https://peda.net/id/5ee3ebbb123 2022-08-02T10:47:33+03:00 https://peda.net/:static/548/peda.net.logo.bg.svg <div class="license">Tämän sivun lisenssi <a rel="license noopener" href="https://peda.net/info" target="_blank">Peda.net-yleislisenssi</a></div> https://peda.net/id/5ee5f1be123 2019-07-16T13:58:20+03:00 <h3>Sähkömagneettinen säteily </h3> <ul> <li>on valonnopeudella etenevää sähkömagneettisen kentän aaltoliikettä, jolla on taajuus <em>f</em>, aallonpituus [[$ \lambda $]]​ ja nopeus <em>c</em>.</li> <li>noudattaa aaltoliikkeen perusyhtälöä: [[$ c=\lambda f $]]​</li> <li>jaotellaan aallonpituuden mukaan eri lajeihin, kuten ultraviolettisäteily, (näkyvä) valo, infrapunasäteily ja mikroaallot.</li> </ul> <br/> <span class="center medium"><a href="https://peda.net/oppimateriaalit/e-oppi/lukiot/j%C3%A4rvenp%C3%A4%C3%A4/j%C3%A4rvenp%C3%A4%C3%A4n-lukio/fysiikka/hurme/resonanssi-722/1ssjf/yji/yhteenveto/sas#top" title="sahkomagneettinen-sateily-taitto.jpg" target="_blank" rel="noopener"><img src="https://peda.net/oppimateriaalit/e-oppi/lukiot/j%C3%A4rvenp%C3%A4%C3%A4/j%C3%A4rvenp%C3%A4%C3%A4n-lukio/fysiikka/hurme/resonanssi-722/1ssjf/yji/yhteenveto/sas:file/photo/f769cec63d6cd9ef1c9d2fbdf97fc84796ffd37b/sahkomagneettinen-sateily-taitto.jpg" alt="" title="Sähkömagneettisen aaltoliikkeen spektri" class="inline" loading="lazy"/></a></span> <h3>Musta kappale</h3> <ul> <li><span>Musta kappale on ideaalimalli sähkömagneettisen säteilyn lähteelle. </span></li> <li><span>Säteily perustuu </span><span>rakenneosien lämpöliikkeeseen.</span></li> <li><span>Mustan kappaleen säteilyn spektri on jatkuva. </span></li> <li><span>Spektrin intensiteettimaksimia vastaava aallonpituus on kääntäen verrannollinen kappaleen lämpötilaan <em>T </em>Wienin siirtymälain mukaisesti: <br/> [[$ \lambda_\text{maks}=\dfrac{k}{T} $]]​, jossa [[$ k=0,002898 \text{m}\cdot \text{K} ​. $]]​</span></li> </ul> <h3>Fotoni</h3> <ul> <li>Sähkömagneettisen säteilyn energia esiintyy paketteina (kvantteina), joita kutsutaan fotoneiksi. Säteilyllä on siis sekä aalto- että hiukkasluonne.</li> <li>Fotonin energia on suoraan verrannollinen säteilyn taajuuteen: [[$ E=hf $]]​</li> <li>Fotonilla on liikemäärä: [[$ p=h/\lambda $]]​</li> <li>Säteily absorboituu tai emittoituu kokonaisina fotoneina.</li> </ul> <br/> <h3>Valosähköilmiö</h3> <ul> <li>Sähkömagneettinen säteily voi irrottaa elektroneja metallista, mikäli sen taajuus ylittää metalllille ominaisen kynnystaajuuden.</li> <li>Valosähköilmiössä fotonin energia muuttuu irrotustyöksi (<em>W</em>₀) ja irtoavan elektronin liike-energiaksi: [[$ hf=W_0+E_k $]]​</li> <li>Säteilyn yksittäisen fotonin energian tulee olla irrotustyötä suurempi, jotta valosähköilmiö tapahtuu.</li> </ul> <br/> <span class="center medium"><a href="https://peda.net/oppimateriaalit/e-oppi/lukiot/j%C3%A4rvenp%C3%A4%C3%A4/j%C3%A4rvenp%C3%A4%C3%A4n-lukio/fysiikka/hurme/resonanssi-722/1ssjf/yji/yhteenveto/vet#top" title="valosahkoilmio-tilanteet-taitto.png" target="_blank" rel="noopener"><img src="https://peda.net/oppimateriaalit/e-oppi/lukiot/j%C3%A4rvenp%C3%A4%C3%A4/j%C3%A4rvenp%C3%A4%C3%A4n-lukio/fysiikka/hurme/resonanssi-722/1ssjf/yji/yhteenveto/vet:file/photo/6816a02f4f1172ac0ed2372daf2103f2ca88121b/valosahkoilmio-tilanteet-taitto.png" alt="" title="Valosähköilmiön eri päätilanteet" class="inline" loading="lazy"/></a></span><em>1: Matalataajuuksinen (pitkäaaltoinen) säteily ei synnytä valosähköilmiötä, koska yksittäisen fotonin energia ei riitä irrottamaan elektronia.<br/> 2: Kynnystaajuudella fotonin energia on irrotustyön suuruinen, jolloin elektroneja irtoaa.<br/> 3: Suurella taajuudella irtoaa elektroneja, joilla on sitä enemmän liike-energiaa, mitä suurempi on säteilyn taajuus.</em> 2022-08-02T10:47:33+03:00