Maiju Vesa

Opiskeluvinkkejä

2025-09-12T13:18:46+03:00

1. Lukuläksy. Kertaa käsitelty kappale kirjasta ja vihkon muistiinpanot joka tunnin jälkeen. Jos opetuksen seuraaminen tunnilla tuntuu hankalalta, lue etukäteen uusi kappale ennen oppituntia. Näin pysyt paremmin mukana, kun uutta asiaa käsitellään.
2. Termit ovat tärkeitä. Opettele siis saman tien kaikki uudet sanat, esimerkiksi pääministeri, inflaatio, rautaesirippu, torppari. Termejä on helppo harjoitella ystävän kanssa: kirjoittakaa ne ylös paperilapuille ja pelatkaa niillä aliasta. Kokeessa on aina sananselitystehtävä.
3. Aiheen tärkeimmät asiat paljastuvat alla olevan kysymyslistan avulla. Älä takerru pikkuasioihin, opettele ensin päälinjat. Mitä, missä, milloin, kuka/kenelle, miksi, mitä siitä seurasi.
4. Syy-seuraussuhteet ovat tärkeitä. Tärkeää on myös se, mikä muuttuu ja mikä pysyy samana eri aikoina.
5. Opettele tapahtumien järjestys. Se on tärkeämpää kuin päivämäärät.
6. Harvassa asiassa vaaditaan tarkkaa vuotta. Voit sanoa: 1800-luvun lopulla tai 1890-luvulla. On myös vuosia, jotka on osattava tarkasti. Varmista asia opettajalta, jos olet epävarma.
7. Kysy apua, opettajan tehtävä on auttaa.

Historian kysymykset

2018-12-29T17:40:26+02:00

Monesti oppilaat pohtivat, mitä opiskeltavasta aiheesta pitäisi osata. Aiheesta riippumatta useimmiten tulee osata vastata seuraaviin kysymyksiin: Mitä, Missä, Milloin, Kuka/kenelle, Miksi, Mitä siitä seurasi? Nämä peruskysymykset ohjaavat löytämään oleelliset asiat ja muodostamaan aiheesta kokonaisuuden. Seuraavan tason kysymys olisi; Miten tai Millainen/millaista? Vasta kun pystyy vastamaan näihin peruskysymyksiin, kannattaa ryhtyä opettelemaan lisää yksityiskohtia.

Esimerkki 1:
Talvisota
Missä sodittiin? (Suomen ja Neuvostoliiton rajaseudulla, Karjalan Kannaksella)
Milloin sota käytiin? (30.11.1939-13.3.1940)
Ketkä sotivat? (Suomi ja Neuvostoliitto)
Miksi talvisota syttyi? (Neuvostoliitto halusi siirtää rajaa Karjalassa, Suomi kieltäytyi, Mainilan laukaukset ja lopulta NL:n hyökkäys)
Mitä seurauksia talvisodalla oli? (talvisodan henki, noin 26 000 suomalaista kaatunutta, haavoittuneet, rajamuutokset eli Suomi luovutti alueita NL:lle, Hanko vuokralle, evakot, yhteistyö Saksan kanssa)

Esimerkki 2:
J.V. Snellman (kuka) oli suomalainen (missä) kirjailija ja poliitikko (mitä) 1800-luvulla (milloin). Hän kannatti nationalismia ja halusi, että Suomessa puhuttaisiin suomen kieltä ja että teollisuutta kehitettäisiin (miksi). Hän oli mukana vaikuttamassa kieliasetukseen, elinkeinovapauslakiin ja siihen, että Suomi sai oman rahan (seuraukset).

Tervetuloa opiskelemaan!

2020-04-12T14:01:16+03:00

Tällä etusivulla on yleisiä vinkkejä historian ja yhteiskuntaopin opiskeluun. Yksittäisiin aiheisiin liittyviä sisältöjä löytyy alasivuilta, jonne pääset vasemman puolen linkeistä.

Koe

2019-01-26T10:46:56+02:00

1. Aloita kertaaminen ajoissa. Jos olet epävarma osaamisestasi, tarvitset enemmän kertaamista ja harjoittelua. Pyydä apua ja tukiopetusta ajoissa, koetta edeltävänä päivänä ei enää ehditä tehdä mitään.
2. Kokeessa aloita itsellesi helpoimmista kysymyksistä. Silloin syntyy luottoa omaan osaamiseen eikä aikaakaan tuhlaannu ihmettelyyn. Jätä vaikein kysymys viimeiseksi.
3. Jos et ymmärrä kysymystä, pyydä opettaja viittaamalla luoksesi.
4. Vilkaise kelloa kerran tai kaksi. Silloin tiedät, paljonko aikaa on jäljellä. Käytä aikasi kuitenkin kokeeseen, älä kellon vilkuiluun :)
5. Kokeessa viimeisenä on esseekysymys. Esseessä yhden pisteen saat siitä, että vastauksesi on essee (kappalejako, kokonaiset lauseet, järkevä järjestys). Loput pisteet tulevat tiedoista.
6. Tarkista vastauksesi lopuksi. Historian kokeessa katso, että vastauksesi sisältää ratkaisut kysymyslistan kysymyksiin. Olethan kirjoittanut ylös kaiken, mitä tiedät?

Open tavoittaa

2018-12-30T12:52:21+02:00

Wilman kautta parhaiten
luokasta P101 :)
sähköpostitse, maiju.vesa2@edukouvola.fi

Tuntimäärät

2025-08-15T13:57:56+03:00

- Historian tunnit on jaksotettu eli eri jaksoissa voi olla eri määrä historiaa kerrallaan, kaksi tai yksi tuntia. Kahdeksannen luokan kevättodistuksen arvosanasta tulee koko peruskoulun päättötodistuksen historian arvosana.
- Yhteiskuntaoppia opiskellaan 9. luokalla kolme tuntia viikossa. Siitä tulee oma arvosanansa päättötodistukseen.

Arviointi

2018-12-30T13:08:31+02:00

Arvioinnissa kiinnitetään huomiota seuraaviin asioihin

Koe: lukukauden aikana on yleensä 2-4 koetta riippuen opiskeltavien aihekokonaisuuksien määrästä. Yhteiskuntaopissa taloustietokilpailun hyvä tulos korvaa heikommin sujuneen talousasioiden oman kokeen.
Isot työt: vastaavat koetta/tehdään kokeen sijasta, esim. esseet, laajat seinätaulut, portfoliot. Näitä teetän lähinnä yhteiskuntaopin puolella.
Tuntiaktiivisuus: viittaaminen/osallistuminen keskusteluun, tehtävien tekeminen, lisäkysymysten esittäminen.
Läksyt: läksyt tulee tehdä. Suulliseen läksynkuulusteluun osallistuminen viittaamalla. Kirjallinen läksynkuulustelu eli pistarit, muutaman kerran lukukaudessa, ilman ennakkovaroitusta.