https://peda.net/id/6034fb8a123 2022-08-02T10:47:33+03:00 https://peda.net/:static/543/peda.net.logo.bg.svg <div class="license">Tämän sivun lisenssi <a rel="license noopener" href="https://peda.net/info" target="_blank">Peda.net-yleislisenssi</a></div> https://peda.net/id/6038a8c4123 2018-11-04T17:02:24+02:00 <h3>Ydinvoima</h3> <ul> <li>Ydinenergia voi olla joko atomiytimien fuusion tai fission avulla tuotettua. Tähdet tuottavat energiansa fuusioimalla vetyä heliumiksi. Maapallolla ydinvoimaloissa tuotetaan energiaa fissioreaktioissa, joissa raskas atomiydin hajoaa kahdeksi keskiraskaaksi atomiytimeksi. Syntynyt energia lasketaan massan ja energian välisen yhteyden avulla: [[$ E=\Delta mc^2 $]]​.</li> </ul> <ul> <li>Ydinvoimassa U-235-isotooppi saadaan hajoamaan neutronin törmätessä siihen. Reaktiossa vapautuvat neutronit voivat hajottaa uusia uraaniytimiä. Ydinreaktorissa syntyy lämpöä, jota käytetään höyrystämään vettä. Vesihöyry pyörittää turpiina, joka generaattorissa tuottaa sähköä.</li> </ul> <br/> <span class="center small"><a href="https://peda.net/oppimateriaalit/e-oppi/lukiot/j%C3%A4rvenp%C3%A4%C3%A4/j%C3%A4rvenp%C3%A4%C3%A4n-lukio/fysiikka/hurme/resonanssi-722/5yjsh/yhteenveto/yhteenveto/y2#top" title="ydinfissioreaktio-taitto.png" target="_blank" rel="noopener"><img src="https://peda.net/oppimateriaalit/e-oppi/lukiot/j%C3%A4rvenp%C3%A4%C3%A4/j%C3%A4rvenp%C3%A4%C3%A4n-lukio/fysiikka/hurme/resonanssi-722/5yjsh/yhteenveto/yhteenveto/y2:file/photo/8cacc9ffeb1b7aacc2a9bf0a6b017dfb3664c5d2/ydinfissioreaktio-taitto.png" alt="" title="Uraaniydin hajoaa bariumiksi ja kryptoniksi, kun neutroni törmää siihen" class="inline" loading="lazy"/></a></span><br/> <b>Ydinvoiman etuja</b><br/> <ul> <li>Ei kasvihuonepäästöjä, mikä ehkäisee ilmastonmuutosta.</li> <li>Voimalaitokset ovat tehokkaita. Toiminta aika useita vuosikymmeniä.</li> </ul> <b>Ydinvoiman haasteita</b><br/> <ul> <li>Voimalaitokset ovat monimutkaisia ja kalliita rakentaa. Rakentaminen ja voimalaitoksen käyttäminen vaatii tietotaitoa.</li> <li>Syntyy pitkäikäistä radioaktiivista jätettä, jonka loppusijoitus on ratkaisematta.</li> </ul> <h3>Säteilysuojelu</h3> <ul> <li>Ihminen altistuu jatkuvasti ionisoivalle säteilylle. Ionisoiva säteily voi olla peräisin joko luonnosta tai ihmisen luomista säteilylähteistä. Säteilyturvakeskus valvoo Suomessa säteilyturvallisuutta.</li> <li>Ionisoiva säteily voi olla sekä sähkömagneettista että hiukkassäteilyä. UV-, röntgen- ja gammasäteily ovat ionisoivaa säteilyä. Samoin radioaktiivisessa hajoamisessa syntyneet [[$\alpha$]]- ja [[$\beta$]]-hiukkaset. Ionisoivan säteilyn haitallisuus perustuu joko säteilykvantin suureen energiaan tai liikkuvan hiukkasen liike-energiaan, jolla säteily irrottaa elektroneja atomeista. </li> <li>Ionisoivalta säteilyltä suojaudutaan vähentämällä oleskeluaikaa säteilylähteen läheisyydessä, käyttämällä säteilysuojia tai lisäämällä etäisyyttä säteilylähteeseen. Säteilyltä suojautuminen on säteilylajikohtaista.</li> </ul> <br/> <span class="center small"><a href="https://peda.net/oppimateriaalit/e-oppi/lukiot/j%C3%A4rvenp%C3%A4%C3%A4/j%C3%A4rvenp%C3%A4%C3%A4n-lukio/fysiikka/hurme/resonanssi-722/5yjsh/yhteenveto/yhteenveto/scj2#top" title="Steve_Cymro_shutterstock_218762140-[Converted].jpg" target="_blank" rel="noopener"><img src="https://peda.net/oppimateriaalit/e-oppi/lukiot/j%C3%A4rvenp%C3%A4%C3%A4/j%C3%A4rvenp%C3%A4%C3%A4n-lukio/fysiikka/hurme/resonanssi-722/5yjsh/yhteenveto/yhteenveto/scj2:file/photo/c86388c800f29b7d05daef0c131f411eb3920835/Steve_Cymro_shutterstock_218762140-%5BConverted%5D.jpg" alt="" title="Alfasäteily pysähtyy helpommin kuin muut säteilylajit" class="inline" loading="lazy"/></a></span><br/> <ul> <li>Gammasäteily vaimenee eksponentiaalisesti ja vaimenemisen suuruus riippuu väliaineesta ([[$\mu$]]), jossa vaimeneminen tapahtuu: [[$ I(x)=I_0e^{-\mu x} $]]​, missä [[$x$]] on väliainekerroksen paksuus, [[$I_0$]] säteilyn intensiteetti ennen vaimenemista ja [[$I(x)$]] vaimenneen säteilyn intensiteetti.</li> </ul> <h3>Säteilyn hyötykäyttö</h3> <ul> <li>Säteilyllä on sovelluksia niin teollisuudessa kuin terveydenhuollossa. Säteilyn sovelluksia ovat: röntgenkuvaus, magneettikuvaus, isotooppikuvaus, läpivalaisu, korkeuden mittaus, palovaroitin, puhdistus, iänmääritys.</li> <li>Röntgensäteily tuotetaan kiihdyttämällä sähkökentässä elektroneja ja törmäyttämällä niitä metallikohtioon. Törmäystapahtumassa syntyy sekä jarrutus- että ominaissäteilyä.</li> </ul> <br/> <span class="center medium"><a href="https://peda.net/oppimateriaalit/e-oppi/lukiot/j%C3%A4rvenp%C3%A4%C3%A4/j%C3%A4rvenp%C3%A4%C3%A4n-lukio/fysiikka/hurme/resonanssi-722/5yjsh/yhteenveto/yhteenveto/rs#top" title="Röntgensäteilyn spektri.png" target="_blank" rel="noopener"><img src="https://peda.net/oppimateriaalit/e-oppi/lukiot/j%C3%A4rvenp%C3%A4%C3%A4/j%C3%A4rvenp%C3%A4%C3%A4n-lukio/fysiikka/hurme/resonanssi-722/5yjsh/yhteenveto/yhteenveto/rs:file/photo/153c7925222222da5874062dd38eb1ee8d1b2968/R%C3%B6ntgens%C3%A4teilyn%20spektri.png" alt="" title="Röntgensäteilyn spektrin synty" class="inline" loading="lazy"/></a></span><br/> <ul> <li>Pienin röntgensäteilyn aallonpituus riippuu kiihdytysjännitteestä: sähkökenttä tekee työn, joka muuttuu elektronin liike-energiaksi. Pienimmän aallonpituuden omaava fotoni emittoituu, kun kaikki elektronin liike-energia muuttuu röntgensäteilykvantiksi.</li> <li>Radiohiili on hiili-isotooppi, jonka puoliintumisaika on 5730 vuotta. Radiohiiliajoitus on iänmääritystapa kuolleelle orgaaniselle aineelle. Iänmääritys perustuu radiohiilen määrään, joka vähenee kuolleessa aineessa. Radiohiili on [[$\beta$]]-aktiivinen ja sen määrä noudattaa hajoamislakia: [[$ N(t)=N_0e^{-\lambda t} $]]​.</li> </ul> 2022-08-02T10:47:33+03:00 https://peda.net/id/603b783d123 2019-10-27T14:32:42+02:00 <p>Jos et ymmärtänyt monivalintojen oikeita vastauksia, katso tästä selitykset tehtäviin:</p> <a class="eoppi-icon-nav" href="https://peda.net/id/6036000e123" rel="noopener" target="_blank"> <img src="https://www.e-oppi.fi/pedanet/icons/nav/icon-nav-ratkaisu.png"/> <span>Näytä selitykset</span> </a> 2022-08-02T10:47:33+03:00