<?xml version="1.0" encoding="utf-8"?>
<?xml-stylesheet type="text/xsl" href="https://peda.net/:static/548/atom.xsl"?>
<feed xmlns="http://www.w3.org/2005/Atom">
<title>Mistä happea pinnan alla?</title>
<id>https://peda.net/id/6130578a17f</id>
<updated>2022-08-09T18:52:48+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/id/6130578a17f:atom" rel="self" />
<link href="https://peda.net/forssa/perusopetus/akvarelli/oppiaineet/biologia/kristiina-syv%C3%A4nen/7a-ja-7b/vsl/vesihy%C3%B6nteiset#top" rel="alternate" />
<logo>https://peda.net/:static/548/peda.net.logo.bg.svg</logo>
<rights type="html">&lt;div class=&quot;license&quot;&gt;Tämän sivun lisenssi &lt;a rel=&quot;license noopener&quot; href=&quot;https://peda.net/info&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;Peda.net-yleislisenssi&lt;/a&gt;&lt;/div&gt;&#10;</rights>

<entry>
<title>Tavoitteet</title>
<id>https://peda.net/id/6132eb0917f</id>
<updated>2025-12-08T11:03:22+02:00</updated>
<link href="https://peda.net/forssa/perusopetus/akvarelli/oppiaineet/biologia/kristiina-syv%C3%A4nen/7a-ja-7b/vsl/vesihy%C3%B6nteiset/tavoitteet#top" />
<content type="html">&lt;ul&gt;&#10;&lt;li&gt;oppia erilaisia tapoja, joilla vesieläimet ottavat happea&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;tehdä havaintoja eläimen rakenteesta ja elintavoista videosta&lt;/li&gt;&#10;&lt;/ul&gt;</content>
<published>2022-08-09T18:52:48+03:00</published>
</entry>

<entry>
<title>Video: Hengittäminen vedessä</title>
<id>https://peda.net/id/61316f3817f</id>
<updated>2024-03-13T12:33:17+02:00</updated>
<link href="https://peda.net/forssa/perusopetus/akvarelli/oppiaineet/biologia/kristiina-syv%C3%A4nen/7a-ja-7b/vsl/vesihy%C3%B6nteiset/vhv#top" />
<content type="html">&lt;a href=&quot;https://areena.yle.fi/1-2185463?autoplay=true&quot; rel=&quot;noopener nofollow ugc&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;Tarinoita järviltä: Hengittäminen vedessä&lt;/a&gt;</content>
<published>2022-08-09T18:52:48+03:00</published>
</entry>

<entry>
<title>Mistä happea pinnan alla?</title>
<id>https://peda.net/id/6131eeaf17f</id>
<updated>2020-03-18T12:42:51+02:00</updated>
<link href="https://peda.net/forssa/perusopetus/akvarelli/oppiaineet/biologia/kristiina-syv%C3%A4nen/7a-ja-7b/vsl/vesihy%C3%B6nteiset/mhpa#top" />
<content type="html">&lt;p&gt;Sukeltaessaan ihminen joutuu pidättämään hengitystä. Kuinka vedessä voi elää kuitenkin niin paljon eläimiä? Kuten olemme oppineet, levät ja kasvit tuottavat veteen happea, mutta hapen saaminen vedestä voi arvella olevan vaikeaa. Kaiken lisäksi vedessä on ilmaan nähden hyvin vähän happea. &lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Monilla vedessä elävillä eläimillä on tähän ratkaisu eli &lt;b&gt;kidukset&lt;/b&gt;. Kiduksia on monilla eri eläinryhmillä, jokaisella eläinryhmällä ne ovat omanlaisensa, mutta niiden tehtävä on sama. Niiden avulla vedessä elävä eläin ottaa happea vedestä ja poistaa hiilidioksidia. Äyriäisillä ja hyönteisillä kidukset sijaitsevat yleensä takaruumiissa. Monet &amp;quot;madot&amp;quot;, esim. juotikkaat, ottavat happea suoraan ihon läpi. Simpukat pumppaavat vettä aktiivisesti kuoresta sisään ja ulos.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;iframe width=&quot;640&quot; height=&quot;360&quot; src=&quot;//www.youtube.com/embed/4exPETG5d-U?rel=0&quot; allowfullscreen=&quot;allowfullscreen&quot;&gt;&lt;/iframe&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;em&gt;Katso video. Löydätkö kidukset? Miten ne toimivat? Ovako videolla esiintyvät eläimet äyriäisiä vai hyönteisiä?&lt;/em&gt;&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;Kaikilla vedessä elävillä selkärangattomilla ei kuitenkaan ole kiduksia tai ne eivät ota happea suoraan ihon läpi. Erityisesti monet hyönteiset, kuten sukeltajakuoriaiset, käyttävät ilmakehässä olevaa happea. Näin ollen niillä on jatkuva tarve käydä veden pinnalla hakemassa happea. &lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;a href=&quot;https://peda.net/id/e2c8a22a4&quot; target=&quot;_blank&quot; rel=&quot;noopener&quot;&gt;https://peda.net/id/e2c8a22a4&lt;/a&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;em&gt;Aikuinen sukeltajakuoriainen hengittämässä veden pintakalvolla.&lt;/em&gt; &lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt; &lt;/p&gt;&#10;</content>
<published>2022-08-09T18:52:48+03:00</published>
</entry>


</feed>