6.2 Yhteisöllinen oppilashuolto

Oppilashuolto osana toimintakulttuuria

2015-02-22T13:26:23+02:00

Oppilashuolto on tärkeä osa esiopetuksen toimintakulttuuria. Yhteisöllisessä oppilashuoltotyössä seurataan, arvioidaan ja kehitetään esiopetusyhteisön ja ryhmien hyvinvointia. Lisäksi huolehditaan esiopetusympäristön terveellisyydestä, turvallisuudesta ja esteettömyydestä.^[1] Yhteisöllisten toimintatapojen kehittämisessä tehdään yhteistyötä varhaiskasvatuksen, neuvolan sekä muiden kunnan lasten hyvinvointia edistävien viranomaisten ja toimijoiden kanssa.

[1] Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki (1287/2013) 4 § 1 mom.

Lapsen ja huoltajien osallisuus

2015-02-22T13:27:14+02:00

Lasten ja huoltajien osallisuus ja kuulluksi tuleminen on yhteisöllisessä oppilashuollossa tärkeää ja hyvinvointia vahvistavaa. Yhteisöllinen oppilashuolto luo esiopetuksessa edellytyksiä yhteenkuuluvuudelle, huolenpidolle ja avoimelle vuorovaikutukselle. Osallisuutta lisäävät toimintatavat edesauttavat myös ongelmien ennalta ehkäisyä, niiden varhaista tunnistamista ja tarvittavan tuen järjestämistä.

Lpsen oikeus turvallisiin oppimisympäristöihin

2015-02-22T13:29:16+02:00

Lapsella on oikeus turvallisiin oppimisympäristöihin^[1], joihin kuuluvat niin fyysinen, psyykkinen kuin sosiaalinenkin turvallisuus. Opetuksen järjestämisen lähtökohtana on lasten ja henkilökunnan turvallisuuden varmistaminen kaikissa tilanteissa. Rauhallinen ilmapiiri edistää työrauhaa. Opetuksen järjestäjä laatii suunnitelman lasten suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä osana yksikkökohtaista oppilashuoltosuunnitelmaa. Opettaja, päiväkodin johtaja tai rehtori ilmoittaa esiopetuksessa tai matkalla esiopetukseen tai kotiin tapahtuneesta häirinnästä, kiusaamisesta tai väkivallasta tilanteeseen osallistuneiden huoltajille.^[2]

Rakennuksesta sekä opetustiloista ja -välineistä huolehtiminen ylläpitää ympäristön terveellisyyttä ja turvallisuutta. Turvallisuuden edistämiseen kuuluvat myös esiopetuksen kuljetuksia, tapaturmien ehkäisyä ja tietoturvallisuutta koskevat toimintatavat. Kun esiopetus järjestetään koulussa, otetaan myös esiopetus huomioon kouluympäristön terveellisyyden ja turvallisuuden sekä yhteisön hyvinvoinnin tarkastuksissa^[1].

[1] Terveydenhuoltolaki (1326/2010) 16 § 2 mom. ja valtioneuvoston asetus neuvolatoiminnasta, koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä suun terveydenhuollosta (338/2011) 12 §

[1] Perusopetuslaki 29 § 1 mom. (1267/2013)

[2] Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki (1287/2013) 13 § 2 mom. ja perusopetuslaki 29 § 3 ja 7 mom. (1267/2013)

Iin kunnan osuus

2016-06-03T21:59:29+03:00

Kaikki esioppilaat ovat yhdenvertaisia saamaan tarvitsemansa tuen oppimiseensa esikouluvuoden aikana. Esiopettaja ja ryhmän muu henkilökunta seuraa ja arvioi esioppilaan terveyttä, turvallisuutta ja hyvinvointia yhdessä vanhempien ja tarvittaessa moniammatillisten yhteisyökumppaneiden kanssa

Varhaiskasvatuksen esiopetuksessa oppilashuollollisia toimenpiteitä ovat haku- ja tuontitilanteet ja sovitut keskustelut, erilliset oppilashuollon palaverit ja oppilashuoltotyöryhmän palaverit. Varhaiskasvatuksessa esioppilaat haetaan ja tuodaan esikouluun, he eivät kulje itsenäisesti. Vanhempien kanssa voidaankin päivittäin keskustella ja tuoda esille asioita, jotka herättävät huolta. Esioppilaan huoltajien kanssa pidetään esiopetussuunnitelmapalaveri ja tarvittaessa järjestetään oppilashuollollinen palaveri, jossa käsitellään esioppilaan oppimista kasvua ja kehitystä. Palaveriin kutsutaan mukaan huoltajat, esiopettaja, veo ja tarvittaessa moniammatilliset yhteistyökumppanit.

Varhaiskasvatuksen oppilashuoltotyöryhmän palavereita pidetään, kun esioppilas siirretään tehostettuun tai erityiseen tukeen. Alue-esimies toimii koollekutsujana. Palavereita pidetään silloin, kun tehostettuun tai erityiseen tukeen siirtäminen on ajankohtaista. Palaveriin kutsutaan mukaan alue-esimiehen lisäksi veo, ryhmän esiopettaja, terveydenhoitaja, vanhemmat ja tarvittaessa muut moniammatilliset yhteistyökumppanit. Mikäli vanhemmat eivät halua osallistua, heiltä pyydetään kirjallinen lupa lapsensa asioiden käsittelyyn oppilashuoltotyöryhmässä. Oppilashuoltotyöryhmän palaverissa voidaan keskustella yhden tai useamman esioppilaan asioista. Varhaiskasvatuksessa eri päivähoitoalueet pitävät omat oppilashuoltotyöryhmänsä

Oppilashuollon yhteistyö ja siirtymävaiheen käytänteet esiopetuksesta kouluun ja varhaiskasvatuksesta esiopetukseen on kirjattu Eskarikelloon, joka on osana esiopetuksen opetussuunnitelmaa. Esioppilaita koskevat tapaturmien toimintaohjeet, ensiavun järjestäminen ja hoitoon ohjaus on kirjattu koulujen ja päiväkotien turvallisuussuunnitelmaan. Kriisi-, uhka- ja vaaratilanteita harjoitellaan säännöllisesti pelastusharjoituksissa ja asiaa koskevat määräykset ja säännöt on kirjattu palo- ja pelastussuunnitelmaan.

Esioppilaita suojataan väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä peruskoulun puolella Kiva-koulun periaatteiden mukaan. Varhaiskasvatuksen esiopetuksessa aikuiset ovat koko ajan läsnä ohjaten ja puuttuen kiusaamis-, häirintä- ja väkivaltaisiin tilanteisiin. Tilanteista keskustellaan aina vanhempien kanssa. Tarvittaessa voidaan tilanteesta järjestää erillinen oppilashuoltopalaveri.

Varhaiskasvatuksessa vanhemmat huolehtivat esioppilaiden kuljettamisesta. Koulun puolella osa esioppilaista kulkee koulukuljetuksella. Kuljetuksen odotusajoista ja turvallisuudesta säädökset on kirjattu koulujen opetussuunnitelmaan.

Suunnitelma lasten suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä

Esioppilaita suojataan väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä peruskoulun puolella Kiva-koulun periaatteiden mukaan. Kiva- periaatteisiin on kirjattu toimintatavat, arviointi- ja seurantamenetelmät. Varhaiskasvatuksen esiopetuksessa aikuiset ovat koko ajan läsnä ohjaten ja puuttuen kiusaamis-, häirintä- ja väkivaltatilanteisiin. Tavoitteena on ennaltaehkäistä tilanteiden syntymistä. Tilanteista keskustellaan aina vanhempien kanssa. Tarvittaessa voidaan tilanteesta järjestää erillinen oppilashuoltopalaveri, johon kutsutaan tarvittaessa mukaan myös moniammatillisia yhteistyökumppaneita, kuten sosiaalitoimi, terapeutit, terveydenhoitaja. Esiopettaja yhdessä ryhmän muiden työntekijöiden ja alue-esimien kanssa vastaavat kiusaamis- ja häirintä tilanteen seuraamisesta ja arvioimisesta.

Toiminta äkillisissä kriiseissä ja uhka- ja vaaratilanteissa

Uhka-, vaara- ja kriisitilanteiden ennaltaehkäisy, niihin varautuminen ja toimintatavat on kirjattu jokaisen yksikön omaan pelastussuunnitelmaan. Ennaltaehkäisyssä on tärkeää yhteisten sääntöjen ja ohjeiden noudattaminen. Asioista tiedottamisesta vastaa alue-esimies. Pelastussuunnitelma arvioidaan ja päivitetään vuosittain. Päivittämisestä vastaa varhaiskasvatuksen esiopetuksessa alue-esimien. Poistumisharjoitukset tehdään yksiköissä säännöllisesti yksi tai kaksi kertaa vuodessa. Ennaltaehkäisyssä on tärkeänä yhteisten sääntöjen ja ohjeiden noudattaminen.