https://peda.net/id/5e6050006f9 2018-06-14T09:30:01+03:00 https://peda.net/:static/537/peda.net.logo.bg.svg <div class="license">Tämän sivun lisenssi <a rel="license" href="https://peda.net/info">Peda.net-yleislisenssi</a></div> https://peda.net/id/5e645ccc6f9 2017-06-02T13:20:31+03:00 <div class="printTools"> <div class="fbBubble"> </div> </div> <div class="articleFooter richContent clear"> <p>Monesti rasvoja kartetaan turhaan. Kaikki rasvat eivät suinkaan ole haitallisia, vaan päinvastoin. Monet rasvat ovat terveydelle hyväksi. Niiden ravintosisältö on hyvä ja ne saavat ruoan maistumaan herkullisemmalta. Rasvat ovat energianlähde, ja jotkin niistä edistävät sydämen terveyttä ja sisältävät välttämättömiä rakennusaineita kaikille soluille. Kannattaa siis harkita, kuinka paljon ja minkä tyyppisiä rasvoja syö.</p> <h3>Hyvät rasvat</h3> Pehmeät eli hyvät rasvat ovat tyydyttymättömiä rasvoja, joita on kahta tyyppiä: kertatyydyttymättömät ja monityydyttymättömät. <br/> <br/> <p>Kertatyydyttymättömiä (rasvahappoja) rasvoja on runsaasti esimerkiksi</p> <ul> <li>oliiviöljyssä</li> <li>rypsiöljyssä</li> <li>pähkinöissä, esimerkiksi hasselpähkinöissä</li> <li>avokadossa.</li> </ul> <br/> <p>Monityydyttymättömiä (rasvahappoja) rasvoja on esimerkiksi</p> <ul> <li>rasvaisessa kalassa, kuten lohessa, silakassa ja makrillissa</li> <li>kasviöljyissä, kuten auringonkukkaöljyssä</li> <li>Becel-kasvirasvalevitteessä ja -margariinissa.</li> </ul> <br/> <h3>Huonot rasvat</h3> <p>Tyydyttyneet eli kovat rasvat sekä transrasvat ovat huonoa rasvaa. Liian suuri huonojen rasvojen saanti on yksi suurimmista kohonneen kolesterolin syistä. <br/> <br/> </p> <p>Tyydyttyneitä (rasvahappoja) rasvoja on esimerkiksi</p> <ul> <li>voissa</li> <li>rasvaisessa lihassa, makkaroissa</li> <li>juustossa</li> <li>täysmaidossa.</li> </ul> <br/> <p>Transrasvoja on esimerkiksi</p> <ul> <li>leivonnaisissa ja kekseissä, joilla on pitkä säilyvyysaika</li> <li>uppopaistetuissa grilliruoissa. <br/> <br/> </li> </ul> Transrasvat ovat haitallisia. Ne nostavat pahan LDL-kolesterolin pitoisuutta, mutta myös laskevat hyvän HDL-kolesterolin pitoisuutta. <h3>Helppoja tapoja korvata huonot rasvat hyvillä ruoka-aineilla</h3> <ul> <li>Vaihda voi Becel-kasvirasvalevitteisiin ja -margariiniin, jotka sisältävät tyydyttymättömiä rasvoja. Nyrkkisääntö: mitä kovempaa rasva on jääkaappilämpötilassa, sitä enemmän siinä on tyydyttyneitä rasvoja.</li> <li>Vaihda sipsit ja keksit mehukkaisiin kasviksiin ja hedelmiin tai vähärasvaiseen jogurttiin.</li> <li>Ota tavaksi tarkistaa ruoan rasvasisältö etiketistä. Valitse tuotteita, joissa on vain vähän tyydyttyneitä rasvoja - mieluiten vähemmän kuin kolmannes rasvamäärästä.</li> <li>Käytä rasvattomia ja vähärasvaisia maitovalmisteita, kuten rasvatonta maitoa tai piimää, vähärasvaisia juustoja, viiliä ja jogurttia.</li> <li>Korvaa valmiit ja rasvaiset liharuoat kuten hampurilaiset täysjyväleipäviipaleilla, pehmeällä margariinilla ja vähärasvaisilla leikkeleillä tai poista lihasta näkyvä rasva pois kypsennyksen jälkeen.</li> <li>Vaihda rasvainen naudan- ja sian liha nahattomaan kanaan ja kalkkunaan tai rasvaiseen kalaan, kuten loheen, silakkaan tai makrilliin. </li> </ul> <br/> Lähde: Unilever</div> 2018-06-14T09:30:01+03:00 https://peda.net/id/5e6d89326f9 2017-05-18T09:25:18+03:00 <div class="field field-name-body field-type-text-with-summary field-label-hidden"> <div class="field-items"> <div class="field-item even"> <p><strong>Usein puhutaan kovista ja pehmeistä rasvoista. Mitä ne oikein ovat?</strong></p> <p>Tyydyttyneitä rasvoja sanotaan koviksi rasvoiksi. Kovat rasvat ovat huoneenlämmössä kiinteitä, mistä niiden nimikin juontuu. Runsaasti tyydyttynyttä rasvaa saadaan mm. rasvaisista maito- ja lihavalmisteista ja leivonnaisista. Tyydyttynyttä rasvaa on myös kookosrasvassa. Kovat tyydyttyneet rasvat nostavat veren kolesterolitasoa. Vähärasvaisia maito- ja lihavalmisteita valitsemalla voi vähentää kovien rasvojen osuutta ruokavaliossa.</p> <p>Kerta- ja monityydyttymättömiä rasvoja sanotaan pehmeiksi rasvoiksi. Margariinit, kasviöljyt sekä kanan ja kalan rasvat sisältävät enimmäkseen pehmeitä rasvoja. Myös ihmiselle välttämättömät rasvahapot, linolihappo ja alfalinoleenihappo, ovat pehmeitä rasvoja. Niitä tarvitaan mm. ihon, näön ja limakalvojen hyvinvointiin. Lisäksi ne auttavat ylläpitämään veren normaalia kolesterolitasoa. Välttämättömiä rasvahappoja on saatava ruuasta, koska elimistö ei pysty niitä muodostamaan.</p> <p>Rasvan laatuun kannattaa kiinnittää huomiota, sillä suosimalla hyviä, pehmeitä rasvoja ja vähentämällä kovaa tyydyttynyttä rasvaa voi vaikuttaa omaan hyvinvointiinsa. Pehmeällä rasvalla on monia terveyttä edistäviä vaikutuksia, kun sillä korvataan tyydyttynyttä kovaa rasvaa: se auttaa hallitsemaan veren kolesterolitasoa ja verenpainetta sekä parantaa sokeriaineenvaihduntaa.</p> <p><strong>Piilorasvat ovat useimmiten huonoja</strong></p> <p>Syömme usein liikaa kovaa rasvaa, koska emme tule ajatelleeksi, että suuri osa syömästämme rasvasta saadaan niin sanottuna piilorasvana. Suurimpia kovan rasvan lähteitä suomalaisessa ruokavaliossa ovat rasvaiset maitotuotteet, erityisesti juusto, ja rasvaiset lihavalmisteet sekä runsaasti rasvaa sisältävät leivonnaiset. Tutkimusten mukaan tyydyttynyt rasva kohottaa kolesteroliarvoa, mikä puolestaan lisää sydän- ja verisuonitautien riskiä. Tyydyttyneen rasvan korvaaminen tyydyttymättömällä rasvalla sen sijaan alentaa kolesterolia.</p> <p><strong>Transrasvat</strong></p> <p>Transrasvahapot ovat tyydyttymättömiä rasvahappoja, mutta ne käyttäytyvät elimistössä samalla tavalla kuin tyydyttyneet rasvahapot eli nostavat veren kolesterolitasoa. Transrasvahappoja on luonnostaan mm. rasvaisessa maidossa, voissa sekä naudanlihassa. Myös teollisuuden käyttämissä paisto- ja leivontarasvoissa saattaa olla transrasvaa. Niitä voi olla myös kuiva-aineista valmistettavissa ruoissa ja kastikkeissa, pitkään säilyvissä tai kreemiä sisältävissä leivonnaisissa ja kekseissä sekä uppopaistamalla valmistetussa grilliruoassa. Myös transrasvat kohottavat veren kolesterolitasoa, ja siksi niitä on syytä välttää.</p> <p><strong>Onko margariineissa transrasvoja?</strong></p> <p>Margariinien valmistuksessa ei käytetä osittain kovetettuja kasvirasvoja, eivätkä margariinit sisällä transrasvoja. Jotta margariineille saadaan levitteenomainen rakenne, öljyjen rinnalla käytetään pieni määrä luonnostaan kovia kasvirasvoja, kuten palmuöljyä ja kookosrasvaa. Margariineissa käytetyt öljyt ja rasvat sekä niiden määrä valitaan siten, että tuotteelle saadaan haluttu rakenne, kuitenkin niin, että tuotteen rasvakoostumus pysyy mahdollisimman hyvänä.</p> <p><strong>Monityydyttymättömät ja kertatyydyttymättömät rasvahapot</strong></p> <p><em>Omega-3 -rasvoja</em> on kahdenlaisia. Alfalinoleenihappoa saadaan mm. rypsi- ja pellavaöljystä. Kalasta ja kalaöljystä puolestaan saadaan eikosapentaeenihappoa (EPA) ja dokosaheksaeenihappoa (DHA). Niiden riittävästä saannista voi varmistua syömällä kalaa vähintään kaksi kertaa viikossa ja käyttämällä kasvirasvalevitettä. Ainoastaan kasviperäinen omega-3 -rasvahappo on ihmiselle välttämätön, koska elimistö ei pysty sitä muodostamaan.</p> <p><em>Omega-6-rasva </em>eli linolihappo on toinen monityydyttymätön rasvahappo. Sitä saadaan kasvikunnan tuotteista, muun muassa rypsiöljystä ja auringonkukkaöljystä ja niistä valmistetuista tuotteista kuten margariinista. Linolihappo on hyödyllistä LDL-kolesterolin hallinnassa.</p> <p>Kertatyydyttymättömät rasvahapot pienentävät veren huonon LDL-kolesterolin pitoisuutta, kun niillä korvataan ravinnon tyydyttyneitä eli kovia rasvahappoja. Kertatyydyttymättömät rasvahapot eivät alenna veren hyvää HDL-kolesterolia. Kertatyydyttymättömiä rasvahappoja ovat omega-7 ja -9, joita muodostuu elimistössä. Omega-7-rasvahappoa saa myös ravinnosta, mm. tyrniöljystä. Omega-9-rasvahappoa saa oliivi- ja rypsiöljystä sekä myös avokadosta, pähkinöistä ja siemenistä. (Lähde: Tohtori.fi)</p> <p><strong>Kasviöljyt ja margariini sisältävät hyviä pehmeitä rasvoja</strong></p> <p>Kasviöljyt, -margariinit ja kasvikunnan tuotteet ovat välttämättömien rasvahappojen tärkeimmät lähteet. Erityisesti rypsiöljy sisältää monityydyttymättömiä linoli- ja alfalinoleenihappoja, jotka ovat välttämättömiä rasvahappoja. Niillä on tärkeitä tehtäviä mm. solukalvojen rakenneosina ja tiettyjen hormonien kaltaisten aineiden esiasteina. Niitä tarvitaan myös normaaliin kasvuun ja kehitykseen.<br/> <img src="http://www.pehmeaarasvaapaivittain.fi/sites/files/styles/large/public/markets/finland/kovat-ja-pehmeat-rasvat.jpg?itok=jXg08tDQ" alt=""/><!--filtered attribute: typeof="foaf:Image"--><br/> Teksti ja kuva: Unilever</p> </div> </div> </div> 2018-06-14T09:30:01+03:00 https://peda.net/id/5e6e7ec86f9 2017-05-18T09:24:56+03:00 <div class="field field-name-body field-type-text-with-summary field-label-hidden"> <div class="field-items"> <div class="field-item even"> <p>Markkinoilla on nykyään runsas valikoima erilaisia rasvoja. Ei siis ihme, jos valinta tuntuu vaikealta. Tässä artikkelissa kerrotaan margariinin ja voin eroista.</p> <p>Keskitymme neljään pääasialliseen rasvatyyppiin: kertatyydyttymättömiin, monityydyttymättömiin, tyydyttyneisiin ja transrasvoihin. Hyvien ja huonojen rasvojen vertailussa terveellisimmiksi osoittautuvat kerta- ja monityydyttymättömät rasvat, joita on muun muassa kasviöljyissä ja niistä valmistetuissa margariineissa.</p> <p>Muutamia esimerkkejä hyvistä kerta- ja monityydyttymättömiä rasvoja sisältävistä elintarvikkeista ovat oliiviöljy, rypsiöljy, auringonkukkaöljy, pellavaöljy, maapähkinäöljy, seesamiöljy, avokado, oliivit, pähkinät, maapähkinävoi, soijaöljy, maissiöljy, saksanpähkinät, auringonkukan-, seesamin-, kurpitsan- ja pellavansiemenet ja lohi. Useissa margariineissa ja kasviöljypohjaisissa ravintorasvoissa on näistä useampia, muun muassa rypsi-, auringonkukka- ja pellavaöljyä. Niitä voi pitää hyvien rasvojen lähteenä.</p> <p>Tärkeää ei ole ainoastaan se, kuinka paljon rasvaa syöt, vaan myös se, minkä tyyppisiä rasvoja valitset. Tyydyttyneet ja transrasvat voivat nostaa veren kolesteroliarvoa ja lisätä sydän- ja verisuonisairauksien riskiä. Hyvät pehmeät rasvat auttavat puolestaan ylläpitämään sydämen terveyttä ja edistävät hyvinvointia. Omega-3- ja omega-6-rasvahapot ovat välttämättömiä rasvahappoja, koska kehomme ei pysty niitä itse valmistamaan ja siksi niitä on saatava ravinnosta.</p> <p>Tyydyttyneiden rasvojen saantia voi vähentää rajoittamalla punaisen lihan ja rasvaisten maitotuotteiden käyttöä. Kokeile vaihtaa punainen liha papuihin, siipikarjaan ja kalaan ja siirry kevytmaidosta sekä rasvaisista maitotuotteista vähärasvaisiin tai rasvattomiin maitotuotteisiin. Nauti omega-3-rasvahappoja päivittäin. Niitä saat esimerkiksi kalasta, saksanpähkinöistä ja pellavansiemenrouheesta sekä pellavansiemen-, rypsi- ja soijaöljystä.</p> <p>Ravitsemussuosituksissa suositellaan kasviöljypohjaista margariinia, koska niissä runsaasti pehmeää rasvaa ja niitä on helppo levittää leivälle ja käyttää ruoanlaitossa sekä leivonnassa. Jos käytät margariinia päivälliskokkailuissasi, olet jo matkalla oikeaan suuntaan.<br/> <img src="http://www.pehmeaarasvaapaivittain.fi/sites/files/styles/large/public/markets/finland/rasvoja-on-erilaisia.jpg?itok=AhwbYs7k" alt=""/><!--filtered attribute: typeof="foaf:Image"--></p> </div> </div> </div> <table border=""><!--filtered attribute: cellspacing="0"--><!--filtered attribute: cellpadding="0"--> <tbody> <tr> <td> <div id="content"> <table class="contentpaneopen"> <tbody> <tr> <td colspan="2"> </td> </tr> </tbody> </table> </div> </td> <td> </td> </tr> </tbody> </table> Lähde: Unilever 2018-06-14T09:30:01+03:00 https://peda.net/id/5e6f59246f9 2017-05-18T15:02:34+03:00 <div class="article__section "> <div class="article__richtext body-text"> <h2>Paistaminen</h2> </div> </div> <div class="article__section "> <div class="article__richtext body-text"> <p>Neutraalit kasviöljyt (rypsi-, maissi-, auringonkukka- ja oliiviöljy) sopivat paistamiseen. Kylmäpuristettu oliiviöljy ei kestä kovia lämpötiloja. Margariineista paistamiseen voidaan käyttää niitä, joiden on mainittu sopivan paistamiseen. Hyvä yhdistelmä paistamiseen on voi-öljy, sillä voilla saadaan kaunis pinta ja öljy parantaa kuumuuden kestoa.</p> </div> </div> <div class="article__section "> <div class="article__richtext body-text"> <h2>Uppopaistaminen</h2> <p>Uppopaistamiseen eli friteeraamiseen sopivat kuumentamista kestävät auringonkukka-, maissi-, rypsi- tai soijaöljyt sekä kiinteä kookosrasva esimerkiksi munkkien paistamiseen.</p> </div> </div> <div class="article__section "> <h2>Salaatinkastikkeet, majoneesit, marinadit</h2> <div class="article__richtext body-text"> <p>Öljykastikkeisiin ja marinadeihin voi käyttää joko neutraalin makuisia kasviöljyjä tai voimakkaampia, kylmäpuristettuja vaihtoehtoja. Neutraalit öljyt sopivat hyvin esimerkiksi majoneesin valmistukseen tai vinegretteihin, jossa käytetään muita makuaineita. Laadukkaita kylmäpuristettuja oliiviöljyjä kannattaa käyttää sellaisenaan ruokalajien viimeistelijänä tai leivälle sipaistuna.</p> </div> </div> <div class="article__section "> <h2>Leivän päälle</h2> <div class="article__richtext body-text"> <p>Arkikäytössä leivän päälle valitaan kasvirasvapohjainen margariini. Helpointa on valita sellainen, joka sopii leivän päälle ja ruoanvalmistukseen.</p> </div> </div> <div class="article__section "> <h2>Leivonta</h2> <div class="article__richtext body-text"> <p>Voi antaa juhlaleivonnaisiin herkullisen maun. Arkileivontaan sopii joko juokseva tai kova margariini. Kannattaa valita margariini, jonka pakkauksessa mainitaan tuotteen sopivan leivontaan. Öljy on myös hyvä leivontarasva. Kakuissa öljy antaa kostean ja mehevän lopputuloksen.<br/> <br/> Lähde: Yhteishyvä<br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> </p> </div> </div> 2018-06-14T09:30:01+03:00