<?xml version="1.0" encoding="utf-8"?>
<?xml-stylesheet type="text/xsl" href="https://peda.net/:static/547/atom.xsl"?>
<feed xmlns="http://www.w3.org/2005/Atom">
<title>Kananmuna</title>
<id>https://peda.net/id/5e32557e6f9</id>
<updated>2018-06-14T09:30:01+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/id/5e32557e6f9:atom" rel="self" />
<link href="https://peda.net/yksityiskoulut/paok/verkkokurssit2/rjcp/rt/rjlp3/raaka-aineet/kananmuna#top" rel="alternate" />
<logo>https://peda.net/:static/547/peda.net.logo.bg.svg</logo>
<rights type="html">&lt;div class=&quot;license&quot;&gt;Tämän sivun lisenssi &lt;a rel=&quot;license noopener&quot; href=&quot;https://peda.net/info&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;Peda.net-yleislisenssi&lt;/a&gt;&lt;/div&gt;&#10;</rights>

<entry>
<title>Kananmunatuotteet</title>
<id>https://peda.net/id/5e33e5746f9</id>
<updated>2026-06-23T10:12:29+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/yksityiskoulut/paok/verkkokurssit2/rjcp/rt/rjlp3/raaka-aineet/kananmuna/nimet%C3%B6n-17a3#top" />
<content type="html">1.Tehtävä &lt;br/&gt;&#10;Käy Kultamunan sivuilla tutustumassa sk-tuotteisiin ja vastaa kysymyksiin&lt;br/&gt;&#10;&lt;a href=&quot;https://www.kultamuna.fi/ravintotietoa-kananmunasta/?gclid=EAIaIQobChMIh6eFmbrG6AIVA-aaCh1ccgkSEAAYASAAEgJnyfD_BwE&quot; target=&quot;_blank&quot; rel=&quot;nofollow ugc noopener&quot;&gt;https://www.kultamuna.fi/ravintotietoa-kananmunasta/?gclid=EAIaIQobChMIh6eFmbrG6AIVA-aaCh1ccgkSEAAYASAAEgJnyfD_BwE&lt;/a&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;a href=&quot;http://www.davafoods.fi/&quot; target=&quot;_blank&quot; rel=&quot;nofollow ugc noopener&quot;&gt;http://www.davafoods.fi/&lt;/a&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;a href=&quot;https://ruokatieto.fi/ruokatietoa/suomalaiset-ruokaketjut/kananmuna/&quot; target=&quot;_blank&quot; rel=&quot;nofollow ugc noopener&quot;&gt;https://ruokatieto.fi/ruokatietoa/suomalaiset-ruokaketjut/kananmuna/&lt;/a&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Mitä erilaisia valmisteita on raaásta kananmunasta?&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Millaissa erimuodoissa kypsää kanamunaa myydään?&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Mitä munasta tehtyjä tuotteita on myynnissä?&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Miksi tällaisia tuotteita käytetään ammattikeittiössä?&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Montako kananmunaa yksi kilo munamassaa sisältää?&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Montako munaa on 1 dl munamassaa?</content>
<published>2018-06-14T09:30:01+03:00</published>
</entry>

<entry>
<title>Kananmuna ja kananmuna valmisteet</title>
<id>https://peda.net/id/5e36a9c66f9</id>
<updated>2020-04-01T13:17:09+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/yksityiskoulut/paok/verkkokurssit2/rjcp/rt/rjlp3/raaka-aineet/kananmuna/kjkv#top" />
<content type="html">Tässä osiossa käsitellään kananmunaa, joka on hyvin monipuolinen elintarvike ja jolla on tärkeä merkitys ruoanvalmistuksessa.&lt;br/&gt;&#10;Nykyisin käytetään myös työtä nopeuttavia munavalmisteita. Näihin tutustumme ohessa olevien tehtävien avulla.&lt;br/&gt;&#10;Kuva: Ruokatieto Yhdistys&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;img src=&quot;https://www.ruokatieto.fi/sites/default/files/styles/study_top_media/public/Ruokakasvatuksen%20kuvat/muna.jpg?itok=tA26Ztlh&quot; alt=&quot;Ideoita opetukseen | Ruokatieto Yhdistys&quot;/&gt;</content>
<published>2018-06-14T09:30:01+03:00</published>
</entry>

<entry>
<title>Video kananmunatuotannosta</title>
<id>https://peda.net/id/5e38672a6f9</id>
<updated>2017-05-05T13:01:00+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/yksityiskoulut/paok/verkkokurssit2/rjcp/rt/rjlp3/raaka-aineet/kananmuna/vk#top" />
<content type="html">&lt;div class=&quot;youtube&quot;&gt;&lt;iframe loading=&quot;lazy&quot; width=&quot;640&quot; height=&quot;360&quot; src=&quot;https://www.youtube.com/embed/wX9_qqRmKeg?rel=0&amp;amp;modestbranding=1&amp;amp;hl=fi&quot; allowfullscreen=&quot;allowfullscreen&quot;&gt;&lt;/iframe&gt;&lt;div&gt;&lt;a href=&quot;https://www.youtube.com/watch?v=wX9_qqRmKeg&quot; title=&quot;https://www.youtube.com/watch?v=wX9_qqRmKeg&quot; target=&quot;_blank&quot; rel=&quot;nofollow ugc noopener&quot;&gt;https://www.youtube.com/watch?v=wX9_qqRmKeg&lt;/a&gt;&lt;/div&gt;&#10;&lt;/div&gt;&#10;</content>
<published>2018-06-14T09:30:01+03:00</published>
</entry>

<entry>
<title>Kananmuna</title>
<id>https://peda.net/id/5e3943026f9</id>
<updated>2026-08-20T13:02:52+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/yksityiskoulut/paok/verkkokurssit2/rjcp/rt/rjlp3/raaka-aineet/kananmuna/kananmuna#top" />
<content type="html">&lt;div class=&quot;page-header&quot;&gt;&#10;&lt;h1&gt;Tietoa kananmunasta&lt;br/&gt;&#10;&lt;img src=&quot;https://damadmin.danishagro.dk/DigizuiteCore/LegacyService/api/assetstream/49025/50386.jpg&quot;/&gt;&lt;/h1&gt;&#10;&lt;/div&gt;&#10;&lt;div class=&quot;page-header&quot;&gt;&#10;&lt;h2&gt;Munan rakenne&lt;/h2&gt;&#10;&lt;/div&gt;&#10;&lt;div&gt;Kananmuna koostuu kuoresta, keltuaisesta ja valkuaisesta. Keskimäärin muna painaa noin 60 grammaa ja sen painosta noin 30 % on keltuaista, 60 % valkuaista ja 10 % kuorta.&lt;br/&gt;&#10;&lt;img src=&quot;http://www.siipi.net/images/stories/Kananmunatiedotus/kananmunan_rakenne.gif&quot; alt=&quot;kananmunan_rakenne&quot;/&gt;&#10;&lt;h3&gt;1. Kutikula&lt;/h3&gt;&#10;&lt;p&gt;Munankuoren ulommainen vahamainen kalvo, joka estää niin veden kuin mikrobienkin pääsyä munaan. Kutikula on paksuudeltaan noin 0,01- 0,03 mm. Se on muodostunut pääasiassa proteiineista.&lt;/p&gt;&#10;&lt;h3&gt;2. - 3. Munankuori&lt;/h3&gt;&#10;&lt;p&gt;Kuori on paksuudeltaan noin 0,3- 0,4 mm ja se suojaa munaa ulkopuolelta. Se on muodostunut pääasiassa kalsiumista, mutta sisältää myös magnesiumia ja fosforia.&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;Kuoressa olevien ilmakanavien kautta munasta haihtuu vettä ja munaan pääsee ilmaa. Myös bakteerien ja homeitiöiden pääsy munaan on mahdollista ilmakanavien kautta. Yhdessä munassa ilmakanavia on 7 000- 17 000. Ilmakanavien uloimmat päät muodostavat näkyviä huokosia kuoren pinnalle.&lt;/p&gt;&#10;&lt;h3&gt;4. Ulompi ja sisempi kuorikalvo&lt;/h3&gt;&#10;&lt;p&gt;sijaitsevat välittömästi kuoren alla. Ne estävät ilmakanavien kautta tunkeutuneiden mikrobien pääsyä munaan. Kalvot ovat muodostuneet pääasiassa proteiineista. Ulompi kuorikalvo on sisempää paksumpi, mutta yhteensäkin kalvot ovat paksuudeltaan vain noin 0,07- 0,1 mm.&lt;/p&gt;&#10;&lt;h3&gt;5. Ilmatila&lt;/h3&gt;&#10;&lt;p&gt;sijaitsee munan tylpässä päässä kuorikalvojen välissä. Se muodostuu muninnan jälkeen munan jäähtyessä ja sisällön kutistuessa.&lt;/p&gt;&#10;&lt;h3&gt;6. - 7. Valkuainen&lt;/h3&gt;&#10;&lt;p&gt;koostuu neljästä kerroksesta, kahdesta vetisestä ja kahdesta sakeasta. Kuorikalvojen alla on ensin vetinen valkuaiskerros, sitten sakea, uudestaan vetinen ja lähimpänä keltuaista sakea valkuaiskerros. Munan vanhetessa sakea valkuaiskerros muuttuu vetiseksi. Valkuainen on muodostunut pääasiassa erilaisista proteiineista, jotka muun muassa estävät mikrobien kasvua suojaten näin munaa pilaantumiselta.&lt;/p&gt;&#10;&lt;h3&gt;8. Kierteiset valkuaissiteet&lt;/h3&gt;&#10;&lt;p&gt;lähtevät keltuaista ympäröivästä sakeasta valkuaiskerroksesta. Näiden valkuaiskierteiden proteiinirakenne muistuttaa sakeaa valkuaista. Valkuaiskierteen tehtävänä on pitää keltuainen oikeassa paikassa ja asennossa munan keskellä.&lt;/p&gt;&#10;&lt;h3&gt;9. Keltuaiskalvo&lt;/h3&gt;&#10;&lt;p&gt;ympäröi keltuaista ja on muodostunut kahdesta kerroksesta. Kerrokset erottaa toisistaan ohut yhtenäinen kalvo. Munan vanhetessa keltuaiskalvo heikkenee.&lt;/p&gt;&#10;&lt;h3&gt;10. - 13. Keltuainen&lt;/h3&gt;&#10;&lt;p&gt;jakaantuu tummempiin ja vaaleampiin vyöhykkeisiin. Lisäksi keltuaisessa on nuppimainen muodostuma, alkukeltuainen, jolla alkiopussin ympäröimä alkiolevy lepää. Keltuainen muodostuu pääasiassa rasvasta ja proteiineista. Keltuainen on munan keskellä, jotta mikrobit eivät pääse tunkeutumaan keltuaiseen munan puolustusjärjestelmien ohi. Jos mikrobit pääsevät keltuaiseen, muna pilaantuu.&lt;/p&gt;&#10;&lt;/div&gt;&#10;</content>
<published>2018-06-14T09:30:01+03:00</published>
</entry>


</feed>