https://peda.net/id/5fc2340c9d1 2018-08-11T06:59:59+03:00 https://peda.net/:static/535/peda.net.logo.bg.svg <div class="license">Tämän sivun lisenssi <a rel="license" href="https://peda.net/info">Peda.net-yleislisenssi</a></div> https://peda.net/id/5fce118c9d1 2017-01-09T17:25:59+02:00 <strong><a class="eoppi-icon-nav" href="https://quizlet.com/_2xz87j" target="_blank" rel="nofollow ugc noopener"><img src="https://www.e-oppi.fi/pedanet/icons/nav/icon-nav-hakemisto.png"/> <span>Termit Quizletissä</span> </a> <br/> <br/> aavikko</strong><br/> <span>Kasvillisuusalue, jossa sataa harvoin. Tämän takia suurin osa maanpinnasta on kasvitonta ja paljasta.</span><br/> <br/> <b>aikavyöhyke</b><br/> Maapallon alue, jossa on sama kellonaika. Esimerkiksi Suomi, Kreikka ja Kenia kuuluvat vyöhykkeeseen GMT+2. <br/> <br/> <b>aro</b><br/> <span>Lauhkean vyöhykkeen ruohosto. Mm. preeria Yhdysvalloissa.</span><br/> <br/> <b>asteverkko</b><br/> Koordinaatisto, joka muodostuu leveys- ja pituuspiireistä.<br/> <br/> <b>AU</b><br/> <span>Maan etäisyys Auringosta on 1 AU eli 150 000 000 km.</span><br/> <br/> <b>Aurinkokunta</b><br/> Avaruuden järjestelmä, jossa Aurinko, planeetat (mm. Maa) ja muita taivaankappaleita.<br/> <br/> <b>biodiversiteetti</b><br/> Luonnon monimuotoisuus. Esimerkiksi maapallolla tai saarella elävien lajien määrä.<br/> <br/> <b>bruttokansantuote</b><br/> <span>Valtion tuotannon määrä dollareina. BKT ilmoittaa siis valtion taloudellista suuruutta. Kun BKT jaetaan asukasluvulla, voidaan vertailla valtioiden talouden suuruutta asukasta kohden.<br/> <br/> <b>eroosio</b><br/> Kallio- tai maaperän kuluminen esimerkiksi tuulen tai veden kuluttavan vaikutuksen tuloksena.<br/> <br/> </span><b>Euroopan unioni</b><br/> <span>28 eurooppalaisen jäsenvaltion muodostama taloudellinen ja poliittinen liitto. Mm. Suomi, Ruotsi ja Saksa kuuluvat EU:hun.<br/> <br/> <b>galaksi</b><br/> Tähtijärjestelmä, jossa valtava määrä tähtiä ja muita taivaankappaleita.<br/> <br/> </span><b>geomedia</b><br/> <span>Geomedialla tarkoitetaan maantieteellisten tiedonhankinta- ja esitystapojen, kuten karttojen, graafisten kuvaajien, kuvamateriaalien, kirjallisten lähteiden ja suullisten esitysten monipuolista käyttöä.<br/> <br/> <b>Greenwichin mediaani</b><br/> Lontoon kautta kulkeva 0-pituuspiiri. <br/> <br/> <b>havumetsävyöhyke</b><br/> <span>Lauhkean vyöhykkeen metsä, jossa kasvaa lumeen ja talveen sopeutuneita havupuita.</span><br/> <br/> <b>hurrikaani</b><br/> Trooppinen pyörremyrsky Amerikassa.<br/> <br/> <b>ilmastodiagrammi</b><br/> Kuukausien keskimääräistä sademäärää ja lämpötilaa kuvaava diagrammi. Lämpötila piirretään viivana, ja sademäärä ilmoitetaan pylväinä.<br/> <br/> </span><b>ilmastonmuutos</b><br/> <span>Ilmastonmuutoksella tarkoitetaan ihmisen toimien aiheuttamaa ilmaston lämpenemistä.<br/> <br/> <b>karkausvuosi</b><br/> Vuosi, jolloin helmikuussa on 29 päivää. Karkausvuosi on joka neljäs vuosi, esimerkiksi 2016 ja 2020. <br/> <br/> </span><b>karttaprojektio</b><br/> <span>Menetelmä, jossa maapallon pinta tai osa siitä projisoidaan kaksiulotteiselle tasolle kartaksi. Eli käytännössä ne vaiheet, kun pallomaisen maapallon pinta piirretään paperille tai tietokoneen ohjelmalle.<br/> </span><br/> <b>kasvihuoneilmiö</b><br/> <span>Maapallon ilmaston pysyminen lämpimänä ilmakehässä olevien kaasujen, kuten vesihöyryn ja muiden kasvihuonekaasujen takia. Ilman näitä kaasuja maapallon lämpötila olisi selvästi alempi.</span><br/> <br/> <b>kasvihuonekaasut</b><br/> <span>Ilmakehän kaasut, jotka sitovat auringon lämpösäteilyä ja estävät lämmön säteilyä ulos ilmakehästä. Esimerkiksi hiilidioksidi ja metaani.</span><br/> <br/> <b>kesäpäivänseisaus</b><br/> Kesäkuussa (suunnilleen juhannuksena) oleva hetki, jolloin Aurinko <span>paistaa kohtisuoraan Kravun kääntöpiirille.</span><br/> <br/> <b>kevätpäivätasaus</b><br/> Hetki, kun Aurinko paistaa kohtisuoraan päiväntasaajalle. Maaliskuun 20. tai 21. päivä.<br/> <br/> <b>kuukausi</b><br/> Aika, joka Kuulta kuluu kiertää maapallo. Noin 27 vrk 7h. <br/> <br/> <b>laava</b><br/> Sula, tuliperäinen kivi maan pinnalla. <br/> <br/> <b>lehtimetsävyöhyke</b><br/> <span>Lauhkean vyöhykkeen metsätyyppi, jossa maalajina on yleensä multaa.</span><br/> <br/> <b>lämpövyöhykkeet</b><br/> Maapallon leveyspiirien suuntaiset alueet, joiden sisällä on melko samanlainen vuodenaikainen lämpötila. Kuuma, lämmin, lauhkea ja kylmä vyöhyke.<br/> <br/> <b>maastokartta</b><br/> Suomalainen 1:50 000 -mittakaavan kartta. <br/> <br/> <b>magma</b><br/> Maapallon vaipassa ja tulivuoren sisällä oleva sula kiviaines.<br/> <br/> <b>manner</b><br/> Suuri, yhtenäinen maapallon maa-ala. Pohjois-Amerikka, Etelä-Amerikka, Euraasia, Afrikka, Australia ja Etelämanner. <br/> <br/> <b>mannerilmasto</b><br/> <span>Lauhkean vyöhykkeen ilmastoalue, jossa sataa melko vähän ja jossa vuodenaikojen lämpötilaerot ovat suuret.</span><br/> <br/> <b>mannerlaatta</b><br/> Maapallon kuoren yhtenäinen osa. Litosfäärilaatta.<br/> <br/> <b>meanderointi</b><br/> Joen mutkittelu, kun joki kuluttaa vähitellen joen ulkoreunaa ja tuo ainesta joen sisämutkaan.<br/> <br/> <b>konvektiosade</b><br/> Ilmamassan kohoamisen ja viilenemisen seurauksena syntyvä sade.<br/> <br/> <b>meri-ilmasto</b><br/> Lauhkean vyöhykkeen ilmastoalue, jossa sataa paljon ja vuodenaikojen lämpötilaerot eivät ole suuret.<br/> <br/> <b>merivirta</b><br/> <span>Merivirta on jopa 1000 km levyinen meren pintaveden pysyvä virtaus. Esimerkiksi Golf-virta tuo lämmintä vettä Atlantin halki Amerikasta Pohjois-Eurooppaan.</span><br/> <br/> <b>monimuotoisuuskeskus</b><br/> <span>Maapallon alue (esimerkiksi Madagaskar), jossa lajimonimuotoisuus on poikkeuksellisen suuri. </span><br/> <br/> <b>monsuuni-ilmasto</b><br/> <span>Monsuuni-ilmastolla tarkoitetaan Aasiassa vaikuttavaa ilmastoa, jossa on sadekausi ja kuivakausi.</span><br/> <br/> <b>pasaatituuli</b><br/> Kohti päiväntasaajaa puhaltava pysyvä tuuli.<br/> <strong><br/> </strong><b>poimuvuoristo</b><br/> Mannerlaattojen törmäyksen seurauksena syntynyt vuoristo. <br/> <br/> <b>päivämääräraja</b><br/> Tyynellämerellä oleva kohta, vuorokausi vaihtuu. Pääosin piiri, jossa 180 asteen pituuspiirit kohtaavat.<br/> <br/> <b>rakkakivikko</b><br/> Mm. Lapin tunturien rinteiden pakkasrapautumisen synnyttämä kivikko.<br/> <br/> <b>rapautuminen</b><br/> Kallioperän tai kiven rikkoutuminen tai hajoaminen esimerkiksi veden jäätymisen seurauksena. Pakkas- ja lämpörapautuminen sekä kemiallinen rapautuminen.<br/> <br/> <span><b>rintamasade</b><br/> Kun lämmin ilmamassa kohtaa kylmän ilmamassan, lämmin<span> ilma kohoaa kevyempänä </span>kylmän<span> ilman </span>päälle → sade<span>. Kylmän ilman rintama toimii kuin vuoristosateiden tapauksessa vuoristo. Mm. Suomessa syklonit.</span><br/> <br/> <b>sademetsäkasvillisuus</b><br/> <span>Runsasta ja lajirikasta kasvillisuutta päiväntasaajan tuntumassa, jossa sataa paljon ja on ympäri vuoden lämmintä.</span><br/> <br/> <b>savanni</b><br/> <span>Kuuman vyöhykkeen ruohosto. Mm. Afrikassa.</span><br/> <br/> <b>siirtomaa</b><br/> <span>Varsinaisen valtion ulkopuolinen maa-alue, joka on isäntämaan kontrollissa. Esimerkiksi Intia oli Englannin (Iso-Britannian) siirtomaa.<br/> <br/> <b>maapallon sisäinen tekijä</b><br/> Maapallon sisällä olevan energian synnyttämä ilmiö, kuten maanjäristys tai tulivuorenpurkaus. Endogeeninen tekijä.<br/> </span><br/> <b>syyspäivätasaus</b><br/> <span>Hetki, kun Aurinko paistaa kohtisuoraan päiväntasaajalle. Syyskuun 22. tai 23. päivä.</span><br/> <br/> </span><b>suisto</b><br/> Joen laskukohta, johon kertynyt joen tuomaa ainesta muodostaen ylhäältä katsottuna kolmiomaisen muodostelman. Delta.<br/> <br/> <b>supernova</b><br/> <span>Supernova on tähden räjähdys. </span><span>Monet paljain silmin havaitut supernovat ovat näkyneet Maahan vuosien ajan. </span><span>Räjähtävästä supernovasta jää jäljelle hehkuva jäänne, joka </span><span>on nähtävissä tuhansiakin vuosia.<br/> <br/> <b>taifuuni</b><br/> Trooppinen pyörremyrsky Itä-Aasiassa.<br/> <br/> <b>talvipäivänseisaus</b><br/> Joulukuussa (ennen joulua) oleva hetki, jolloin Aurinko paistaa kohtisuoraan Kauriin kääntöpiirille.<br/> <br/> <b>tippukiviluola</b><br/> Kemiallisen rapautumisen synnyttämä luola kalkkikivialueella.<br/> <br/> <b>tornado</b><br/> Ukkosrintamassa muodostuva voimakas, ylös kohoavia pyörretuuli. Trombi on kuin pieni tornado.<br/> <br/> <b>tsunami</b><br/> Merenpohjan maanjäristyksen laukaiseva hyökyaalto.<br/> <br/> <b>tundra</b><br/> Kylmän vyöhykkeen kasvillisuus, jossa mm. sammalia ja jäkäliä.<br/> <br/> <b>U-laakso</b><br/> Jäätikköeroosion aiheuttama loivarinteinen ja -pohjainen laakso.<br/> <br/> <b>universumi</b><br/> Maailmankaikkeus<br/> <br/> </span><b>valovuosi</b><br/> <span>Matka, jonka valonsäde kulkee vuodessa. Noin 9,5 biljoonaa kilometriä. Likiarvo metreissä saadaan kaavalla: 300 000 m/s (valon nopeus) * 365 vrk * 86 400 s (vuorokauden pituus sekunteina).<br/> <br/> <b>valuma-alue</b><br/> Alue, jolta vesi virtaa jokeen, järveen tai mereen.<br/> <br/> <b>V-laakso</b><br/> Jokieroosion aiheuttama jyrkkärinteinen ja -pohjainen laakso.<br/> <br/> <b>vuoristokasvillisuus</b><br/> <span>Vuorten huippujen läheisyydessä olevaa niukkaa kasvillisuutta. </span><br/> <br/> <b>vuoristosade</b><br/> Sade, joka syntyy, kun vuoristo pakottaa mereltä puhaltavan leudon ja kostean tuulen tuoman ilman nousemaan ja lopulta satamaan.<br/> <br/> </span><b>vuorokausi</b><br/> Aika, jonka aikana maapallo pyörähtää akselinsa ympäri. 24 tuntia.<br/> <br/> <b>vuorovesi</b><br/> Kuun ja Auringon <span>painovoimien vaikutuksesta tapahtuvaa merenpintojen nousua ja laskua.<br/> <br/> <b>väli-ilmasto</b><br/> Lauhkean vyöhykkeen ilmastoalue, joka manner- ja meri-ilmaston välimuoto. Mm. Suomessa.<br/> <br/> <strong>välimerenilmasto<br/> </strong>Talvisateiden ilmasto. Kesä on kuuma ja kuiva, talvi on lämmin ja sateinen.<br/> <br/> <strong>välimerenkasvillisuus<br/> </strong>Kasvillisuustyyppi, jonka kasvit sietävät kuumaa ja kuivaa kesää. Nahkealehtinen kasvillisuus. <br/> </span> 2018-08-11T06:59:59+03:00