https://peda.net/id/613ce7c517f 2022-08-09T18:52:48+03:00 https://peda.net/:static/547/peda.net.logo.bg.svg <div class="license">Tämän sivun lisenssi <a rel="license noopener" href="https://peda.net/info" target="_blank">Peda.net-yleislisenssi</a></div> https://peda.net/id/613eaeb517f 2020-04-08T08:41:24+03:00 Katso video (4 min) ravusta: <a href="https://areena.yle.fi/1-2185448#autoplay=true" rel="noopener nofollow ugc" target="_blank">Tarinoita järviltä: RAPU</a> 2022-08-09T18:52:48+03:00 https://peda.net/id/613f076217f 2021-04-26T10:30:14+03:00 <p><b>Rapu</b> on <b>selkärangaton</b>, <b>niveljalkaisten</b> pääjaksoon kuuluva, Suomen suurin <b>äyriäinen</b>.</p> <p>Ravun ruumissa erotetaan kolme osaa: <b>pää</b>, <b>keskiruumis</b> ja <b>takaruumis</b>. Pää ja keskiruumis muodostavat eturuumiin, jota peittää yhtenäinen selkäkilpi. Takaruumiin muodostaa nivelikäs ja taipuisa pyrstö.</p> <p><span class="medium"><a href="https://peda.net/forssa/perusopetus/akvarelli/oppiaineet/biologia/kristiina-syv%C3%A4nen/7a-ja-7b/rapu/rapu-on-%C3%A4yri%C3%A4inen/rapu.jpg#top" title="Rapu.jpg" target="_blank" rel="noopener"><img src="https://peda.net/forssa/perusopetus/akvarelli/oppiaineet/biologia/kristiina-syv%C3%A4nen/7a-ja-7b/rapu/rapu-on-%C3%A4yri%C3%A4inen/rapu.jpg:file/photo/a666cf2d2cd20d05dafd7615dc0a3282fe05904c/Rapu.jpg" alt="" title="Rapu.jpg" class="inline" loading="lazy"/></a></span></p> <p><span class="editor underline">KUORI</span><br/> Ruumiinosia peittää <b>kalkista</b> ja <b>kitiinistä</b> muodostunut kova kuori. Väriltään kuori on vihertävän tai sinertävän ruskea, mutta myös sinisiä yksilöitä tavataan. Kuori toimii tukirankana ja sisäelinten suojana. Myös lihakset kiinnittyvät kuoren sisäpintaan.</p> <p><span class="editor underline">JALAT</span><br/> Keskiruumiissa on <b>viisi</b> <b>jalkaparia</b>, joista ensimmäisen muodostavat monikäyttöiset <b>sakset</b> (taistelu, puolustus, saalistus, kolojen kaivaminen). Koiraan sakset ovat suuremmat kuin naaraan. Jos ravun saksi irtoaa esimerkiksi taistelun yhteydessä, saa se kuorenvaihdossa uuden. Neljä takimmaista raajaparia ovat kävelyraajoja. Näistä kahden ensimmäisen raajaparin kärjissä on pienet sakset. Pyrstön alapuolella ovat pienet <b>pyrstöjalat</b>. Koiraan kaksi etumaista pyrstöjalkaa ovat <b>paritteluraajoja</b>. Naaraan kaikki pyrstöjalat ovat erikoistuneet mädin ja kuoriutuneiden poikasten kiinnittämiseen. Naaraan pyrstö on leveä, jonka vuoksi se soveltuu hyvin mädin ja poikasten suojaksi.</p> <p><span class="editor underline">NÄKÖ-, TUNTO- JA HAJUAISTI</span><br/> Ravun <b>verkkosilmät </b>sijaitsevat tappien päissä, jolloin niitä pystyy kääntelemään eri suuntiin. Sillä on kaksi paria <b>tuntosarvia</b>, joissa ravulla on sekä tunto- että hajuaisti.<br/> <br/> <span class="editor underline">HENGITTÄMINEN</span><br/> Rapu ottaa happea suoraan vedestä <b>kidustensa</b> avulla. Kidukset ovat keskiruumiissa kuoren alla.</p> 2022-08-09T18:52:48+03:00 https://peda.net/id/613fc65b17f 2025-01-09T10:16:36+02:00 <span class="editor underline">RAVINTO<br/> </span>Rapu elää tavallisesti n. 0,5–3 metrin syvyydessä. Rapu lähtee liikkeelle piilopaikastaan iltahämärän tultua. Se liikkuu hitaasti eteenpäin sakset ojennettuina. Rapu on lähes kaikkiruokainen. Sen ravintoa ovat pohjaeläimet, kuolleet kalat, pehmeät kasvinosat, muu eloperäinen jäte ja jopa lajitoverit. Ravun verkkosilmä havaitsee herkästi liikkeen. Paetessaan vihollista se lyö pyrstöään alaspäin ja pujahtaa takaperin liitäen nopeasti piiloon lähimpään koloon.<br/> <br/> <span class="editor underline">KASVAMINEN</span><br/> Rapu kasvaa kuorta vaihtamalla, minkä vuoksi sen on saatava kuoren rakennusaineeksi vedestä kalkkia. Pienet ravunpoikaset vaihtavat kuortaan useammin kuin sukukypsät aikuiset. Vanha kuori aukeaa selkäkilven ja pyrstön välistä, josta pehmeäkuorinen rapu ryömii ulos. Uuden kuoren kovettuminen kestää muutamia päiviä ja tämän ajan rapu on täysin puolustuskyvytön. Kuorenvaihto tapahtuu kesä-heinäkuun vaihteessa.<br/> <br/> <span class="editor underline">ELINYMPÄRISTÖ</span><br/> Elinympäristönään ravut suosivat puhtaita, hapekkaita ja kivikkopohjaisia vesiä. Niistä löytyy koloja, joita ravut tarvitsevat suojapaikoikseen. Ravut kaivavat itsekin koloja, jos pohja on siihen sopiva. Myös veteen kaatuneet puut ja oksat tarjoavat suojapaikkoja. <br/> <br/> <span class="editor underline">RAVUN SAALISTAJAT</span><br/> Ahven, ankerias, made ja hauki syövät ravunpoikasia sekä pehmeäkuorisia suuria rapuja. Minkki, piisami ja saukko syövät myös kovakuorisia rapuja.<br/> Ravustuskausi alkaa 21.7. ja päättyy 31.10. Ihminen pyydystää rapuja pyydetään merroilla ja haaveilla. Syöttinä käytetään yleensä tuoreita särkikaloja. Ruuaksi laitettaessa ravut pudotetaan elävinä kiehuvaan veteen ja niitä keitetään, kunnes niiden kuori muuttuu punaiseksi. Ravusta syödään pyrstö- ja saksilihat sekä selkäpanssarin alla oleva kellertävä rapuvoi. 2022-08-09T18:52:48+03:00 https://peda.net/id/6141311a17f 2021-03-19T13:53:51+02:00 Kun saat tehtävät tehtyä, katso video:<br/> <br/> ​<iframe width="640" height="360" src="https://www.youtube.com/embed/sy9I0BeUlEI" allowfullscreen="allowfullscreen"></iframe>​ 2022-08-09T18:52:48+03:00