https://peda.net/id/5dcdb6809d1 2016-09-30T05:06:49+03:00 https://peda.net/:static/535/peda.net.logo.bg.svg <div class="license">Tämän sivun lisenssi <a rel="license" href="https://peda.net/info">Peda.net-yleislisenssi</a></div> https://peda.net/id/5dce66fc9d1 2017-10-07T08:01:55+03:00 <ul> <li>Tässä luvussa opitaan<strong> </strong>maapallon rakenne ja sisäisistä tekijöistä (mannerlaattojen liikkuminen, vuorten poimutukset, maanjäristykset ja tulivuoritoiminta) johtuvien ilmiöiden syitä ja seurauksia.</li> </ul> 2018-08-11T06:59:59+03:00 https://peda.net/id/5dcfe8749d1 2018-06-16T09:38:26+03:00 <span class="right"><a href="https://peda.net/oppimateriaalit/e-oppi/peruskoulut/forssa/f_keskuskoulu/maantieto/emaantieto722/3eis2/luvun-sis%C3%A4llys/s#top" title="shutterstock_109905245_AmmitJack_tulivuori_Tungurahua_p.jpg"><img src="https://peda.net/oppimateriaalit/e-oppi/peruskoulut/forssa/f_keskuskoulu/maantieto/emaantieto722/3eis2/luvun-sis%C3%A4llys/s:file/photo/2c8b07e5c2490931081aa831f978061af8100700/shutterstock_109905245_AmmitJack_tulivuori_Tungurahua_p.jpg" alt="" title="Tungurahua-tulivuori Ecuadorissa, Etelä-Amerikassa" class="inline" loading="lazy"/></a></span>6.1 Maapallon piirteet<br/> 6.2 Maan osat<br/> 6.3 Mannerlaatat<br/> <br/> 6.4 Maapallon sisäiset tekijät<br/> 6.5 Mannerlaattojen liikkuminen<br/> 6.6 Maanjäristykset<br/> 6.7 Tsunami<br/> 6.8 Tulivuoret<br/> <br/> <span>​</span><iframe width="2048" height="1042" src="//www.thinglink.com/card/1020929484339019777" allowfullscreen="allowfullscreen"></iframe> 2018-08-11T06:59:59+03:00 https://peda.net/id/5dd503689d1 2018-06-17T06:52:38+03:00 <p><b><span class="right"><a href="https://peda.net/oppimateriaalit/e-oppi/peruskoulut/forssa/f_keskuskoulu/maantieto/emaantieto722/3eis2/njm/g#top" title="ge_7_luonnonmaantiede_maapallon_rakenne_shutterstock_3223623.jpg"><img src="https://peda.net/oppimateriaalit/e-oppi/peruskoulut/forssa/f_keskuskoulu/maantieto/emaantieto722/3eis2/njm/g:file/photo/469093965bf8b17f33a3b4e4e98cf2c080ce2ccf/ge_7_luonnonmaantiede_maapallon_rakenne_shutterstock_3223623.jpg" alt="" title="Maapallon kerrokset ovat kuori, vaippa ja ydin. Osa ytimessä on sulaa metallia." class="inline" loading="lazy"/></a></span>Maapallon</b> ikä on noin 4,5 miljardia vuotta. Alussa maapallo oli viileä, mutta vähitellen sen lämpötila alkoi nousta. Tämän lämpenemisen seurauksena raskaimmat aineet valuivat maapallon ytimeen ja kevyempi kiviaines jäi &quot;kellumaan&quot; maan pinnalle. Tällöin maapallo sai eri kerroksensa. <br/> <br/> Maapallon sisällä olevissa kerroksissa on energiaa, joka saa aikaan muutoksia maankuoressa, esimerkiksi maanjäristyksiä. Näitä muutoksia kutsutaan <b>sisäisiksi tekijöiksi</b>. <br/> <br/> Auringon maapallolle tuleva energia saa aikaan tapahtumia, jotka muokkaavat maanpintaa. Tällaisia ovat muun muassa tuuli ja sade. Koska muutokset tapahtuvat maapallon pinnan ulkopuolella, niitä sanotaan <b>ulkoisiksi tekijöiksi</b>.<br/> <br/> <br/> <a class="eoppi-icon-nav" href="http://oppiminen.yle.fi/avaruus/oma-aurinkokuntamme/maan-synty" target="_blank" rel="nofollow ugc noopener"><img src="https://www.e-oppi.fi/pedanet/icons/nav/icon-nav-video.png"/> <span>Yle: Maan synty</span> </a></p> ​<iframe width="100%" height="166" src="https://w.soundcloud.com/player/?url=https%3A//api.soundcloud.com/tracks/417020196%3Fsecret_token%3Ds-PRd6I&amp;color=%23ff5500&amp;auto_play=false&amp;hide_related=true&amp;show_comments=false&amp;show_user=true&amp;show_reposts=false&amp;show_teaser=false"></iframe>​ 2018-08-11T06:59:59+03:00 https://peda.net/id/5dd7a1e09d1 2018-06-17T06:53:01+03:00 <p>Maapallo voidaan jakaa kolmeen osaan: <b>kuori</b>, <b>vaippa</b> ja<b> ydin</b>.</p> <b>Maan kuori</b> on paksuudeltaan muutamasta kilometristä muutamiin kymmeniin kilometreihin. Mereiset laatat ovat ohuempia kuin mantereiset laatat. <br/> <br/> Vaipan paksuus on noin 3 000 kilometriä. Myös ydin, joka muodostuu nestemäisestä <b>ulkoytimestä</b> ja kiinteästä <b>sisäytimestä</b>, on noin 3 000 kilometrin paksuinen.<br/> <strong class="editor red"><br/> <a href="https://peda.net/oppimateriaalit/e-oppi/peruskoulut/forssa/f_keskuskoulu/maantieto/emaantieto722/3eis2/maan-osat/m#top" title="maapallon-sisarakenne-slide.png"><img src="https://peda.net/oppimateriaalit/e-oppi/peruskoulut/forssa/f_keskuskoulu/maantieto/emaantieto722/3eis2/maan-osat/m:file/photo/189127fbee0152f8ade5ef6371aa3f2ff33faa9b/maapallon-sisarakenne-slide.png" alt="" title="Maapallon sisärakenne" class="inline" loading="lazy"/></a><br/> <br/> <iframe width="100%" height="166" src="https://w.soundcloud.com/player/?url=https%3A//api.soundcloud.com/tracks/417020211%3Fsecret_token%3Ds-E2F6V&amp;color=%23ff5500&amp;auto_play=false&amp;hide_related=true&amp;show_comments=false&amp;show_user=true&amp;show_reposts=false&amp;show_teaser=false"></iframe>​<br/> <br/> </strong> 2018-08-11T06:59:59+03:00 https://peda.net/id/5dda4db49d1 2018-06-17T06:53:36+03:00 <span class="right"><a href="https://peda.net/oppimateriaalit/e-oppi/peruskoulut/forssa/f_keskuskoulu/maantieto/emaantieto722/3eis2/lem/g#top" title="ge7_pangaia_shutterstock_peda.png"><img src="https://peda.net/oppimateriaalit/e-oppi/peruskoulut/forssa/f_keskuskoulu/maantieto/emaantieto722/3eis2/lem/g:file/photo/649a8120ff5805deb153be95179a4b186cdfea2d/ge7_pangaia_shutterstock_peda.png" alt="" title="Noin 200 miljoonaa vuotta sitten maapallolla oli yksi jättiläismanner; Pangea. Löydätkö P- ja E-Amerikan?" class="inline" loading="lazy"/></a></span>Maapallon kuorikerros on jakautunut erikokoisiin osiin, joita kutsutaan litosfäärilaatoiksi, <b>mannerlaatoiksi</b> tai laatoiksi. Nämä laatat voivat koostua niin mantereisista kuin merellisistäkin osista<span>,</span> ja niiden liikkuessa ne voivat törmätä toisiinsa, erkaantua toisistaan tai liukua toistensa ohi.<br/> <br/> Maapallon kuorikerros on jakautunut seitsemään isompaan mannerlaattaan eli Afrikan, Antarktiksen, Australian–Intian, Etelä-Amerikan, Euraasian, Pohjois-Amerikan ja Tyynenmeren laattoihin. Lisäksi maapallolla on lukuisia pienempiä laattoja. Nämä laatat kelluvat ja liikkuvat sulan kiviaineksen päällä. <br/> <br/> Vuosimiljoonien aikana mannerlaatat ovat liikkuneet vaihtaen paikkaa ja muotoaan. Ne jatkavat liikkumista edelleen. <br/> <br/> <a class="eoppi-icon-nav" href="http://www.enchantedlearning.com/subjects/astronomy/planets/earth/Continents.shtml%20%20" target="_blank" rel="nofollow ugc noopener"><img src="https://www.e-oppi.fi/pedanet/icons/nav/icon-nav-video.png"/> <span>Animaatio maankuoren laattojen liikkeistä</span> </a> <br/> <br/> ​<iframe width="1067" height="800" src="//www.thinglink.com/card/972019960027021316" allowfullscreen="allowfullscreen"></iframe><!-- removed: br --><br/> <br/> ​<iframe width="100%" height="166" src="https://w.soundcloud.com/player/?url=https%3A//api.soundcloud.com/tracks/417020187%3Fsecret_token%3Ds-nrF2x&amp;color=%23ff5500&amp;auto_play=false&amp;hide_related=true&amp;show_comments=false&amp;show_user=true&amp;show_reposts=false&amp;show_teaser=false"></iframe>​ 2018-08-11T06:59:59+03:00 https://peda.net/id/5ddcda989d1 2018-06-17T06:53:50+03:00 M<span class="right"><a href="https://peda.net/oppimateriaalit/e-oppi/peruskoulut/forssa/f_keskuskoulu/maantieto/emaantieto722/3eis2/eest/g#top" title="ge_7_endog_shutterstock_123695335.jpg"><img src="https://peda.net/oppimateriaalit/e-oppi/peruskoulut/forssa/f_keskuskoulu/maantieto/emaantieto722/3eis2/eest/g:file/photo/45368221faff41258104a8e7bceffce69400d17a/ge_7_endog_shutterstock_123695335.jpg" alt="" title="Endogeeniset ilmiöt johtuvat Maan sisäisistä virtauksista. Näitä ilmiöitä ovat vuorten syntyminen, tulivuorien toiminta ja maanjäristykset." class="inline" loading="lazy"/></a></span>aapallon <b>sisäiset</b> eli <b>endogeeniset tekijät</b> saavat alkunsa maapallon sisältä lämpöenergian avulla tapahtuvista <b>virtauksista</b>. <br/> <br/> Virtaus on maan vaipassa sulan kivimassan hidasta liikettä, mikä saa mannerlaatat liikkumaan. <p>Sisäisiä tekijöitä ovat muun muassa <b>mannerlaattojen liikkeet</b>, <b>vuorten poimutukset</b>,<b> maanjäristykset</b><b> </b>ja <b>tulivuoritoiminta.<br/> <br/> </b>Piirroksessa kaksi maankuoren laattaa törmää toisiinsa. Syntyy mm. tulivuoria ja poimuvuoristo.<b> <br/> <br/> <iframe width="100%" height="166" src="https://w.soundcloud.com/player/?url=https%3A//api.soundcloud.com/tracks/417020190%3Fsecret_token%3Ds-omTGn&amp;color=%23ff5500&amp;auto_play=false&amp;hide_related=true&amp;show_comments=false&amp;show_user=true&amp;show_reposts=false&amp;show_teaser=false"></iframe>​<br/> <br/> </b></p> 2018-08-11T06:59:59+03:00 https://peda.net/id/5ddf304a9d1 2018-06-17T06:54:07+03:00 Laatat voivat liikkua toisiinsa nähden eri tavoin. Ylimmässä piirroksessa laatat erkanevat valtameren keskiselänteellä. Keskimmäisessä piirroksessa laatat liikkuvat sivuttain. Alimmassa piirroksessa kaksi laattaa törmää toisiinsa.<br/> <br/> <b>Atlantin keskiselänteellä</b> Euraasian laatta ja Pohjois- Amerikan laatta <b>erkaantuvat toisistaan</b> muutaman sentin vuosivauhdilla. Kun litosfäärilaatat törmäävät, tuhoutuu laattaa, mutta litosfäärilaattojen erkaantuessa puolestaan syntyy uutta laattaa, kun merenpohjassa laattojen raosta pursuava <b>magma jähmettyy</b>. Joskus jähmettynyt <b>laava</b> kasvaa jopa merenpinnan tasolle ja synnyttää uuden saaren. Näin on saanut alkunsa esimerkiksi Islanti, joka on syntynyt laavasta kahden laatan loittonemiskohtaan.<br/> <br/> Litosfäärilaatat voivat myös <b>liukua toistensa ohi</b> samalla hangaten toisiaan (keskimmäinen piirros). Tästä hyvänä esimerkkinä San Andreasin siirros Kaliforniassa. Siirroksen pituus on vajaa 1 300 kilometriä. Siirroksen kohdalla laatat liikkuvat eri suuntiin, mikä aiheuttaa voimakkaitakin maanjäristyksiä. Tällä alueella sijaitsee monia miljoonakaupunkeja<br/> <br/> Kun laatat <b>törmäävät </b>toisiinsa, syntyy muun muassa tulivuoren purkauksia ja poimuvuoristoja (alin piirros). Laattojen liikkuessa havaitaan paljon myös maanjäristyksiä. Yksi törmäysvyöhyke kulkee esimerkiksi Välimeren halki Afrikan laatan liikkuessa kohti pohjoista. Törmäyksen tuloksena ovat syntyneet muun muassa Alpit, Karpaatit, Balkanvuoret ja Apenniinit. Näillä alueilla on myös aktiivisia tulivuoria, kuten Etna, Stromboli ja Vesuvius.<br/> <br/> <span class="center"><a href="https://peda.net/oppimateriaalit/e-oppi/peruskoulut/forssa/f_keskuskoulu/maantieto/emaantieto722/3eis2/xx/g2#top" title="ge7_ge7_luku_4_tuliv_shutterstock_109905245_p.ge7_ge7_luku_4_tuliv_shutterstock_109905245_p_gr7_levea.jpg"><img src="https://peda.net/oppimateriaalit/e-oppi/peruskoulut/forssa/f_keskuskoulu/maantieto/emaantieto722/3eis2/xx/g2:file/photo/d2e4c06f725c2dc88d36e529d34c57e80c4b714d/ge7_ge7_luku_4_tuliv_shutterstock_109905245_p.ge7_ge7_luku_4_tuliv_shutterstock_109905245_p_gr7_levea.jpg" alt="" title="Tulivuori Ecuadorissa. Se on syntynyt kun kaksi mannerlaattaa ovat törmänneet toisiinsa, ja sulaa magmaa purkautuu maan pinnalle." class="inline" loading="lazy"/></a></span><em>Tulivuori Ecuadorissa. Se on syntynyt, kun kaksi mannerlaattaa ovat törmänneet toisiinsa, ja sulaa magmaa purkautuu maan pinnalle.<br/> <br/> <iframe width="100%" height="166" src="https://w.soundcloud.com/player/?url=https%3A//api.soundcloud.com/tracks/417020184%3Fsecret_token%3Ds-N1J5h&amp;color=%23ff5500&amp;auto_play=false&amp;hide_related=true&amp;show_comments=false&amp;show_user=true&amp;show_reposts=false&amp;show_teaser=false"></iframe>​<br/> </em> 2018-08-11T06:59:59+03:00 https://peda.net/id/5de2d75e9d1 2018-06-17T06:54:33+03:00 <p><span class="right"><a href="https://peda.net/oppimateriaalit/e-oppi/peruskoulut/forssa/f_keskuskoulu/maantieto/emaantieto722/3eis2/maanj%C3%A4ristykset/g#top" title="ge_7_seisomgrafi_shutterstock_128742791_peda.jpg"><img src="https://peda.net/oppimateriaalit/e-oppi/peruskoulut/forssa/f_keskuskoulu/maantieto/emaantieto722/3eis2/maanj%C3%A4ristykset/g:file/photo/2ecbc9a3b33ab323aa734e27714ca617db4318e7/ge_7_seisomgrafi_shutterstock_128742791_peda.jpg" alt="" title="Maanjäristyksen aiheuttamaa kallion vavahtelu piirtyy seismografiin." class="inline" loading="lazy"/></a></span><b>Maanjäristys</b> johtuu Maapallon mannerlaattojen liukumisesta tai peruskallion tärähtelystä. Maanjäristykset tapahtuvat yleensä laattojen reuna-alueilla. <br/> <br/> Maanjäristyksen voimakkuutta mitataan <b>Richterin asteikolla </b>(magnitudi). Alle kahden Richterin asteikolla mitattu maanjäristys jää ihmisiltä huomaamatta. <br/> <br/> Jos voimakkuus on yli yhdeksän, maanjäristykset aiheuttavat tuhansien kilometrien alueella suurta tuhoa. Onneksi tällaisia järistyksiä sattuu vain noin kerran 20 vuodessa.<br/> <br/> Maanjäristys saa alkunsa jopa satojen kilometrien syvyydessä maapallon sisällä. <br/> <br/> Maanjäristyksen seuraukset eivät rajoitu vain rakennusten vaurioihin, vaan niihin liittyy nopeasti myös tuhansien ihmisten loukkaantumiset, kuolemat ja kotien omaisuusvahingot. <br/> <br/> Maanjäristys voi aiheuttaa myös tuhoisia <b>tsunameja</b> ja <b>maanvyöryjä.</b></p> <p>Maanjäristysten ennustaminen on vaikeaa. Joillakin alueilla järistyksiä voi tulla tietyin väliajoin, mutta tarkkaa aikaa tai paikkaa ei tiedetä.<br/> <br/> </p> <table class="eoppi-table"><caption>Tuhoisimmat maanjäristykset viime aikoina</caption> <tbody> <tr> <td><b>Tapahtuma</b></td> <td><b>Alue</b></td> <td><b>Aika</b></td> <td><b>Kuolonuhreja (arvio)</b></td> </tr> <tr> <td><span>Maanjäristys</span></td> <td>Haiti (Keski-Amerikka)</td> <td>12.10.2010</td> <td>223 000</td> </tr> <tr> <td>Maanjäristys ja tuhoisa tsunami</td> <td>Sumatran edusta (Indonesia, Aasia)</td> <td>26.12.2004</td> <td>220 000</td> </tr> <tr> <td>Maanjäristys</td> <td>Pakistan, Intia,<br/> Afganistan</td> <td>8.10.2005</td> <td>88 000</td> </tr> <tr> <td>Maanjäristys</td> <td>Kiinan keskiosat</td> <td>12.5.2008</td> <td>84 000</td> </tr> <tr> <td>Maanjäristys</td> <td>Iran (Aasia)</td> <td>20.6.1990</td> <td>40 000</td> </tr> <tr> <td>Maanjäristys</td> <td>Iran (Aasia)</td> <td>26.12.2003</td> <td>26 000</td> </tr> </tbody> </table> <p><a class="eoppi-icon-nav" href="https://earthquake.usgs.gov/earthquakes/" target="_blank" rel="nofollow ugc noopener"><img src="https://www.e-oppi.fi/pedanet/icons/nav/icon-nav-internet.png"/> <span>Reaaliaikainen kartta maanjäristyksistä</span> </a> <a class="eoppi-icon-nav" href="http://yle.fi/aihe/artikkeli/2012/11/19/luonnonmullistukset" target="_blank" rel="nofollow ugc noopener"><img src="https://www.e-oppi.fi/pedanet/icons/nav/icon-nav-video.png"/> <span>YLE: maanjäristykset</span> </a></p> <br/> ​<iframe width="100%" height="166" src="https://w.soundcloud.com/player/?url=https%3A//api.soundcloud.com/tracks/417020208%3Fsecret_token%3Ds-l0ouh&amp;color=%23ff5500&amp;auto_play=false&amp;hide_related=true&amp;show_comments=false&amp;show_user=true&amp;show_reposts=false&amp;show_teaser=false"></iframe>​ 2018-08-11T06:59:59+03:00 https://peda.net/id/5de519ba9d1 2018-06-17T06:54:49+03:00 <p><b><span class="right"><a href="https://peda.net/oppimateriaalit/e-oppi/peruskoulut/forssa/f_keskuskoulu/maantieto/emaantieto722/3eis2/tsunami/g#top" title="ge_7_tsunami_shutterstock_139562768_peda.jpg"><img src="https://peda.net/oppimateriaalit/e-oppi/peruskoulut/forssa/f_keskuskoulu/maantieto/emaantieto722/3eis2/tsunami/g:file/photo/29036e790844d8607551767ed5517d54cd7c029b/ge_7_tsunami_shutterstock_139562768_peda.jpg" alt="" title="Tsunamivaroitus" class="inline" loading="lazy"/></a></span>Tsunami</b> tulee japanin kielestä <em>tsu-nami</em> eli satama-aalto. Tsunami eli <b>hyökyaalto</b> on merenpohjan liikkeestä syntynyt sarja aaltoja. Tsunami voi syntyä maanjäristyksen, mutta myös mereen syöksyneen maanvyöryn, tulivuorenpurkauksen tai meteoriitin iskun seurauksena. <br/> <br/> Tsunami saa meren vesimassat liikkeelle. Tsunamin synnyttämän aallonpituus voi olla jopa satoja kilometrejä ja aallonkorkeus jopa 10–30 metriä. Aallon etenemisnopeus 500–900 km/h. Nopeus riippuu meren syvyydestä.</p> <p>Rannikkoa kohden tsunamin vauhti hidastuu, mutta aallokon korkeus kasvaa. Juoksemalla aaltoa ei pääse karkuun.</p> <p>Tsunamin tuhovoima rannassa johtuu sen voimakkaasta virtauksesta, jolloin autotkin ovat kevyitä lähtemään virran mukana. Erityisesti loivilla rannoilla tuhot ovat jyrkkiä rantoja suuremmat, kun vesimassat voivat työntyä mantereelle kilometrejä.</p> <p>Nykyisin monissa maissa on käytössä <b>tsunamivaroitusjärjestelmä</b>, joka antaa varoituksen kaikista suurimmista maanjäristyksistä. Tämän jälkeen tarkkaillaan merenpinnan tasoja järistyksen läheltä ja päätetään<span>,</span> annetaanko tsunamivaroitus uudelleen vai perutaanko se.<br/> <br/> ​<iframe width="100%" height="166" src="https://w.soundcloud.com/player/?url=https%3A//api.soundcloud.com/tracks/417020139%3Fsecret_token%3Ds-1cD3P&amp;color=%23ff5500&amp;auto_play=false&amp;hide_related=true&amp;show_comments=false&amp;show_user=true&amp;show_reposts=false&amp;show_teaser=false"></iframe>​</p> 2018-08-11T06:59:59+03:00 https://peda.net/id/5de6e9709d1 2018-06-17T06:55:17+03:00 <p><span class="right"><a href="https://peda.net/oppimateriaalit/e-oppi/peruskoulut/forssa/f_keskuskoulu/maantieto/emaantieto722/3eis2/tulivuoritoiminta/g#top" title="ge-7_tulivuori_shutterstock_80188102.jpg"><img src="https://peda.net/oppimateriaalit/e-oppi/peruskoulut/forssa/f_keskuskoulu/maantieto/emaantieto722/3eis2/tulivuoritoiminta/g:file/photo/679d58312869d5443273b4f6df4d645f40f68488/ge-7_tulivuori_shutterstock_80188102.jpg" alt="" title="Tulivuoritoiminta on sisäsyntyistä." class="inline" loading="lazy"/></a></span><b>Tulivuoret</b> kertovat hyvin siitä, miten maapallon sisällä on kuumaa ja sulaa kivimassaa eli <b>magmaa</b>. Kun mannerlaatat liikkuvat, magman paine maapallon sisällä kasvaa. Magma etsii purkautuakseen heikon kohdan maapallon kuoresta. Maan pinnalle purkautuvaa sulaa kiveä kutsutaan <b>laavaksi</b>. <br/> <br/> Tulivuoria, kuten maanjäristyksiäkin, on eniten juuri laattojen reuna-alueilla. Tulivuoria on jopa merenpinnan alla. <br/> <br/> Tulivuoren purkaukset kertovat tulivuoren aktiivisuudesta, mutta purkauksen tarkan ajankohdan ennustaminen on mahdotonta. Joillekin tulivuorille on asennettu mittalaitteita, joiden avulla saadaan tietoa tulivuoresta ja vinkkejä mahdollisesta lähestyvästä purkauksesta. <br/> <br/> Tulivuoren purkaukset vaikeuttavat myös lentoliikennettä, kun lentoreiteille lentää <b>vulkaanista ainesta</b>, kuten tuhkaa. Tulivuorista vapautuu myös paljon erilaisia kaasuja.<br/> <br/> </p> <a class="eoppi-icon-nav" href="http://yle.fi/aihe/artikkeli/2012/11/19/luonnonmullistukset" target="_blank" rel="nofollow ugc noopener"> <img src="https://www.e-oppi.fi/pedanet/icons/nav/icon-nav-video.png"/> <span>YLE: tulivuoret</span> </a> <a class="eoppi-icon-nav" href="http://www.swisseduc.ch/stromboli/perm/index-en.html" target="_blank" rel="nofollow ugc noopener"> <img src="https://www.e-oppi.fi/pedanet/icons/nav/icon-nav-internet.png"/> <span>Kuvia ja videoita kartalla </span> </a> <a class="eoppi-icon-nav" href="http://earthquakes.volcanodiscovery.com/" target="_blank" rel="nofollow ugc noopener"> <img src="https://www.e-oppi.fi/pedanet/icons/nav/icon-nav-internet.png"/> <span>Aktiiviset tulivuoret nyt</span> </a> <a class="eoppi-icon-nav" href="http://fi.wikipedia.org/wiki/Tiedosto:Tour_of_the_Galapagos.OGG" target="_blank" rel="nofollow ugc noopener"> <img src="https://www.e-oppi.fi/pedanet/icons/nav/icon-nav-internet.png"/> <span>Animaatio Galapagossaarista</span> </a> <table class="eoppi-table"><caption>Suurimpia tulivuorten purkauksia</caption> <tbody> <tr> <td><b>Alue</b></td> <td><b>Tulivuori</b></td> <td><b>Aika</b></td> <td><b>Vahingot</b></td> </tr> <tr> <td><span>Kreikka</span></td> <td>Santorini</td> <td>n. 1650 eaa.</td> <td>Erittäin voimakas tulivuoren purkaus ja korkea tsunami. Vahinkojen laajuudesta ei tietoa.</td> </tr> <tr> <td>Italia</td> <td>Vesuvius</td> <td>v. 79</td> <td>n. 3 400 kuollutta mm. Pompejin kaupungissa</td> </tr> <tr> <td>Havaiji</td> <td>Kilauea</td> <td>1983</td> <td>Laava peitti alleen saaresta n. 80 km².</td> </tr> <tr> <td>Kolumbia</td> <td>Nevado del Ruiz</td> <td>1984</td> <td>yli 20 000 kuollutta</td> </tr> </tbody> </table> <table class="eoppi-table"><caption>Seurattavia tulivuoria</caption> <tbody> <tr> <td><b>Alue</b></td> <td><b>Tulivuori</b></td> <td><b>Perusteet</b></td> </tr> <tr> <td>Italia, Napolin seutu</td> <td><a href="https://www.google.co.uk/maps/place/Phlegraean+Fields/@40.9980111,14.7165335,9.25z/data=!4m5!3m4!1s0x133b0e6761817b31:0xe39c710b86fbedef!8m2!3d40.827!4d14.139" target="_blank" rel="nofollow ugc noopener">Campi Flegrei</a></td> <td>Ns. <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Supertulivuori" target="_blank" rel="nofollow ugc noopener">supertulivuori</a>. Suuri kaldera, jossa 24 kraatteria. Maanpinta on kohonnut 30 cm 2000-luvulla. Purkausriski on kasvanut. Ks. Tiede-lehti 2/2017.</td> </tr> </tbody> </table> <br/> <span>​</span><iframe width="1200" height="800" src="//www.thinglink.com/card/1005336968822784003" allowfullscreen="allowfullscreen"></iframe><span>​</span><br/> <em>Tulivuori.</em><br/> <br/> <iframe width="100%" height="166" src="https://w.soundcloud.com/player/?url=https%3A//api.soundcloud.com/tracks/417020121%3Fsecret_token%3Ds-x7aBq&amp;color=%23ff5500&amp;auto_play=false&amp;hide_related=true&amp;show_comments=false&amp;show_user=true&amp;show_reposts=false&amp;show_teaser=false"></iframe> 2018-08-11T06:59:59+03:00 https://peda.net/id/5de8a2889d1 2018-03-18T07:10:57+02:00 <dl><dt><!--filtered attribute: class="thumbnail"--><a href="https://peda.net/oppimateriaalit/e-oppi/peruskoulut/forssa/f_keskuskoulu/maantieto/emaantieto722/3eis2/gt/eis#top" title="ge8_shutterstock_153933422_p.jpg"><img src="https://peda.net/oppimateriaalit/e-oppi/peruskoulut/forssa/f_keskuskoulu/maantieto/emaantieto722/3eis2/gt/eis:file/thumbnail/df9a3fb8f2efb4c4a44764c036f56e3c10726e72/ge8_shutterstock_153933422_p.jpg" alt="" title="Etna Italian Sisiliassa" class="thumbnail" loading="lazy"/></a></dt> <dd>Etna Italian Sisiliassa</dd> <dt><!--filtered attribute: class="thumbnail"--><a href="https://peda.net/oppimateriaalit/e-oppi/peruskoulut/forssa/f_keskuskoulu/maantieto/emaantieto722/3eis2/gt/kcr#top" title="ge_7_kerrostulivuori_costa_rica_shutterstock_110578778_peda.jpg"><img src="https://peda.net/oppimateriaalit/e-oppi/peruskoulut/forssa/f_keskuskoulu/maantieto/emaantieto722/3eis2/gt/kcr:file/thumbnail/62f5900dc521e7cc0944fb2dc0928227e68d3c64/ge_7_kerrostulivuori_costa_rica_shutterstock_110578778_peda.jpg" alt="" title="Kerrostulivuori. Costa Rica." class="thumbnail" loading="lazy"/></a></dt> <dd>Kerrostulivuori. Costa Rica.</dd> <dt><!--filtered attribute: class="thumbnail"--><a href="https://peda.net/oppimateriaalit/e-oppi/peruskoulut/forssa/f_keskuskoulu/maantieto/emaantieto722/3eis2/gt/komlh#top" title="ge_7_kilpitulivuori_hawaiji_shutterstock_34331242_peda.jpg"><img src="https://peda.net/oppimateriaalit/e-oppi/peruskoulut/forssa/f_keskuskoulu/maantieto/emaantieto722/3eis2/gt/komlh:file/thumbnail/fc017d0ad6331b1528e6f20ecb9428b08eefee87/ge_7_kilpitulivuori_hawaiji_shutterstock_34331242_peda.jpg" alt="" title="Kilpitulivuori on muodoiltaan loiva. Hawaiji." class="thumbnail" loading="lazy"/></a></dt> <dd>Kilpitulivuori on muodoiltaan loiva. Hawaiji.</dd> <dt><!--filtered attribute: class="thumbnail"--><a href="https://peda.net/oppimateriaalit/e-oppi/peruskoulut/forssa/f_keskuskoulu/maantieto/emaantieto722/3eis2/gt/kaldera-hawaiji#top" title="ge_7_kaldera_shutterstock_127386245_peda.jpg"><img src="https://peda.net/oppimateriaalit/e-oppi/peruskoulut/forssa/f_keskuskoulu/maantieto/emaantieto722/3eis2/gt/kaldera-hawaiji:file/thumbnail/dd708f793a500db30df2b5ad4ae066caafc2c413/ge_7_kaldera_shutterstock_127386245_peda.jpg" alt="" title="Kaldera. Hawaiji." class="thumbnail" loading="lazy"/></a></dt> <dd>Kaldera. Hawaiji.</dd> </dl> 2018-08-11T06:59:59+03:00 https://peda.net/id/5debacf89d1 2018-06-16T09:39:41+03:00 <div class="eoppi-summary"> <ul> <li><span class="right"><a href="https://peda.net/oppimateriaalit/e-oppi/peruskoulut/forssa/f_keskuskoulu/maantieto/emaantieto722/3eis2/tiivistelm%C3%A4%C2%A7/g#top" title="ge8_shutterstock_107273876_p.jpg"><img src="https://peda.net/oppimateriaalit/e-oppi/peruskoulut/forssa/f_keskuskoulu/maantieto/emaantieto722/3eis2/tiivistelm%C3%A4%C2%A7/g:file/photo/77829f36e82a555189ef65ba2c2302cdea4dcad5/ge8_shutterstock_107273876_p.jpg" alt="" title="ge8_shutterstock_107273876_p.jpg" class="inline" loading="lazy"/></a></span>Maapallon osat: kuori, vaippa ja ydin.</li> <li>Maan kuori koostuu laatoista.</li> <li>Maapallon sisäosista purkautuu sulaa kiveä maan pinnalle.</li> <li>Maankuoren laattojen liikkeet johtuvat maapallon sisäisistä tekijöistä.</li> <li>Laatat liikkuvat eri tavoin suhteessa toisiinsa, mikä aiheuttaa muun muassa maanjäristyksiä ja tulivuorenpurkauksia.</li> <li>Tsunami on merenalaisen maanjäristyksen aiheuttama hyökyaalto.</li> </ul> </div> 2018-08-11T06:59:59+03:00 https://peda.net/id/5decf5049d1 2018-06-16T09:39:51+03:00 <a class="eoppi-icon-nav" href="https://peda.net/id/5dd156be9d1&#10;" target="_blank"><img src="https://www.e-oppi.fi/pedanet/icons/nav/icon-nav-tehtavat.png"/> <span>Tehtävät</span></a> 2018-08-11T06:59:59+03:00