10. Maapallon ilmastot

Tavoitteet

2018-06-17T08:47:10+03:00

Tavoitteena on, että ymmärrät mistä johtuvat vuodenajat ja maapallon erilaiset ilmastot.
Osaat kertoa maapallon lämpövyöhykkeet ja niiden piirteet.
Osaat kertoa Euroopan lauhkean vyöhykkeen kolme ilmastoaluetta.

Luvun sisällys

2018-06-17T08:59:18+03:00

10.1 Auringon lämpösäteily jakautuu eri tavalla maapallolla
10.2 Testi Auringon säteiden osumisesta maahan

10.3 Maapallon ilmasto
10.4 Lämpövyöhykkeisiin vaikuttavat tekijät
10.5 Maapallon neljä lämpövyöhykettä

10.6 Ilmastodiagrammi
10.7 Euroopan vaihteleva ilmasto

10.1 Auringon lämpösäteily jakautuu eri tavalla maapallolla

2017-10-07T08:31:28+03:00

Maapallolla vallitsee samaan aikaan hyvin erilaisia olosuhteita. Kun Suomessa on talvipakkaset, Etelä-Afrikassa nautitaan kesästä. Tämä johtuu siitä, että maapallon eri puoliskot ovat vuorotellen kallistuneena kohti Aurinkoa.

Joulu-tammikuussa on eteläinen pallonpuolisko kallistuneena kohti aurinkoa ja kesä-heinäkuussa vastaavasti pohjoinen pallonpuolisko.

Mitä lähempänä päiväntasaajaa ollaan, sitä lämpimämpää on. Tämä johtuu siitä, että mitä kauemmaksi päiväntasaajasta liikutaan, sitä suuremmalle alueelle Auringon säteet hajaantuvat. Tällöin auringon lämmittävä vaikutus heikkenee. Päiväntasaajan alueella aurinko paistaa siis kuumimmin, koska säteet osuvat suoremmin maahan ja lämmittävä vaikutus on näin parempi.

Myös maapallon asento suhteessa Aurinkoon vaikuttaa alueiden lämpötiloihin: Tämä aiheuttaa vuodenaikojen lämpötilan vaihtelut. Kun pohjoinen pallonpuolisko on kallistuneena Auringosta poispäin, meillä on talvi.

Vuosi

2018-02-08T08:05:54+02:00

10.2 Testi Auringon säteiden osumisesta maahan

2018-06-17T08:58:29+03:00

Voit testata Auringon säteiden osumista maahan asettamalla pallon pöydälle tai kädelle ja osoittamalla taskulampulla sen keskiosaan ja suuntaamalla tästä kohdasta taskulappua ylös tai alas.

Testitarvikkeet: pallo (jalkapallo, ilmapallo, karttapallo tms.) ja lamppu (taskulamppu tms.)

Miten huomaat pallon valoisan osan, eli auringonsäteiden jakautumisen, muuttuvan?

10.3 Maapallon ilmasto

2017-11-14T16:20:35+02:00

Ilmastolla tarkoitetaan vuoden aikana olevia lämpötiloja ja sateita. Esimerkiksi Pohjois-Lapissa ilmastoa voidaan kuvata seuraavasti: "Ympäri vuoden on viileää, talvella kylmää. Kesällä sataa vettä ja talvella lunta".

Paikkakunnan ilmastoon vaikuttavat eniten seuraavat kolme tekijää:

etäisyys päiväntasaajalta
merten läheisyys
paikkakunnan korkeus merenpinnasta

Alla olevassa videossa on kuvattu satelliiteista otettujen kuvien (videon kohta 0:12–0:44) avulla maapallon ilmastoa.

Punainen väri osoittaa voimakasta sadetta, keltainen kohtuullisen voimakasta ja vihreä heikkoa sadetta.

Päiväntasaajalla sataa eniten (videon kohta 1:10–1:30).
Kääntöpiirien kohdalla on maailman vähäsateisimmat alueet: Sahara, Arabia, Australian laajat alueet jne. (videon kohta 1:30–1:45).
Paikallisia, voimakkaita myrskyjä tavataan lähes kaikkialla maapallolla (videon kohta 1:50–2:05).
Lämpötila vaikuttaa sateisuuteen. Lämpötila ja sade vaikuttavat kasvillisuuteen. Jos ilmasto lämpenee, sateisuus muuttuu eri alueilla ja siten myös kasvillisuus. (videon kohta 2:10–).
Pysäytä video kohtaan 2:36. Näet maapallon merien lämpötilan vyöhykkeisyyden, sateiden esiintymisen ja kasvillisuuden jakautumisen.

Video: © NASA

10.4 Lämpövyöhykkeisiin vaikuttavat tekijät

2017-12-17T15:26:16+02:00

Maapallo voidaan jakaa lämpötiloiltaan erilaisiin alueisiin, lämpövyöhykkeisiin. Näiden alueiden rajat noudattelevat jossain määrin leveyspiirejä.

Lähimpänä pohjois- ja etelänapaa sijaitsevat alueet ovat kylmällä vyöhykkeellä. Näiltä alueilta kohti päiväntasaajaa on lauhkeat ja lämpimät vyöhykkeet. Päiväntasaajan tuntumassa on kuuma vyöhyke.

Lämpövyöhykkeiden rajat eivät ole näin suoria. Tämä johtuu siitä, että lämpövyöhykkeiden rajoihin vaikuttavat monet alueella vallitsevat tekijät. Näitä tekijöitä ovat esimerkiksi tuulet, merivirrat, etäisyys merestä ja pinnanmuodot. Tuulet siirtävät ilmaa ja saavat aikaan pintavesissä liikettä. Meren läheisyys tasoittaa lämpötiloja, kun meri jäähtyy talvella hitaammin kuin maa-alueet.

Helmikuun lämpötiloja. Meren ja merivirtojen lämmittävä vaikutus ilmenee Vancouverin (5) ja Glasgow'n lämpötiloissa. Riikassa on väli-ilmasto kuten Suomessakin.

Korkealla sijaitsevat alueet, kuten vuoristot, voivat kuulua samalla leveyspiirillä kylmempään vyöhykkeeseen kuin alangolla sijaitsevat alueet.

Kun noustaan vuorta pitkin ylöspäin, lämpötila laskee noin 0,6 astetta sadalla metrillä. Tästä syystä vuoren huipulla on erilainen ilmasto kuin vuoren tyvellä.

Vuorilla on viileämpää kuin meren rannassa. Kun noustaan sata metriä ylöspäin, ilma viilenee lähes asteen verran. Kilometrin korkeudessa vuorilla onkin 6–10 astetta viileämpää kuin meren rannalla.

Oheisessa kartassa on kuvattu maapallon eri alueiden keskilämpötilaa. Huomioi, miten eri lämpötilojen rajat mutkittelevat ja miten esimerkiksi vuoristot vaikuttavat keskilämpötilaan.

10.5 Maapallon neljä lämpövyöhykettä

2017-11-05T09:45:08+02:00

Kylmä vyöhyke

Kylmää vyöhykettä on napa-alueiden ympärillä sekä etelä- että pohjoisnavalla. Pohjois-Amerikan ja Euroopan pohjoisimmat osat sijaitsevat kylmällä vyöhykkeellä, samoin Grönlanti, puolet Islannista ja koko Etelämanner.

Etelä-Amerikassa ei ole kylmän vyöhykkeen alueita. Kylmän vyöhykkeen talvi on pitkä ja kylmä, eikä kaikkein pohjoisimmilla alueilla ole lainkaan kesää. Lumikaan ei ehdi aina edes sulaa lämpimämpänä aikana kokonaan pois. Lämpimimmänkin kuukauden keskilämpötila on alle +10 astetta.

Jääkarhu on tundran asukas.

Lauhkea vyöhyke

Suurin osa Pohjois-Amerikasta ja Euroopasta sijaitsee lauhkealla vyöhykkeellä. Myös Etelä-Amerikan eteläkärjessä sijaitsee lauhkean vyöhykkeen osa. Lauhkealla vyöhykkeellä talvet ovat kylmiä tai lauhkeita ja osa sateesta tulee lumena.

Kesät ovat melko lämpimiä. Lauhkealle vyöhykkeelle on tyypillistä myös neljä vuodenaikaa: kevät, kesä, syksy ja talvi. Onko tuttua? Lauhkealla vyöhykkeellä lämpimimmän kuukauden keskilämpötila on yli +10 astetta ja kylmin kuukausi 0–+18 astetta.

Voit vertailla sääennusteesta esimerkiksi Kajaanin, Münchenin, Lontoon ja Moskovan säätä, ja kaikki sijaitsevat lauhkealla vyöhykkeellä. Koska lauhkean vyöhykkeen ilmasto-olosuhteet vaihtelevat niinkin paljon eri alueilla, on ehkä parempi tarkastella niiden sääolosuhteita ilmastoalueittain. Euroopan ilmastoalueita tarkastellaan tässä luvussa alempana.

Lauhkealla vyöhykkeellä on neljä vuodenaikaa. Talvi on jossain luminen ja kylmä, mutta vyöhykkeen eteläosassa se on melko leuto.

Ilmatieteen laitos: kevät Ilmatieteen laitos: kesä Ilmatieteen laitos: syksy

Lämmin vyöhyke

Lämmin eli subtrooppinen vyöhyke sijaitsee kääntöpiirien läheisyydessä. Hyvä esimerkki lämpimästä vyöhykkeestä on Välimeren rannikkoalueet, kuten Kreikka, ja suurin osa Italiaa ja Espanjaa. Pohjois-Amerikasta vain pieni osa sijaitsee lämpimällä vyöhykkeellä.

Tämä osa käsittää lähinnä Floridasta Kalifornian niemimaalle ulottuvan kaistaleen. Etelä-Amerikassa lämmin vyöhyke puolestaan ulottuu aina Argentiinan keskiosista Andien vuoristossa päiväntasaajalle asti. Näillä alueilla talvi on leuto ja lyhyt, kesä taas kuuma ja pitkä. Koko vuoden keskilämpötila on noin 15 astetta.

Lämpimässä vyöhykkeessä kesä on kuuma ja talvi leuto. Italia, Sisilia.

Kuuma vyöhyke

Kuuma eli trooppinen vyöhyke sijaitsee päiväntasaajan läheisyydessä. Tähän lämpövyöhykkeeseen kuuluvat Väli-Amerikka ja suurin osa Etelä-Amerikasta ulottuen Kauriin kääntöpiirille asti. Eurooppaan ei kuulu kuuman vyöhykkeen alueita lainkaan. Afrikan keskiosa sijaitsee tällä lämpövyöhykkeellä. Kuumalla vyöhykkeellä vallitsee aina kesä. Aurinko paistaa tasaisesti ympäri vuoden, eikä näin synny vuodenaikojen vaihtelua.

Trooppiset sademetsät sijaitsevat ainaisen kesän alueilla, joissa sataa riittävästi.

Kuvia lämpövyöhykkeiltä

2018-07-20T15:56:05+03:00

: Maapallon lämpövyöhykkeet
: Aurinko paistaa päiväntasaajalla kohtisuoraan. Aurinkoa kuvaava taskulamppu valaisee yhteensä vain muutamaa paperin ruutua - mutta näille ruuduille tuleekin paljon valoa ja lämpöä!
: Suomessa ja muualla kaukana päiväntasaajalta Aurinko paistaa vinosti. Taskulampun vinosti tulevat säteet kuvaavat auringon paistetta Suomessa. Valoa tulee kymmenille paperin ruuduille, mutta kukin ruutu saa vain vähän valoa ja lämpöä. Tämä selittää sen miksi Suomessa kesäkin on viileämpi kun päiväntasaajalla!
: Kuuma vyöhyke: Keittiö voi sijaita ulkona!
: Kuumalla vyöhykkeellä lapset eivät tarvitse paljoa vaatteita koulumatkalla!
: Sademetsää Ugandasta, Afrikasta. Sademetsää on vain kuuman vyöhykkeen alueilla, joissa sataa riittävästi.
: Savanni on kuuman vyöhykkeen ruohosto. Seeproja.
: Lämpimässä vyöhykkeessä on kuivilla alueilla aavikoita.
: Etelä-Eurooppa sijaitsee lämpimällä vyöhykkeellä.
: Lauhkea vyöhyke: Rypsipelto Länsi-Euroopassa. Lehtimetsät on suurelta osin raivattu pelloiksi.
: Lauhkea vyöhyke: Lehmät tarvitsevat paljon tuoretta heinää. Sitä kasvaa lauhkean vyöhykkeen sateisilla alueilla, kuten Alankomaissa.
: Lauhkean vyöhykkeen lehtimetsän puut ovat korkeita.
: Lauhkean vyöhykkeen pohjoisosissa, Lapissa, puut ovat matalia.
: Grönlanti on kylmällä vyöhykkeellä. Kesän kauneutta!
: Maataloutta ei voi harjoittaa kylmällä vyöhykkeellä. Kalastus onkin tärkeä elinkeino. Kuvassa lokit seuraavat kalastusalusta. Norja, Jäämeri.

10.6 Ilmastodiagrammi

2017-10-07T08:32:27+03:00

Ilmastodiagrammissa kuvataan tietyn paikan tai alueen lämpötilaa viivadiagrammilla ja sademäärää pylväsdiagrammilla kunkin kuukauden keskiarvona. Kuukaudet esitetään usein vain alkukirjaimen mukaan, kuten T, H, M, H, T (suomeksi kuukausien ensimmäiset kirjaimet) tai numeroilla 1–12.

Kuukaudet voidaan ilmoittaa myös muilla kielillä, kuten J, F, M, A, M (engl.) tai E, F, M, A, M (esp.). Ilmastodiagrammin toisessa y-akselilla kulkee tulkintaa varten lämpötilan asteikko. Huomioi, että lämpötila esitetään usein Celsius-asteikolla, mutta myös Fahrenheit-asteikkoa voidaan käyttää.

Ilmastodiagrammin toisessa y-akselissa on sademäärän asteikko millimetreinä.

Ilmastodiagrammista näkee helposti yleissilmäyksen kyseisessä paikassa vallitsevista olosuhteista.

Ilmastodiagrammin tulkinta

2016-10-05T06:28:44+03:00

Lämpövyöhykkeiden ilmastodiagrammit

2018-03-18T07:12:24+02:00

: Kuuma vyöhyke: ainainen kesä. Alueella sataa paljon, se on sademetsää. Afrikan Nigeria.
: Lämmin vyöhyke: Kaikkina kuukausina melko lämmintä. Alueella sataa vähän, se on aavikkoa. Afrikan Egypti.
: Lauhkea vyöhyke: kesä lämmin, talvi leuto. Ranska, Pariisi.
: Lauhkea vyöhyke: melko lämmin kesä, talvi on melko kylmä. Jyväskylä
: Kylmä vyöhyke: viileä kesä, kylmä talvi. Pohjois-Norja

10.7 Euroopan vaihteleva ilmasto

2017-11-05T09:52:25+02:00

Euroopassa vallitsee kolme lämpövyöhykettä: kylmä, lauhkea ja lämmin eli subtrooppinen.

Päiväntasaajan läheisyydessä vallitseva kuuma eli trooppinen vyöhyke puuttuu Euroopasta.

1. Kylmä vyöhyke

Pohjoisnavalla ja sen läheisyydessä ollaan kylmällä vyöhykkeellä. Kylmällä vyöhykkeellä sijaitsevat Euroopan pohjoisimmat alueet, kuten Skandien pohjoiskärki ja Islannin pohjoisosa.

Kylmällä vyöhykkeellä eli kylmän ilmaston alueella lämpimimmänkin kuukauden keskilämpötila on alle +10 astetta. Samankaltaista ilmastoa voidaan havaita myös vuoristoalueilla.

2. Lauhkea vyöhyke

Suurin osa Euroopasta kuuluu lauhkeaan vyöhykkeeseen. Lauhkea vyöhyke rajautuu suurin piirtein napapiirin ja 40. leveysasteen välille, esimerkiksi Suomen pohjoisista osista Pohjois-Italiaan.

Koska lauhkean vyöhykkeen eri alueiden ilmasto-olosuhteet poikkeavat toisistaan hyvinkin paljon, jaetaan se kolmeen erilaiseen ilmastoalueeseen: meri-ilmasto, mannerilmasto ja väli-ilmasto.

2a. Meri-ilmasto

Lauhkean vyöhykkeen länsiosissa tuulee lännestä. Tuuli tuo mereltä mukanaan sateita. Nämä Atlantin läheisyydessä olevat alueet ovat meri-ilmaston aluetta. Euroopasta tällä meri-ilmaston alueella sijaitsevat esimerkiksi Iso-Britannia, Portugali ja Pohjois-Ranska.

Meri-ilmastossa saadaan tasaisesti sateita ympäri vuoden ja lämpötilojen vaihtelut vuoden aikana ovat pienempiä kuin muilla lauhkean vyöhykkeen alueilla.

Pienemmät lämpötilojen vaihtelut johtuvat meren tasoittavasta vaikutuksesta: kesällä meri tuo viilentävää ilmaa ja talvella puolestaan lämpimämpää ilmaa, kun Atlantti ei ole jäässä.

2b. Mannerilmasto

Euroopan sisäosissa vallitsee mannerilmaston alue. Lähes koko Venäjä on mannerilmaston aluetta.

Mannerilmasto on monin tavoin meri-ilmaston vastakohta. Mannerilmaston lämpötilat vaihtelevat paljon vuoden aikana.

Kesät ovat kuumia ja talvet hyvinkin kylmiä. Mereltä tulevat tuulet eivät riitä tuomaan kosteutta mantereen sisäosiin, joten sademäärä on meri-ilmastoa pienempi.

Sadetta saadaan eniten kesällä, kun meri-ilmastossa sateita saadaan tasaisesti ympäri vuoden.

2c. Väli-ilmasto

Meri-ilmaston ja mannerilmaston välissä sijaitsee väli-ilmaston alue, jossa on piirteitä sekä mantereisesta että mereisestä ilmastosta. Suurin osa Suomesta, Ruotsista ja Keski-Euroopasta sijaitsee tällä ilmasto-alueella.

Tällä ilmastoalueella on neljä vuodenaikaa. Kesät ovat yleensä mannerilmastoa viileämpiä ja talvet leudompia. Talvet ovat leutoja, eli harvoin pakkasjaksot kestävät kauan. Tämä johtuu siitä, että Atlantilta ja Itämereltä tulevat tuulet tuovat lämmintä ja kosteaa ilmaa alueelle.

Toisaalta väli-ilmastoon kuuluu välillä pitkiäkin mantereisen ilmamassan ajanjaksoja, mikä puolestaan näkyy kesällä helteinä tai talvella kovina pakkasina. Sadetta saadaan kohtuullisesti ympäri vuoden, kuitenkin vähemmän kuin meri-ilmastossa. Suomessa sataa vuodessa noin 500–650 millimetriä. Sademäärä voi vaihdella kuitenkin vajaasta 400 millimetristä (v. 2002) jopa yli 900 millimetriin (v. 2012). Meri-ilmastossa, kuten Irlannissa, sataa vuodessa noin 1 000 millimetriä.

Suomen vuositilastot Suomen vuositilastot

3. Lämmin vyöhyke

Lämmin eli subtrooppinen vyöhyke sijaitsee lauhkean ja kuuman eli trooppisen vyöhykkeen välissä. Se ulottuu kääntöpiireiltä 40. leveysasteelle. Tähän alueeseen kuuluvat suurimmaksi osaksi tai kokonaan Euroopasta Välimeren valtiot, kuten Espanja, Italia ja Kreikka. Tällä lämpövyöhykkeellä kesä on pitkä ja kuuma ja talvi lyhyt ja leuto.

Välimerenilmastossa eli talvisateidenilmastossa saadaan sateet talvikuukausina. Koko vuoden keskilämpötila on noin 15 astetta.

Euroopan ilmasto

2016-04-02T08:12:33+03:00

Euroopan ilmasto - kertausdiat

2018-08-11T06:59:59+03:00

: 01dia
: Dia2.PNG
: Dia3.PNG
: Dia4.PNG
: Dia5.PNG

Tiivistelmä

2018-06-17T08:59:42+03:00

Alueen sijainti maapallolla vaikuttaa sen lämpö- ja kasvillisuusoloihin.
Maapallolla on neljä lämpövyöhykettä: kylmä, lauhkea, lämmin ja kuuma.
Euroopan lauhkeassa vyöhykkeessä on kolme ilmastoaluetta: meri-, väli- ja mannerilmasto.
Lämpövyöhykkeisiin vaikuttavia tekijöitä ovat tuulet, merivirrat, etäisyys merenpinnasta ja pinnanmuodot.
Ilmastodiagrammissa kuvataan keskimääräinen kuukausittainen sademäärä ja lämpötila.

Navigointi

2018-06-17T08:59:56+03:00

Tehtävät