<?xml version="1.0" encoding="utf-8"?>
<?xml-stylesheet type="text/xsl" href="https://peda.net/:static/548/atom.xsl"?>
<feed xmlns="http://www.w3.org/2005/Atom">
<title>Kalan rakenne</title>
<id>https://peda.net/id/614a4c4417f</id>
<updated>2022-08-09T18:52:48+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/id/614a4c4417f:atom" rel="self" />
<link href="https://peda.net/forssa/perusopetus/akvarelli/oppiaineet/biologia/kristiina-syv%C3%A4nen/7a-ja-7b/kalalajeja/krje#top" rel="alternate" />
<logo>https://peda.net/:static/548/peda.net.logo.bg.svg</logo>
<rights type="html">&lt;div class=&quot;license&quot;&gt;Tämän sivun lisenssi &lt;a rel=&quot;license noopener&quot; href=&quot;https://peda.net/info&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;Peda.net-yleislisenssi&lt;/a&gt;&lt;/div&gt;&#10;</rights>

<entry>
<title>Kalat-video</title>
<id>https://peda.net/id/614c70ab17f</id>
<updated>2021-03-29T08:32:15+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/forssa/perusopetus/akvarelli/oppiaineet/biologia/kristiina-syv%C3%A4nen/7a-ja-7b/kalalajeja/krje/kalat-video#top" />
<content type="html">Katso johdannoksi video (4 min): &lt;a href=&quot;https://areena.yle.fi/1-2185445#autoplay=true&quot; rel=&quot;noopener nofollow ugc&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;Tarinoita järviltä: Kalat&lt;/a&gt;</content>
<published>2022-08-09T18:52:48+03:00</published>
</entry>

<entry>
<title>Kalan sisäelimet</title>
<id>https://peda.net/id/614acbe017f</id>
<updated>2024-04-10T10:06:31+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/forssa/perusopetus/akvarelli/oppiaineet/biologia/kristiina-syv%C3%A4nen/7a-ja-7b/kalalajeja/krje/nimet%C3%B6n-d392#top" />
<content type="html">&lt;ul&gt;&#10;&lt;li&gt;&lt;em&gt;Kala hengittää kidusten avulla.&lt;/em&gt;&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;&lt;em&gt;Sydän pumppaa verta kalan elimistöön. Siinä on yksi eteinen ja yksi kammio kun taas ihmisellä on molempia kaksi.&lt;/em&gt;&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;&lt;em&gt;Ruuansulatuskanavan osia ovat maha ja ohutsuoli.&lt;/em&gt;&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;&lt;em&gt;Naaraskalalla on mätipussi (mätimunat = munasolut) ja koiraskalalla on maiti (= siittiöt).&lt;/em&gt;&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;&lt;em&gt;Uimarakon avulla kala säätelee uintisyvyyttään.&lt;/em&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;em&gt;&lt;span class=&quot;medium&quot;&gt;&lt;a href=&quot;https://peda.net/forssa/perusopetus/akvarelli/oppiaineet/biologia/kristiina-syv%C3%A4nen/7a-ja-7b/kalalajeja/krje/nimet%C3%B6n-d392/ks2#top&quot; title=&quot;Kalan sisäelimet.JPG&quot; target=&quot;_blank&quot; rel=&quot;noopener&quot;&gt;&lt;img src=&quot;https://peda.net/forssa/perusopetus/akvarelli/oppiaineet/biologia/kristiina-syv%C3%A4nen/7a-ja-7b/kalalajeja/krje/nimet%C3%B6n-d392/ks2:file/photo/f625ddba72adf2cfb9b83b92915b9745038ee64a/Kalan%20sis%C3%A4elimet.JPG&quot; alt=&quot;&quot; title=&quot;Kalan sisäelimet.JPG&quot; class=&quot;inline&quot; loading=&quot;lazy&quot;/&gt;&lt;/a&gt;&lt;/span&gt;&lt;/em&gt;&lt;/li&gt;&#10;&lt;/ul&gt;&#10;&lt;p&gt;​&lt;/p&gt;&#10;</content>
<published>2022-08-09T18:52:48+03:00</published>
</entry>

<entry>
<title>Hauki on kala</title>
<id>https://peda.net/id/614ce69017f</id>
<updated>2024-04-10T10:10:10+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/forssa/perusopetus/akvarelli/oppiaineet/biologia/kristiina-syv%C3%A4nen/7a-ja-7b/kalalajeja/krje/hauki-on-kala#top" />
<content type="html">&lt;p&gt;”Hauki on kala” on vanha hokema. Hauki todellakin on kala, mutta mitkä tekijät tekevät hauesta kalan?&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;Kaloilla on monia sopeumia vesielämään. Sopeumalla tarkoitetaan ominaisuutta, jonka ansiosta eläin pystyy elämään elinympäristössään, esimerkiksi vedessä.&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;Kidukset &lt;/b&gt;ovat kalojen tärkeä sopeuma. Niiden avulla kala vaihtaa kaasuja. Kalat ottavat happea suoraan vedestä kiduksien avulla ja poistavat samalla hiilidioksidia.&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;Evät&lt;/b&gt; ja &lt;b&gt;pyrstö&lt;/b&gt; tekevät kalasta tehokkaan uimarin.&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;Suomut&lt;/b&gt; ja niitä suojaava lima vähentävät kitkaa vedessä eli uiminen on helpompaa.&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;Kylkiviiva-aistin&lt;/b&gt; avulla kala aistii veden värähtelyä. Näin se huomaa esim. kivet ja saalistajat. Kylkiviiva-aisti auttaa suunnistamisessa ja saalistamisessa.&lt;br/&gt;&#10;Kalan &lt;b&gt;näköaisti&lt;/b&gt; on sopeutunut vesiympäristöön. Kalalla on laaja näkökenttä ja se näkee hyvin lähelle. Tarkka &lt;b&gt;hajuaisti&lt;/b&gt; auttaa ravinnon etsimisessä. Kaloilla on myös &lt;b&gt;kuuloaisti&lt;/b&gt; vaikka ulkokorvia ei ole.&lt;br/&gt;&#10;Kalalla on selkärangan alapuolella &lt;b&gt;uimarakko&lt;/b&gt;, jonka sisällä on kaasua. Kala voi säädellä kaasun määrää ja uida välillä lähellä pintaa ja välillä lähellä pohjaa.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;span class=&quot;small&quot;&gt;&lt;a href=&quot;https://peda.net/forssa/perusopetus/akvarelli/oppiaineet/biologia/kristiina-syv%C3%A4nen/7a-ja-7b/kalalajeja/krje/hauki-on-kala/daulon-shutterstock-107683403-kalojen-piirteita-taitto.jpg#top&quot; title=&quot;daulon_shutterstock_107683403_kalojen-piirteita-taitto.jpg&quot; target=&quot;_blank&quot; rel=&quot;noopener&quot;&gt;&lt;img src=&quot;https://peda.net/forssa/perusopetus/akvarelli/oppiaineet/biologia/kristiina-syv%C3%A4nen/7a-ja-7b/kalalajeja/krje/hauki-on-kala/daulon-shutterstock-107683403-kalojen-piirteita-taitto.jpg:file/photo/d300ea522a9a7f2cc24c5866a7291b61e5824ef5/daulon_shutterstock_107683403_kalojen-piirteita-taitto.jpg&quot; alt=&quot;&quot; title=&quot;daulon_shutterstock_107683403_kalojen-piirteita-taitto.jpg&quot; class=&quot;inline&quot; loading=&quot;lazy&quot;/&gt;&lt;/a&gt;&lt;/span&gt;&lt;/p&gt;&#10;</content>
<published>2022-08-09T18:52:48+03:00</published>
</entry>


</feed>