https://peda.net/id/614182f117f 2022-08-09T18:52:48+03:00 https://peda.net/:static/547/peda.net.logo.bg.svg <div class="license">Tämän sivun lisenssi <a rel="license noopener" href="https://peda.net/info" target="_blank">Peda.net-yleislisenssi</a></div> https://peda.net/id/614234a517f 2024-03-27T15:19:47+02:00 <p><b>Etanat</b>, <b>kotilot</b>, <b>simpukat </b>ja <b>mustekalat</b> ovat <b>nilviäisiä</b>. Kotiloilla ja simpukoilla on suojanaan kalkkikuori.</p> <div> <p>Nilviäisistä erityisesti etanat ja kotilot ovat pääosin kasvissyöjiä. Simpukat vastaavasti suodattavat vedestä<br/> kaikkea orgaanista ainetta. Mustekalat ovat pitkälle kehittyneitä petoja,<br/> jotka syövät mm. kaloja ja äyriäisiä.</p> </div> 2022-08-09T18:52:48+03:00 https://peda.net/id/6141e25617f 2020-03-26T09:11:57+02:00 <ul> <li>oppia, että simpukka kuuluu eläinryhmään nimeltä nilviäiset</li> <li>ymmärtää, miten simpukka syö, hengittää, liikkuu, puolustautuu ja lisääntyy</li> <li>tunnistaa lajit: järvisimpukka ja sinisimpukka</li> </ul> 2022-08-09T18:52:48+03:00 https://peda.net/id/614290c217f 2022-03-30T08:28:54+03:00 <p><span class="editor underline">Elinympäristö</span><br/> Järvisimpukat elävät pehmeäpohjaisissa rehevissä järvissä. <span class="right"><a href="https://peda.net/forssa/perusopetus/akvarelli/oppiaineet/biologia/kristiina-syv%C3%A4nen/7a-ja-7b/simpukka/jskk/jarvisimpukka-pohjalla.jpg2#top" title="Järvisimpukka pohjalla.jpg" target="_blank" rel="noopener"><img src="https://peda.net/forssa/perusopetus/akvarelli/oppiaineet/biologia/kristiina-syv%C3%A4nen/7a-ja-7b/simpukka/jskk/jarvisimpukka-pohjalla.jpg2:file/photo/123f3973fe6a0ea9903d1d39fe20ea0bbf8dd223/J%C3%A4rvisimpukka%20pohjalla.jpg" alt="" title="Järvisimpukka pohjalla.jpg" class="inline" loading="lazy"/></a></span></p> <p><span class="editor underline">Rakenne</span><br/> Simpukkaa suojaa kaksi ruskean- ja vihreänraidallista<br/> saranallista <b>kalkkikuorta</b>, joiden sisäpuolella on ns.<br/> <b>vaippa</b>. Vaipan eritteestä muodostuva kuori<br/> kasvaa reunoiltaan ja eri vuodenaikoina kasvaa<br/> hiukan eriväristä kuorta. <br/> Simpukat kasvavat yleensä 12–16 cm:n pituisiksi.</p> <p>Kun simpukka puolustautuu, se sulkee kuorensa<br/> tehokkailla <b>lihaksilla</b>.<br/> Vaipan suojaan jäävät <b>kiduslehdet</b> ja <b>sisälmyspussi</b>,<br/> jossa ovat sydän, mahalaukku, suoli,<br/> ruoansulatusrauhaset ja alkeellinen hermosto.<br/> Ruumiin alaosassa on nilviäisille tyypillinen<b> jalka</b>, jonka avulla simpukka<b> liikkuu</b> hitaasti jättäen pehmeään liejuun selvän vaon.</p> <p><span class="editor underline">Miten simpukka syö ja hengittää?<span class="right"><a href="https://peda.net/forssa/perusopetus/akvarelli/oppiaineet/biologia/kristiina-syv%C3%A4nen/7a-ja-7b/simpukka/jskk/jarvisimpukka-kadessa.jpg#top" title="Järvisimpukka kädessä.jpg" target="_blank" rel="noopener"><img src="https://peda.net/forssa/perusopetus/akvarelli/oppiaineet/biologia/kristiina-syv%C3%A4nen/7a-ja-7b/simpukka/jskk/jarvisimpukka-kadessa.jpg:file/photo/604da4c62173e60b3669c52686411e09d9df3aeb/J%C3%A4rvisimpukka%20k%C3%A4dess%C3%A4.jpg" alt="" title="Järvisimpukka kädessä.jpg" class="inline" loading="lazy"/></a></span></span><br/> Simpukka on pohjassa pystyasennossa puoliksi liejuun kaivautuneena niin, että siitä näkyy vain suippo takapää.<br/> Takapäässä on aukko, josta vesi ja sen mukana kulkevat ravintohiukkaset virtaavat sisään. Vedessä on happea, jota simpukka hengittää <b>kiduksilla</b>.<br/> Jätökset poistuvat toisessa päässä olevasta aukosta. <br/> <br/> <span class="editor underline">Miten simpukat lisääntyvät?<br/> </span><span>Simpukat kutevat loppukesällä. Koiras laskee siittiönsä veteen, josta ne kulkeutuvat naarassimpukan sisään ja hedelmöittävät kidusten välissä sijaitsevat munasolut. Hedelmöityneet munasolut kehittyvät toukiksi, jotka naaras päästää veteen. Toukat tarttuvat väkäsikkäillä kuorenpuoliskoillaan kalan kiduksiin tai ihon pintaan, jossa ne loisivat muutaman kuukauden. Sen jälkeen ne pudottautuvat pohjaan ja aloittavat itsenäisen elämänsä.<br/> <em>HEDELMÖITYNYT MUNASOLU -&gt; TOUKKA, JOKA LOISII KALOISSA (IMEE KALASTA RAVINTOA) -&gt; SIMPUKKA</em></span></p> <p><span class="editor underline">Simpukat ja muut eläimet</span><br/> Simpukat ovat erittäin herkkiä vesien likaantumiselle ja happamoitumiselle, jonka vuoksi ne soveltuvat veden laadun tutkimiseen. Simpukat ovat myös monen vedessä elävän eläinlajin tärkeä ravintokohde. Monet pikkusimpukat päätyvät kalojen ravinnoksi, kun taas piisami ja saukko syövät mieluummin suurikokoisia simpukoita.</p> 2022-08-09T18:52:48+03:00 https://peda.net/id/6145304117f 2023-03-28T11:05:43+03:00 <br/> ​<iframe width="699" height="393" src="https://www.youtube.com/embed/dW29v6xa4g0" allowfullscreen="allowfullscreen"></iframe>​​ 2022-08-09T18:52:48+03:00