https://peda.net/id/5e3bb9a1a8b 2025-10-27T10:51:14+02:00 https://peda.net/:static/543/peda.net.logo.bg.svg <div class="license">Tämän sivun lisenssi <a rel="license noopener" href="https://peda.net/info" target="_blank">Peda.net-yleislisenssi</a></div> https://peda.net/id/5e3c2874a8b 2025-10-27T10:56:06+02:00 Kaikista kielistä on erilaisia <b>variaatioita</b> eli kieli <b>vaihtelee</b> sekä tilanteen että alueen mukaan. <br/> <br/> <div><strong>Murre</strong><span> </span>tarkoittaa yleensä jonkin <em>alueen</em> puhetapaa. Puhutaan esimerkiksi Turun murteesta tai savolaismurteista.<br/> <br/> </div> <div><strong>Rekisterillä</strong><span> </span>tarkoitetaan puhe- tai kirjoitustapaa, joka liitetään tietynlaisiin <em>tilanteisiin</em> ja usein myös tiettyihin <em>ihmisryhmiin</em>. Esimerkiksi opettaja käyttää eri rekisteriä opettaessaan kuin jutellessaan viikonlopun tapahtumista työtoveriensa kanssa.<br/> <br/> <br/> </div> <div><strong>Yleiskieli</strong><span> </span>on rekisteri, jota käytetään julkisessa viestinnässä, esimerkiksi sanomalehdissä, uutisissa ja viranomaisten tiedotteissa. Yleiskieli on yhteiseksi tarkoitettua kieltä, ja sen käyttöä opiskellaan koulussa. Yleiskieli on <b>normitettua</b>, eli on sovitut säännöt, miten kieltä kirjoitetaan. Näistä säännöistä päättää Suomen kielen lautakunta, joka toimii Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksessa. </div> <div><br/> Arkista kieltä kutsutaan usein<span> </span><strong>puhekieleksi</strong>. Puhekieltä myös kirjoitetaan. Esimerkiksi someviestit on usein kirjoitettu puhekielellä. <span>Puhekieliä on käytännössä useita. Esimerkiksi jokaisella nuorten ikäluokalla on omanlaisensa puhekieli ja sanastoa, jota eivät edellisen ikäpolven nuoret käyttäneet.<br/> <br/> Lue lisää <b>sosiaalisesta</b> ja <b>tilanteisesta </b>vaihtelusta Särmä 2 -digitehtäväkirjan luvusta 7.<br/> <br/> Tehtäviä: Särmä 2 luku 7 t.1+3</span></div> 2025-10-14T08:26:42+03:00 https://peda.net/id/f229d97eb31 2025-10-29T12:28:31+02:00 <span>Kieli muuttuu maailman mukana koko ajan, ja kielen vaihtelu on osa tätä muutosta. Eri ihmiset ja alueet käyttävät kieltä eri tavoin, mikä synnyttää monia tapoja ilmaista samoja asioita. Ajan myötä jotkin ilmaisut yleistyvät ja toiset jäävät pois käytöstä.<br/> <br/> Kielen siirtyminen sukupolvelta toiselle ja sen sopeutuminen uusiin tilanteisiin varmistavat sen, että kieli säilyy elinvoimaisena. Kielen vaihtelun ja muutoksen ymmärtäminen on osa kielitietoisuutta. Se auttaa hyväksymään erilaisia tapoja käyttää kieltä ja vähentää ennakkoluuloja.<br/> <br/> Suomen kieli muuttuu myös muiden kielten vaikutuksesta. Ennen suomen kieleen on tullut paljon sanoja ja rakenteita ruotsista ja venäjästä, nykyään muun muassa englannista ja somalista. Puhekieleen tarttuu nopeasti sellaisia ilmauksia ja rakenteita, joita ei ainakaan heti hyväksytä yleiskielen normeihin.<br/> <br/> Katso tarkemmin muiden kielten vaikutuksista suomen kieleen, jotka eivät (ainakaan vielä) kuulu suomen yleiskieleen Särmä 2 -digitehtäväkirjan luvusta 11.<br/> <br/> Tehtäviä: Särmä 2 luku 11 t.2, 5, 6, (8+9)</span> 2025-10-27T11:04:29+02:00 https://peda.net/id/5e3c8e69a8b 2022-10-13T16:04:43+03:00 <p>Puhekieli ei ole huonompaa kieltä kuin kirjakieli. Puhekieltä puhuessa täytyy muistaa erilaiset <b>rekisterit</b>: eri tilanteissa puhutaan eri tavalla. Kavereille puhutaan eri tavalla kuin työpaikkahaastattelussa ja virallisissa sukujuhlissa puhutaan eri tavalla kuin kalareissulla.</p> <p><br/> Puhekieltä kirjoitetaan somessa, keskustelupalstoilla ja tekstiviesteissä, mutta esimerkiksi koulutehtävissä ja työpaikoilla puhekieltä ei saa kirjoittaa. Jos et ole varma, onko sana puhekieltä vai ei, voit tarkistaa sen <a href="https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/" rel="noopener nofollow ugc" target="_blank">Kielitoimiston sanakirjasta</a><br/> <br/> </p> <p>Joitain puhekielen ja kirjakielen eroja:</p> <table> <tbody> <tr> <td> <p> </p> </td> <td> <p><strong>Kirjakieli</strong></p> </td> <td> <p><strong>Puhekieli</strong></p> </td> </tr> <tr> <td> <p><strong>Pronominit</strong></p> <br/> <p> </p> <p> </p> <p> </p> <p> </p> <p><strong><br/> <br/> <br/> <br/> Lyhennetyt muodot<br/> </strong></p> <p> </p> <p><strong>Numerot</strong></p> <p>(yleensä laskiessa)</p> </td> <td> <p>minä, sinä</p> <p>hän</p> <p>he</p> <p>tämä, nämä</p> <p>minulla, sinulla</p> <p>meillä oli</p> <p><br/> <br/> <br/> <br/> tule, mene, pane</p> <p> </p> <p>yksi, kaksi, kolme...</p> <p> </p> <p> </p> </td> <td> <p>mä, sä (murteissa mie, sie, miä, siä)</p> <p>se</p> <p>ne</p> <p>tää, nää</p> <p>mulla, sulla (mul, sul)</p> <p>meil oli<br/> <br/> </p> <p>(huom! Puhekielessä <em>se </em>ja <em>ne </em>ilmaisevat ihmistä)</p> <p>tuu, mee, paa</p> <p> </p> <p>yy, kaa, koo...</p> <p> </p> <p> </p> </td> </tr> <tr> <td> <p><strong>Verbin taivutus:</strong></p> <p><strong>1. me-persoona</strong></p> <p>(puheessa passiivi)</p> <p> </p> <p><strong>2. mon. 3. persoona</strong></p> <p>(puheessa yks.muoto)</p> </td> <td> <p>me menemme</p> <p>me tulemme</p> <p>me olemme tehneet</p> <p> </p> <p>he menevät</p> </td> <td> <p>me mennään</p> <p>me tullaan</p> <p>me on / ollaan tehty</p> <p> </p> <p>ne menee</p> </td> </tr> <tr> <td> <p><strong>Omistusliite: </strong></p> <p>(eli possessiivisuffiksi)</p> <p> </p> </td> <td> <p> </p> <p>minun kissani</p> <p>teidän talonne</p> </td> <td> <p> </p> <p>mun kissa</p> <p>teidän talo</p> </td> </tr> <tr> <td> <p><strong>Sana lyhentyy:</strong></p> <p><strong>1. i katoaa s:n edellä</strong></p> <p> </p> <p> </p> <p><strong>2. n katoaa sanan lopusta</strong></p> <p> </p> <p><strong>3. i katoaa painottomassa diftongissa</strong></p> <p> </p> <p><strong>4. t katoaa nut-sanoissa</strong></p> </td> <td> <p> </p> <p>yksi, kaksi</p> <p>juoksisi</p> <p> </p> <p>vaatteisiin, menemme autoon</p> <p> </p> <p>punainen, valoisa</p> <p> </p> <p> </p> <p>juopunut mies, hän on mennyt</p> </td> <td> <p><br/> <br/> yks, kaks</p> <p>juoksis</p> <p> </p> <p>vaatteisii, mennää(n) autoo</p> <p> </p> <p>punane(n), valosa</p> <p> </p> <p> </p> <p>juopunu mies, se on menny</p> </td> </tr> <tr> <td> <p><strong>Vokaalimuutos:</strong></p> <p><strong>sanan lopussa vokaalit muuttuvat samanlaisiksi</strong></p> </td> <td> <p> </p> <p>kaksi taloa</p> <p>On pimeä. Näytä valoa.</p> </td> <td> <p> </p> <p>kaks taloo</p> <p>On pimee. Näytä valoo.</p> </td> </tr> <tr> <td> <p><strong>Täytesanat:</strong></p> </td> <td> <p>-</p> </td> <td> <p>tota, niinku, öö, aha, okei, ai, ai jaa, just, nii...</p> </td> </tr> <tr> <td> <p><strong>Sanojen merkityserot:</strong></p> <p><strong>joidenkin sanojen tilalla käytetään puhekielessä kokonaan eri sanoja<br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> Puhekielessä käytetään lyhennettyjä sanoja<br/> </strong></p> </td> <td> <p><strong>esim</strong>.</p> <p>väsynyt</p> <p>vanhemmat</p> <p>kannettava tietokone<br/> <br/> kanssa<br/> kiinni</p> </td> <td> <p> </p> <p>poikki</p> <p>porukat</p> <p>läppäri<br/> <br/> <br/> kaa<br/> kii</p> </td> </tr> <tr> <td> <p><strong>Sananmuutokset:</strong></p> <p> </p> </td> <td> <p><strong>esim</strong>.</p> <p>internet, televisio, roskakori</p> </td> <td> <p> </p> <p>netti, telkku, roskis</p> </td> </tr> </tbody> </table> 2025-10-14T08:26:42+03:00