17. Vesiluontoa pitää suojella

Luvun sisällys

2017-04-21T06:17:09+03:00

17.1 Vesiluonnolla on monia uhkia
17.2 Ihmistoiminnan haittoja vesistöihin
17.3 Rehevöityminen
17.4 Kuvagalleria ihmisen vaikutuksista vesistöihin

17.1 Vesiluonnolla on monia uhkia

2018-06-25T13:33:57+03:00

Suomessa eletään vesiluonnon ympäröimänä. Itämeri huuhtelee Suomen rantoja ja monia saaria. Järviä ja lampia on tuhansittain. Jokiakin on useita satoja, ja pienempiä puroja vielä enemmän.

Meille tärkeää vesiluontoa uhkaa pilaantuminen. Tähän on monia syitä:

Vesistöt ovat matalia, ja niiden vesimäärä on pieni.
Rantaviivaa on hyvin paljon, minkä vuoksi rannoilta voi tulla paljon vesiin paljon ravinteita.
Vesistöjen rannoilla on paljon maataloutta ja muuta ihmistoimintaa.
Jäätyminen talvella heikentää hapen kulkua veteen.
Keväiset sulamisvedet tuovat vesiin maata ja ravinteita.

17.2 Ihmistoiminnan haittoja vesistöihin

2018-08-23T12:14:27+03:00

Ihmistoiminta voi aiheuttaa vesiluonnolle monenlaisia haittoja. Merkittävin ongelma suomalaisissa vesistöissä on rehevöityminen. Se aiheutuu pääasiassa maataloudesta vesistöihin kulkeutuvista ravinteista.

Toinen vesistöjämme merkittävästi muokannut tekijä on vesirakentaminen. Monet joet on padottu ja valjastettu sähköntuotantoon.

Moottoriveneilyä on rajoitettu monissa Suomen järvissä, sillä siitäkin voi aiheutua haittaa järviluonnolle. Eräät vieraslajit, kuten isosorsimo ja vesirutto, uhkaavat vesistöjä.

Ympäristömyrkyt, kuten elohopea ja hyönteismyrkkynä käytetty DDT, ovat pilanneet vesiekosysteemejä. Ympäristömyrkyt ovat ajaneet jotkut lajit jopa sukupuuton partaalle.

Joitakin Suomen järviä on vaivannut happamoituminen. Se on aiheutunut pääasiassa happamista ilmansaasteista, jotka ovat tulleet sateen mukana alas. Nykyään happamoituminen ei ole suuri uhka, sillä teollisuuden ja liikenteen päästöjä on saatu vähennettyä.

Helsingin edustaa. Laivaliikenne, asutus, liikenne ja teollisuus vaikuttavat Helsingin edustan meriveden laatuun. Lisäksi kauempaa tulee muun muassa pelloilta päässeitä ravinteita.

Videolla esitetään miten Merikosken kalatie mahdollistaa kalojen nousun merestä voimalaitoksen ohi Oulujoen yläjuoksulle. Videolla on mm. lohia ja nahkiaisia. © Oulun Energia.

Muovi meressä.

17.3 Rehevöityminen

2018-10-27T07:11:01+03:00

REHEVÖITYMINEN
Asia	Vaikutus
Typen ja fosforin kulkeutuminen vesistöön	Ennen kasvua rajoittanut ravinteiden määrä lisääntyy → kasvit pystyvät kasvamaan paremmin.
Levät lisääntyvät.	Vesi muuttuu uimakelvottomaksi, verkot limoittuvat.
Sinilevät lisääntyvät.	Koska osa sinilevistä on myrkyllisiä, veden käyttöä esimerkiksi uimiseen pitää rajoittaa.
Kelluslehtiset ja ilmaversoiset lisääntyvät (esim. järviruoko, järvikaisla, järvikorte, osmankäämi ja myrkkykeiso).	Lampi tai järvi alkaa kasvaa umpeen.
Levät lisääntyvät → eläinplankton lisääntyy.	Särkikalojen määrä kasvaa.
Levät lisääntyvät.	Veden läpinäkyvyys pienenee. → Kalaa saalistavat linnut vähenevät.
Vesikasvillisuus lisääntyy.	Monet puolisukeltajasorsat lisääntyvät.
Pohjaan kertyy kuollutta ainesta.	Hajotustoiminta lisääntyy. Se kuluttaa happea → hapen määrä vedessä vähenee ja happi uhkaa lopulta loppua → kalakuolemia mm. talvella.

Ihminen ja rehevöityminen

2017-01-23T18:38:27+02:00

17.4 Kuvagalleria ihmisen vaikutuksista vesistöihin

2023-10-02T09:37:31+03:00

: Suomen järvet ovat matalia, joten niissä on vähän vettä. Tästä syystä vesistöt ovat herkkiä pilaantumaan.
: Veneily voi vaikuttaa mm. lintujen pesimiseen.
: Patoaminen on estänyt mm. vaelluskalojen liikkumisen. Imatrankoski, joka on padottu vesivoiman tuottamiseksi.
: Jäteveden puhdistus on vesien suojelulle välttämätöntä. Esiselkiytysaltaissa kiinteän aineksen annetaan painua pohjaan.
: Sinilevää Itämerellä. Satelliittikartassa erottuvat mm. Gotlannnin saari ja aivan kuvan yläosassa Ahvenanmaa ja Suomen etelärannikkoa. Sinilevän runsaat esiintymiset johtunevat ihmisen aiheuttamista ravinnepäästöistä.
: Rehevöitynyt ranta. Monet Suomen matalista järvistä on rehevöitynyt.
: Rehevöitymisen seurauksena mm. kelluslehtiset runsastuvat. Rehevöityminen johtuu usein maatalouden ravinnepäästöistä.
: Hoitokalastuksessa pyydystetään järvestä paljon kaloja, joiden mukana järvestä poistuu ravinteita. Kalastus kohdistuu lajeihin, jotka pohjaa pöyhiessään vapauttavat ravinteita järven pohjasta.
: Suojavyöhyke voi vähentää ravinteiden valumista vesistöön, mikäli se on riittävän leveä. Kuvan suojavyöhyke on kapea.

Ylen materiaalia

2017-12-19T06:31:05+02:00

Navigointi

2017-01-24T18:38:12+02:00

Sisällys Tehtävät Tiivistelmä Luvun alkuun