https://peda.net/id/5e35badaa8b 2025-10-14T11:29:19+03:00 https://peda.net/:static/543/peda.net.logo.bg.svg <div class="license">Tämän sivun lisenssi <a rel="license noopener" href="https://peda.net/info" target="_blank">Peda.net-yleislisenssi</a></div> https://peda.net/id/5e3692b8a8b 2024-07-31T14:39:14+03:00 <div>Maailmassa on noin 7 000 kieltä. Ne eivät ole keskenään tasavertaisessa asemassa. <strong>Enemmistökieliä</strong> käytetään yhteiskunnassa eri aloilla, esimerkiksi kouluissa, mediassa ja hallinnossa.<strong> Vähemmistökieliä</strong> puhutaan usein vain kodin piirissä, ja monet vähemmistökielet ovat uhanalaisia. <strong>Uhanalaiset kielet</strong> ovat kieliä, joiden asema on heikko ja jotka saattavat kadota puhuttuina kielinä.<br/> <br/> </div> <div><strong>Kielipolitiikalla </strong>tarkoitetaan toimia, joilla vaikutetaan kielten asemaan yhteiskunnassa. Kielipolitiikka vaikuttaa esimerkiksi siihen, mitä oikeuksia kielenpuhujilla on.<br/> <br/> </div> <div>Globalisoituva maailma tarvitsee yhteisiä kieliä, mutta valta-asemaan liittyy myös ongelmia. Jos englannin kaltainen iso kieli köyhdyttää kansalliskielen käyttöä viihteen, tieteen ja taiteen kielenä, katoaa samalla myös paikallista kulttuuria.</div> 2025-10-14T08:26:42+03:00 https://peda.net/id/5e3aa8a7a8b 2022-08-19T19:30:35+03:00 <div>Suomessa puhutaan yli 150 eri äidinkieltä. Väestötietojärjestelmässä jokaisella voi olla vain yksi äidinkieli, mutta iso osa Suomessa asuvista on monikielisiä. Suurimmat puhujamäärät suomen ja ruotsin jälkeen on venäjällä, virolla, arabialla, somalilla ja englannilla. <br/> <br/> Suomen <strong>kansalliskielet </strong>ovat suomi ja ruotsi. Niillä esimerkiksi käydään koulua ja asioidaan viranomaisten kanssa. Suomi on siis pääosin kaksikielinen, mutta poikkeuksen tästä tekee Ahvenanmaa: Ahvenanmaan maakunnalla on kansainväliseen sopimukseen perustuva autonomia (itsehallinto) ja se on yksikielinen (ruotsi). <br/> <br/> </div> <div>Saamelaiskielillä on virallinen asema saamelaisalueella pohjoisessa. Suomessa on puhuttu vuosisatoja myös karjalan kieltä, romanikielta, tataaria, jiddišiä sekä viittomakieltä. Vähemmistökielten asema oli vielä 1970-luvulla Suomessa heikko syrjivän kielipolitiikan takia.<br/> <br/> Ruotsin kielen asemasta keskustellaan Suomessa usein. Miksi kaikkien pitää opiskella ruotsia, vaikka vain 5,4 % suomalaisista on ruotsinkielisiä? Tätä kysyvät etenkin koululaiset usein. Syyt ruotsin kielen asemaan ovat historialliset: Suomi oli monta sataa vuotta osa Ruotsia. <br/> <br/> Saadakseen Suomen kansalaisuuden on osattava joko suomea tai ruotsia. </div> 2025-10-14T08:26:42+03:00