Maanantai: Aiheeseen perehtymistä

Toivon agenda 2030 - YK:n kestävän kehityksen tavoitteet

2023-10-08T08:43:49+03:00

17 tavoitetta lasten kommentoimina
https://www.youtube.com/watch?v=HmUSPEaDElg

YKn historia (kopio)

2020-10-30T20:00:40+02:00

Maanantaina perehdytään viikon aiheeseen

2023-10-19T17:16:30+03:00

Oppilaat ovat omissa luokissa, paitsi 6E on luokassa 6B aamupäivän.
Perehdytään siihen, mitä tarkoittaa kestävä kehitys, mikä on YK:n agenda 2030 ja tutkitaan, millaisia asioita nuoret ovat saaneet aikaan eri puolilla maailmaa. Lisäksi lasketaan kestävä kehitys -matematiikkaa.

YK:n päivä 3 minuutissa (kopio)

2023-10-07T12:18:59+03:00

https://areena.yle.fi/1-50009552?fbclid=IwAR0mcqV0rL0E2HzssTnmB4yTpvzCr0s4NhabPF9Wj-_4jQgW77UnCIdlBNU

Agenda 2030 -teemapäiväaineisto

2023-10-09T16:17:01+03:00

Paljon aineistoa ja ideoita Kestävä kehitys -aiheen käsittelyyn:
Agenda 2030 teemäpäivät

Maailman suurin oppitunti; osa 1 (Unicef)

2023-10-09T16:19:07+03:00

YK:n Agenda 2030

Kestävän kehiyksen tavoitteet - AGENDA 2030 (kopio)

2023-10-19T17:15:36+03:00

Kestävä kehitys
tarkoittaa kehitystä, joka turvaa nykyisille ja tuleville sukupolville hyvät elämisen mahdollisuudet.

- Lisää siitä, mitä tarkoittaa kestävä kehitys: https://ym.fi/mita-on-kestava-kehitys

(Tämän sivun materiaaleja on lainattu 2021-2022 monialaisen viikon sivulta ja suurin osa on löydettävissä Agenda 2030 teemapäiväaineisto -materiaalista, linkki vieressä)

Elämäni tärkeimmät KESTÄVÄT asiat ja KEHITETTÄVÄT asiat

Kootaan taululle sanapilvi elämän tärkeimmistä asioista.

Pohdi näitä asioita, millaista on hyvä elämä nyt, aikuisena ja vanhana.
- Mitä asioita hyvään elämään tarvitaan?
- Mitkä asiat ovat aivan välttämättömiä? Mitkä taas eivät niin tärkeitä?
- Mitä elämässä pitää tapahtua ja mitä asioita saavuttaa, jotta elämä on tulevaisuudessa hyvää?

Valitse ja nimeä 2-4 itsellesi kaikkein tärkeintä asiaa, joiden toivot olevan omassa elämässäsi kaikkein kestävimpiä. Kirjoita ne eri tarralapuille ISOLLA tai Padletille.
Ryhmitelkää laput niin, että samankaltaiset asiat ovat lähekkäin. Mitkä asiat toistuvat eniten?  

(Kootkaa seuraavaksi sanapilvi asioista, joita oppilaiden mielestä pitää vielä kehittääomassa elämässä ja koko maailmassa.)

YK:n AGENDA 2030 - KESTÄVÄN KEHITYKSEN TAVOITTEET

https://maailma2030.fi/agenda-2030/

Tutustukaa YK:n Agenda 2030 tavoitteisiin. Voit katsoa videot ja/tai netistä tavoitteet.

Tehtävä: Vertaa sanapilviä Agenda 2030 -tavoitteisiin.

- Mitä samaa vastauksissanne ja Agenda 2030 -tavoitteissa on? Mitä erilaista?
- Mistä arvelette sen johtuvan, että juuri nämä 17 asiaa on valittu tärkeimmiksi yhteisiksi tavoitteiksi, jotka koskevat kaikkia maapallon ihmisiä? 
- Miten tavoitteet koskettavat sinua?
- Mitkä tavoitteet tuntuvat läheisiltä? Mitkä kaukaisilta?
- Mistä arvelette sen johtuvan?

Sankaritarinoita

Tutustukaa alla listattuihin nuoriin vaikuttajiin. Laatikaa nuorista vaikuttajista esittelyt tai henkilökuvat ja kootkaa ne yhteiseksi galleriaksi tai julkaisuksi.

Tutustukaa nuoriin, jotka ovat rohkeita maailmanmuuttajia! On kannustavaa ja inspiroivaa kuulla ihmisistä, jotka uskaltavat nostaa epäkohtia esiin ja puuttua niihin. Ottakaa selvää siitä, keitä he ovat? Millä keinoin he ovat toimineet? Mitä he ovat saavuttaneet? Miksi heidän esiin nostamansa kysymys on tärkeä? Mihin Agenda 2030 -tavoitteisiin kukin listan nuori vaikuttaja toiminnallaan erityisesti vaikuttaa? Löydätte tietoa nuorista kirjojen ja artikkelien ohella internetistä, nuorten aktivistien omista sosiaalisen median kanavista sekä YouTubesta.

Greta Thunberg: Ruotsalainen Greta Thunbergryhtyi 15-vuotiaana koululakkoon istuakseen joka perjantai parlamenttitalon edessä ja protestoidakseen Ruotsin vähäisiä toimia ilmastokriisiin puuttumiseksi. Greta on saanut paljon kansainvälistäkin huomiota koululakollaan ja hän on kannustanut ihmisiä mukaan ilmastokampanjointiin eri puolilla Ruotsia sekä muissa maissa. Esimerkiksi Suomessa on myös järjestetty paikallisia mielenosoituksia sekä valtakunnallinen tapahtuma: Koko Suomi on ilmastolakossa Gretan kanssa!
Malala Yousafzai: Malala kampanjoi, kirjoittaa ja puhuu tyttöjen ja naisten oikeuksien puolesta. Hän haluaa nostaa esiin kaikkien lasten oikeuden käydä koulua. Malala on kaikkien aikojen nuorin Nobelin rauhanpalkinnon saaja. Hän oli palkinnon myöntämisen hetkellä 17-vuotias. Lukekaa Malalan tarina esimerkiksi kirjasta Favilli & Cavallo (2018): Iltasatuja kapinallisille tytöille (s. 104) tai katsokaa hänestä kertova Malala-elokuva.
Coy Mathis: Coyn tarina liittyy sukupuolen moninaisuuteen ja oikeuteen olla oma itsensä. Coy ja hänen vanhempansa ovat puolustaneet yhdessä Coyn oikeuksia elää ja toimia omana itsenään ja yhdenvertaisin mahdollisuuksin koulussaan. Tarinan voitte lukea kirjasta Favilli & Cavallo (2018): Iltasatuja kapinallisille tytöille (s. 42).
Pazilaiti Simayijiang: Pazilaiti on nuori poliitikko, joka on toiminut aktiivisesti esimerkiksi Suomen Lukiolaisten Liitossa sekä Helsingin nuorisoneuvostossa, joka tunnettiin aiemmin nimellä Ruudin ydinryhmä. Nyt hän on feministisen puolueen varapuheenjohtaja. Pazilaitin tarinan voitte lukea kirjasta Anttonen & Karppinen (2018): Sankaritarinoita tytöille ja kaikille muille (s. 179).
Boyan Slat: Boyan huolestui 16-vuotiaana meriä saastuttavasta muoviroskasta ja alkoi pohtia erilaisia keinoja merten puhdistukseen. Boyan tutki ja selvitti asiaa ja käytti useita vuosia kehittääkseen merten puhdistukseen sopivaa teknologiaa. Hän onnistui luomaan roskapuomin, jota pidetään erittäin tehokkaana ja merkittävänä maailman merten puhdistustyötä edistävänä keksintönä. Boyanin tarina on luettavissa myös kirjasta Brooks (2018): Rohkeiden poikien kirja (s. 28). Voitte katsoa videon ja lukea Boyan Slatin työstä tältä Ylen uutissivulta.
Sakris Kupila: Sakris Kupila on transaktivisti ja lääketieteen (tohtori)opiskelija, joka toimii Setan puheenjohtajana vuosina 2019–2020. Hän on vaikuttanut monin tavoin sukupuolivähemmistöjen oikeuksien edistämiseen niin Suomessa kuin kansainvälisesti. Sakris on toiminut muun muassa ihmisoikeusjärjestö Amnestyn kansainvälisen kampanjan keulakuvana Suomen translain uudistamiseksi sekä kouluttanut lääketieteen ammattilaisia transkysymyksistä.

Tehkää yksilötyönä, pareina tai pienryhmissä jokaisesta nuoresta vaikuttajasta henkilökuva ja lyhyt esittely, jotka kootaan lopuksi yhteiseen lehteen, blogiin tai galleriaan. Jatkakaa Sankarien tuhannet kasvot -tehtävällä ja kootkaa oppilaiden omakuvat ja omat esittelyt samaan galleriaan tunnettujen nuorten vaikuttajien kanssa. Kootkaa esittelyt galleriaan ryhmiteltynä sen mukaan, mihin Agenda 2030 -tavoitteeseen esitellyt henkilöt eniten liittyvät.

https://teemapaivat.maailma2030.fi/videokirjasto

Voinko minä Tehdä jotain?

Kestävän kehityksen tavoitteet koskevat esimerkiksi eriarvoisuuden poistamista ja sukupuolten tasa-arvoa. Pohtikaa yhdessä, millaisilla teoilla voisitte edistää tasa-arvon toteutumista Suomessa ja maailmalla. Esitelkää lopuksi ajatuksenne muille ryhmille.

Supersankarihommia

Katso Supersankarihommia-video. Valitse yksi kestävän kehityksen tavoitteista. Keksi siihen liittyvä lyhyt tarina ja piirrä se sarjakuvaksi.

https://www.youtube.com/watch?v=OVZcYqJ8nJ4&t=4s

MATEMATIIKKAA:

Ruokailumäärät ja ruuan hävikki:
A) Laske aterioidesi kerrat (ma-to) yhteensä. Ilmoita murtolukuna, kuinka monella ateriallasi tuli ruokahävikkiä, eli heitit ruokaa pois.
B) Jos jokainen luokkamme oppilas heittää jokaisella kouluaterialla 10 g ruokaa pois, paljonko ruokahävikkiä syntyy yhdessä päivässä entä viikossa?
C) Jos kaikki koulumme oppilaat (600 oppilasta) heittävät ruokaa pois 10g/ kouluruokailu, paljonko on koko koulun ruokahävikki päivässä entä viikossa?
D) Keskimäärin ruoka-annoksen paino on 500g. Laske, kuinka monta ruoka-annosta olisi saatu koko koulun ruokahävikkiruuasta.
E) Laske, kuinka paljon rahaa menee hukkaan ruokahävikin takia/ päivässä ja viikossa. Keskimääräinen yksi kouluruoka-annos maksaa 2,8€.

Sähkön kulutus: Esimerkkinä nelihenkinen perhe, joka asuu omakotitalossa.

Tutki taulukkoa.

OMAKOTITALO, 4 ASUKASTA (SÄHKÖLÄMMITYS 120 M2)	KULUTUS KWH/VUOSI
Lämmitys sähköpattereilla	9600
Veden lämmitys	3600
Valaistus	1120
Sähkökiuas	1000
Kodin elektroniikka	700
Muu kulutus	700
Ruoanvalmistus	680
Kylmälaitteet	600
Pyykinpesu ja -kuivaus	600
Koneellinen ilmanvaihto ja LTO	600
Autonlämmitys	600
YHTEENSÄ	?

A) Paljonko sähkön kulutus on yhteensä KWH/ vuosi?
B) Paljonko sähkön kulutus on yhtä henkilöä kohden?
C) Kuinka paljon maksaa yhden omakotitalossa asuvan ihmisen keskimääräinen sähkönkulutus vuodessa? (Yksi KWH sähköä maksaa 6,3 senttiä.)

Juomatölkkejä palautetaan keskimäärin 45 kappaletta joka sekunti.
A) Kuinka monta juomatölkkiä palautetaan:

Yhden minuutin aikana?
Yhden tunnin aikana?
Yhden vuorokauden aikana?
Yhden vuoden aikana?

Jokainen suomalainen palauttaa vuodessa keskimäärin 84 pantillista muovipulloa. Suomessa on 5 587 841 asukasta (8/2023).
A) Kuinka monta pantillista muovipulloa suomalaiset palauttavat yhden vuoden aikana?
B) Extratehtävä: Muovipullojen palautusaste on 90%. Jos kaikki 100% pulloista palautettaisiin, kuinka paljon enemmän pulloja palautettaisiin yhden vuoden aikana?

NÄISTÄ VOI VALITA LOPPUPÄIVÄN TAI MUIDEN PAJAPÄIVIEN OHJELMAA, JOS AIKAA JÄÄ

Linnanrakennusprojektin voi myös aloittaa jo maanantaina.

Kestävä ja vastuulinen energiankulutus

HAASTATTELE PARIASI: Sähkölaitepäiväkirja

Maailma on täynnä sähkölaitteita ja ne kaikki kuluttavat energiaa. Millaista on nuoren sähkönkulutus?

Tehtävä: Oppilaat muodostavat pareja ja parit haastattelevat toisensa. Haastattelija esittää kysymykset ja kirjaa vastaukset muistiin. Vuorot vaihdetaan.

Kuinka montaa ja mitä sähköllä toimivia laitteitta käytit eilen? Entä viime viikolla?
Mitä sähköllä toimivaa laitetta käytät eniten?
Minkä sähkölaitteen käytöstä voisit luopua vähäksi aikaa?
Entä kokonaan?

Lopuksi oppilaat kirjoittavat lyhyen pohdinnan omien ja parinsa vastauksien pohjalta aiheena ”oma ja kaverini sähkön kulutus”. Pohdinnassa on hyvä vertailla omaa ja parinsa kulutusta ja erojen syitä.

https://www.youtube.com/watch?v=wu6eAqgLL5Q

POHDINTA: Suunnittele kodin sähkölaitevarustus

Koteja on monen kokoisia ja näköisiä. Suurimmasta osasta koteja löytyvät samat sähkölaitteet perusvarusteina kuten jääkaappi, liesi ja valaistus. Monissa kodeissa on myös TV, tietokone ja puhelin. Lisäksi löytyy tabletteja, pelikonsoleita ja blendereitä. Mitä sähkölaitteita omasta kodistasi tulee löytymään? Mitkä ovat pakolliset ja mitkä mukavuutta lisääviä? Mitä ilman selviäisit?

Tehtävä: Olet muuttamassa ensimmäiseen asuntoosi; asunnossa on keittiö, olohuone, makuuhuone ja kylpyhuone. Tee huonekohtainen lista mitä sähkölaitteita asuntoosi tulee. Tämän jälkeen lajittele sähkölaitteet ”välttämättömiin” ja ”selviäisin ilmankin”. Pohdi lisäksi, miksi välttämättömät ovat välttämättömiä ja muut eivät sekä miten voisit korvata joitain sähkölaitteita. Nopeat voivat etsiä sähkölaitteilleen hinnat ja laskea kuinka paljon rahaa elektroniikkaan menisi.

https://peda.net/orimattila/peruskoulut/pl/jkl/opetus-luonnos/1a/5A/monialainen-viikko-42-18.-22.102/pohdinta-suunnittele-kodin-sahkolaitevarustus/kodin-sahkolaitesuunnitelma.odt#top

Kodin sähkölaitesuunnitelma.odt

Hyviä ja huonoja uutisia

Etsikää lehdistä ja verkkosivuilta hyviä sekä huonoja uutisia. Vertailkaa, millaisia löydätte ja kuinka paljon.

Keskustelkaa yhdessä siitä, miksi huonot uutiset saavat enemmän huomiota kuin hyvät uutiset. Millaisista hyvistä asioista ei uutisoida lainkaan?

Pakolaisleirin arkea

Seitsenvuotias Bishara ja hänen 12-vuotias siskonsa Fatouma ovat asuneet Dadaabin pakolaisleirillä koko ikänsä. Äiti Abdia pakeni Somaliasta odottaessaan Fatoumaa. Hän oli menettänyt pommi-iskussa kaksi lastaan, miehensä ja toisen jalkansa. Tyttöjen koti on yksinkertainen maja, jonka lattia on hiekkaa ja jonka ainoan huonekalun, sängyn, he jakavat äitinsä kanssa. Millaisia ovat murheet ja huolet pakolaisleirillä, millaisia taas leikit ja ilonaiheet?

Katsokaa Bisharan ja Fatouman arjesta kertova 360°-video ja tutustukaa sivuston muuhun aineistoon.

https://youtu.be/_0TAWyu-UA4

Tehtävät:

1. Keskustele ryhmän kanssa siitä mitä näitte 360°-videolla. Millainen koti Bisharalla ja Fatoumalla on? Miten videolla nähty arki eroaa teidän arjestanne? Mitä tiesitte pakolaisleireistä ennen tätä oppituntia? Mikä videolla yllätti teidät?

2. Miltä pakolaisleirillä näyttää? Piirtäkää karttakuva, jossa on perheen koti ja heidän elämänpiirinsä. Mistä perhe saa vettä ja ruokaa? Missä on vessa ja peseytymistilat, entä koulu? Mitä muuta leirissä ehkä on?

Gallup: Miten tulit kouluun? Liikennemuotojen vertailu

Selvittäkää, millä kukakin tuli kouluun. Kirjatkaa lomakkeeseen, mitä eri kulkumuotoja käytätte. Laskekaa yhteen, kuinka monta kilometriä yhteensä milläkin kulkumuodolla on tultu. Tehkää ryhmässä minihaastattelu:

1) Millä tulit kouluun?
2) Miksi valitsit juuri sen kulkutavan?
3) Millä menet takaisin kotiin?
4) Kuinka pitkä koulumatkasi on?
5) Onko liikkumisesi ympäristön kannalta kestävää?
6) Voisiko sitä muuttaa kestävämmäksi? Miten?

Katsotaan vielä yhdessä, mitkä olivat suosituimmat kulkumuodot ja pohditaan, miksi näin on.

Millä tulit kouluun_lomake.odt

Kestävä vs. kestämätön matkailu

Vertailkaa kestävää ja kestämätöntä matkailua. Miten taulukossa mainitut asiat, kuten kohteeseen siirtyminen, tapahtuisivat kestävässä ja toisaalta kestämättömässä matkailussa? Täydentäkää allaolevan mukainen taulukko, ja pohtikaa asioita mahdollisimman monelta kantilta. Voitte myös keksiä lisää vertailtavia ominaisuuksia.

	kestävä matkailu	kestämätön matkailu
matkakohteen valinta
kohteeseen siirtyminen
kohteessa majoittuminen
ruokailu matkan aikana
kohteessa hyödynnettävät palvelut
aktiviteetit matkan aikana
luonnonvarojen, kuten veden käyttö
vaikutus ympäristöön
vaikutus paikallisiin ihmisiin

Kiertotalous

https://elamantapatesti.sitra.fi/testi

https://yle.fi/aihe/kiertotaloustesti-miten-sina-pelastaisit-maapallon

https://www.youtube.com/watch?v=DASYFyYtGcE

Unelmien maatila

https://www.youtube.com/watch?v=UfDTM4JxHl8&t=28s

Kun katsot elokuvaa, mieti seuraavia kysymyksiä:

- Kuvaako dokumentti nykyaikaa vai menneisyyttä?

- Mitä aihetta dokumentti käsittelee?

- Ketkä ovat sen päähenkilöt?

- Mitä tarkoittaa biodiversiteetti?

- Mitä keinoja maaperän ja kasvien sekä eläinten elinolosuhteiden parantamiseen käytettiin?

- Mikä dokumentissa oli kiinnostavaa?

- Mikä siinä oli huonoa tai ikävää?

- Yritettiinkö dokumentissa vaikuttaa katsojaan? Jos, niin miten?

- Mikä kohta dokumentista jäi parhaiten mieleesi eli vaikutti sinuun jollain tavalla?

Vastaa kysymyksiin yllin tms.vihkoon.

Supersankarihommia ja kestävää kehitystä (Suomen Ulkoministeriö) (kopio)

2020-10-30T20:03:51+02:00

Dokumentaarinen sarja kulutuksesta

2023-10-09T16:07:30+03:00

Verta, hikeä ja ... | Yle Areena

Tärkeitä käsitteitä

2023-10-08T09:14:23+03:00

Selvittäkää vastuullisen kuluttamisen käsitteiden kautta, mitä asioita kuluttamisessa kannattaa ottaa huomioon, jotta osataan tehdä vastuullisia valintoja. Laatikaa pienryhmissä tai pareittain käsitekarttoja ja kootkaa ne lopuksi yhteen.

Jaa alla olevat käsitteet pareille. Voit myös jakaa mukana olevat johdantotekstit. Oppilaat selvittävät tiedonhaulla koulun opetusmateriaaleista ja internetistä, mitä eri käsitteet tarkoittavat. Valmistakaa jokaisesta käsitteestä käsitekartta. Kootkaa käsitekartat lopuksi yhdeksi suureksi käsitekartaksi, jonka aiheena on ”Vastuullinen kuluttaminen”.

Ekososiaalinen oikeudenmukaisuus: Ekososiaalinen oikeudenmukaisuus tarkoittaa ihmisten ja muiden elollisten olentojen tasavertaista kohtelua liittyen mahdollisuuksiin elää itselle sopivaa elämää. Kun esimerkiksi päätetään louhia vuoren rinteeseen uusi kaivos, mietitään usein sitä, että se tuo lisää työpaikkoja ja hyvinvointia lähialueen ihmisille. Samalla se voi kuitenkin tuhota esimerkiksi jonkin eläinlajin elinpiiriä tai sen tieltä voidaan joutua hakkaamaan metsää. Vaikka kyseinen vuori olisi jonkun mielestä vain kivikasa, se voi olla jonkun toisen maailmankuvassa elävä olento, pyhä paikka tai vaikkapa jumala (katso esim. de la Cadena, 2015, Earth Beings). Perustettu kaivos satuttaisi siis sekä luontoa että joidenkin ihmisten pyhää paikkaa, mutta toisi joillekin myös tavoiteltavaa taloudellista voittoa ja toimeentuloa. Ekososiaalista oikeudenmukaisuuta tarvitaan silloin, kun pohditaan, halutaanko tällaisia projekteja toteuttaa ja kenelle ne tuottavat hyviä ja kenelle huonoja seurauksia.

Hiilijalanjälki: Hiilijalanjäljellä tarkoitetaan jonkin tuotteen tai palvelun tai joskus jopa ihmisen aiheuttamaa ilmastokuormaa. Hiilijalanjäljellä tarkoitetaan toisin sanoen sitä, kuinka paljon kasvihuonekaasuja tuotteen tai toiminnan koko elinkaaren aikana syntyy. Myös esimerkiksi videoiden katselemisella YouTubesta on hiilijalanjälki. Videon mukana taustalla pyörivät esimerkiksi palvelimet, tietoverkon eri osat, reitittimet, modeemi, toistolaite sekä laitteen näyttö. Nämä kaikki kuluttavat sähköä ja sähkön tuotannosta aiheutuu yleensä kasvihuonekaasupäästöjä. Myös kaikkien näiden laitteiden rakentamisella ja itse videon kuvaamisella on oma hiilijalanjälkensä. Toisin sanoen kaikella toiminnalla on hiilijalanjälki, vaatiihan ihmisen elossa pysyminenkin energiaa. Energian saamme ruuasta, jonka kasvatus ja valmistaminen taas aiheuttaa päästöjä.

Lähde: Yle. (26.6.2019). Netti syö kasvavalla tahdilla sähköä ja suurin syyllinen ovat nettivideot.

Kestävä kehitys: Kehityksen voidaan ajatella olevan yhteiskunnallista muutosta kohti parempaa. Esimerkiksi silloin, kun aiempaa useampi lapsi pääsee kouluun, vähemmän ihmisiä elää köyhyydessä tai ihmisten elinikä pitenee, ajatellaan tapahtuneen kehitystä. Jotta kehitys olisi kestävää, täytyy sen olla ympäristöystävällistä ja tasa-arvoista ja se ei saa perustua velkaantumiseen tai resurssien, kuten luonnonvarojen, kokonaisvaltaiseen hävittämiseen. Kehitystä ei tapahdu ainoastaan niin kutsutuissa kehitysmaissa, vaan myös maat, kuten Suomi, voivat kehittyä parempaan suuntaan.

Kiertotalous: Kiertotalouden tarkoitus on pitää materiaalit mahdollisimman pitkään käytössä ja vähentää näin jätteen syntymistä. Parhaimmassa tilanteessa jätettä ei syntyisi ollenkaan, vaan kaikki materiaalit voitaisiin käyttää uudelleen. Esimerkiksi rikki menneestä vaatteesta valmistettaisiin uudelleen kangasta, josta voitaisiin tehdä uusia vaatteita. Kiertotaloudessa myös tavaroiden ostaminen vähenee ja ihmiset lainaavan ja jakavan tavaroitaan enemmän. Jos esimerkiksi useampi perhe voisi käyttää yhteistä ruohonleikkuria, ei jokaisen tarvitsisi ostaa omaa ja leikkureiden ei tarvitsisi seisoa suurinta osaa ajasta tyhjänpantteina.

Lapsityövoima: YK:n lapsen oikeuksien sopimuksessa todetaan, että ”lapsella ei saa teettää työtä, joka haittaa hänen opintojaan tai vahingoittaa hänen terveyttään tai kehitystään.” Yleensä, kun puhutaan lapsityövoimasta, puhutaankin juuri sellaisesta tilanteesta, jossa alaikäinen joutuu tekemään vaarallista tai terveydelle haitallista työtä koulunkäynnin sijasta. Valitettavasti miljoonat, useimmiten köyhien perheiden lapset joutuvat tekemään tällaista työtä. Työ vaarantaa heidän terveytensä ja kehityksensä ja samalla se usein estää heitä käymästä koulua. Ilman koulutusta lasten on vaikea päästä pois köyhyydestä aikuisinakaan ja heidän lapsensa voivat myöhemmin joutua samaan tilanteeseen.

Kaikki lasten tekemä työ ei kuitenkaan ole haitallista lapsityövoimaa esimerkiksi Suomessa. Jos esimerkiksi 16-vuotias työskentelee kesällä jäätelökioskilla, sitä ei pidetä lapsityövoimana. Joissakin maissa lapsi tai nuori voi esimerkiksi auttaa vanhempiaan maatilan töissä koulun ohella. Jos hän ei auttaisi, perheellä ei olisi välttämättä varaa lähettää häntä kouluun, eli työ voi olla hänen elämässään todella tärkeää. Liian vaarallisiin tai raskaisiin töihin lapsia ei kuitenkaan saa laittaa. Lapsen päivästä pitäisi löytyä koulunkäynnin ja työn lisäksi aikaa myös leikille.

Reilu kauppa: Reilu kauppa on kehittyvissä maissa viljeltävien ja valmistettavien tuotteiden sertifiointijärjestelmä. Sen tarkoitus on varmistaa, että viljelijät saavat työstään elämiseen riittävän korvauksen. Reilun kaupan viljelijöiden on noudatettava monenlaisia sääntöjä, esimerkiksi ympäristölle haitalliset torjunta-aineet ja lapsityövoiman käyttö on kiellettyä, ja työntekijöille on taattava järjestäytymisoikeus ja turvalliset työolot.

Reilun kaupan tavoitteena on vähentää köyhyyttä ja sertifikaatin piiriin pääsevillä viljelijöillä onkin usein paremmat oltavat, kuin muilla. Sertifikaatin saaminen voi kuitenkin olla vaikeaa, eivätkä kaikkein köyhimmät kehittyvien maiden viljelijät välttämättä pääse sen hyödyistä osalliseksi.

Vastuullinen yritys: Vastuullinen toiminta on sellaista, joka ei vahingoita toista eikä itseä nyt tai tulevaisuudessa. Vastuullinen yritys toimii vastuullisesti taloudellisesti, sosiaalisesti ja ympäristöllisesti. Tällainen yritys on taloudellisesti kannattava, sen työntekijöiden työolot ovat hyvät ja turvalliset, työstä saatava palkka riittää elämiseen, eikä yritys aiheuta ympäristölle kohtuutonta haittaa esimerkiksi saastuttamalla.

Viherpesu: Viherpesusta puhutaan silloin, kun yritys pyrkii viestinnässään vaikuttamaan vastuulliselta ja erityisesti ympäristöystävälliseltä, mutta ei todellisuudessa kuitenkaan toimi kovinkaan vastuullisesti. Koska monet kuluttajat kuitenkin haluavat ostaa vain vastuullisia tuotteita, yritys pyrkii näyttämään vastuulliselta näyttääkseen hyvältä. Vastaavasti monesti puhutaan pinkkipesusta, kun yritys pyrkii näyttämään siltä, että se tukee vähemmistöjen oikeuksia, vaikka ei todellisuudessa tee mitään vähemmistöjen eteen.

Luonnon monimuotoisuus

2023-10-12T16:37:37+03:00

Lisämateriaali:
Diasarja luonnon monimuotoisuudesta. Sopivia dioja diasta 12 eteenpäin. 1-11 on pienemmille oppilaille.
Luonnon monimuotoisuus -diasarja