b09df64de6/Kasvisolut.jpg&quot; alt=&quot;&quot; title=&quot;Kasvisolut.jpg&quot; class=&quot;inline&quot; loading=&quot;lazy&quot;/&gt;&lt;/a&gt;</content>
<published>2022-08-09T18:52:48+03:00</published>
</entry>

<entry>
<title>Fotosynteesi eli yhteyttäminen</title>
<id>https://peda.net/id/618ef9b517f</id>
<updated>2025-11-27T14:26:52+02:00</updated>
<link href="https://peda.net/forssa/perusopetus/akvarelli/oppiaineet/biologia/kristiina-syv%C3%A4nen/8a-ja-8c/kasvit/k6kjf/fey#top" />
<content type="html">&lt;p&gt;&lt;b&gt;Tuottajat&lt;/b&gt; saavat energiansa &lt;b&gt;yhteyttämisen&lt;/b&gt; eli &lt;b&gt;fotosynteesin&lt;/b&gt; avulla Auringon säteilystä. Vihreiden kasvien soluissa on &lt;b&gt;viherhiukkasiksi&lt;/b&gt; kutsuttuja soluelimiä, jotka sisältävät auringon valoa vastaanottavia väriaineita, kuten &lt;b&gt;lehtivihreää&lt;/b&gt;.&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;Viherhiukkasissa &lt;b&gt;Auringon energiaa muutetaan kemialliseksi energiaksi&lt;/b&gt; siten, että säteilystä saatavalla energialla valmistetaan runsaasti energiaa sisältäviä &lt;b&gt;sokereita&lt;/b&gt;. Reaktion lähtöaineina ovat &lt;b&gt;vesi&lt;/b&gt; ja ilmasta saatava &lt;b&gt;hiilidioksidi&lt;/b&gt;. Samalla kun vesi ja hiilidioksidi muodostavat sokereita, &lt;b&gt;ilmaan vapautuu happea&lt;/b&gt;.&lt;/p&gt;&#10;&lt;div class=&quot;eoppi-summary&quot;&gt;Yhteyttämisen kokonaisreaktio:&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt; 6 CO&lt;sub&gt;2&lt;/sub&gt; + 6 H&lt;sub&gt;2&lt;/sub&gt;O&lt;/b&gt; + auringon valo&lt;b&gt;➞ C&lt;sub&gt;6&lt;/sub&gt;H&lt;sub&gt;12&lt;/sub&gt;O&lt;sub&gt;6&lt;/sub&gt; + 6 O&lt;sub&gt;2&lt;/sub&gt; &lt;/b&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;hiilidioksidi + vesi + &lt;/b&gt;auringon valo&lt;b&gt; ➞ sokeri + happi&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;/b&gt;&lt;span&gt;Kasvi käyttää tuottamaansa sokeria omien elintoimintojensa energianlähteenä. Osan sokereista kasvi varastoi &lt;/span&gt;&lt;a class=&quot;definition&quot; href=&quot;https://peda.net/id/2176222a7e8&quot; title=&quot;Tärkkelys on pienemmistä sokerimolekyyleistä rakentunut hiilihydraatti. Kasvit varastoivat energiaa tärkkelyksenä. Tärkkelystä on paljon mm. viljan siemenissä ja perunassa.&quot;&gt;&lt;b&gt;tärkkelyksenä&lt;/b&gt;&lt;/a&gt;&lt;span&gt; esimerkiksi juuristoonsa. Yhteyttämisen myötä ilmasta poistuu hiilidioksidia, ja siinä oleva hiili sitoutuu kasvin solukoihin.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;iframe width=&quot;672&quot; height=&quot;378&quot; src=&quot;https://www.youtube.com/embed/6smhvzuHAsc&quot; allowfullscreen=&quot;allowfullscreen&quot;&gt;&lt;/iframe&gt;​&lt;br/&gt;&#10;&lt;/span&gt;&lt;/div&gt;&#10;</content>
<published>2022-08-09T18:52:48+03:00</published>
</entry>


</feed>