https://peda.net/id/5dafa32aca9 2021-06-11T12:49:51+03:00 https://peda.net/:static/533/peda.net.logo.bg.svg <div class="license">Tämän sivun lisenssi <a rel="license" href="https://peda.net/info">Peda.net-yleislisenssi</a></div> https://peda.net/id/2e9ee06c0c8 2024-10-02T21:12:18+03:00 Tämä jaksollinen tulee kokeeseen. Opettele kemialliset merkit, tunnista jakso ja ryhmä. Opettele myös pääryhmien nimet. Opettele tunnistamaan metalli ja epämetalli. Lähes kaikki kokeen asiat perustuvat jaksollisen järjestelmän hyödyntämiseen.<br/> <br/> <a href="https://peda.net/p/vhalla/kemia/kjjjs/koekertaus/jjl/jaksollinen.png#top" title="jaksollinen.png"><img src="https://peda.net/p/vhalla/kemia/kjjjs/koekertaus/jjl/jaksollinen.png:file/photo/66dcd13ef99a92012bd96d8249ac541b07faca3b/jaksollinen.png" alt="" title="jaksollinen.png" class="inline" loading="lazy"/></a> 2020-10-12T16:16:47+03:00 https://peda.net/id/09d52c0acc9 2022-10-06T18:02:29+03:00 Allaoleva tukee valmistautumista mutta ei korvaa koealueen lukemista<br/> <br/> <b>Opettele alkuaineiden kemialliset merkit</b><br/> H vety, He helium<br/> Li litium, Be beryllium, B boori, C hiili, N typpi, O happi, F fluori, Ne neon,<br/> Na natrium, Mg magnesium, Al, alumiini, Si pii, P fosfori, S rikki, Cl kloori, Ar argon<br/> K kalium, Ca kalsium, Fe rauta, Cu kupari, Zn sinkki, Br bromi, Kr krypton<br/> Ag hopea, Sn tina, I jodi, Xe ksenon<br/> Pt platina, Au kulta, Hg elohopea, Pb lyijy, Rn radon<br/> <br/> Paina mieleen jokin metalli ja jokin epämetalli<br/> Muista metallien ominaisuudet<br/> <br/> <b>Opettele jaksollinen järjestelmä ja mihin sitä käytetään</b><br/> Mikä on järjestysluku?<br/> Mikä on jakso?<br/> Mikä on pääryhmä? Ryhmän numero ja nimi!<br/> Pääryhmien 1, 2, 17 ja 18 tärkeimmät ominaisuudet<br/> Miksi happi-ionin sähkövaraus on 2- ja litiumionin +?<br/> Miksi argon ei muodosta ionia eikä molekyylejä<br/> Miksi metalli-ionien sähkövaraus on yleensä +, 2+ tai 3+<br/> <br/> <b>Mallit - kuva alhaalla</b><br/> Atomin rakenne<br/> Pallotikkumallien ja kalottimallien lukeminen esitietona<br/> Tässä jaksossa:<br/> 1. Kuorimalli atomista, ionista tai molekyylistä<br/> 2. Pistemalli atomista ja molekyylistä, ionin muodostuminen pistemallin avulla<br/> 3. Viivamalli molekyylistä<br/> Nämä kannattaa opetella tässä järjestyksessä!<br/> Reaktioyhtälöt suolanmuodostuksessa:<br/> Metalli + suolahappo, metalli + epämetalli, suolaliuos + suolaliuos<br/> Ionien sekä ioni- ja molekyyliyhdisteiden kemialliset kaavat<br/> <br/> <b>Nimet</b><br/> Ionit, ioniyhdisteet, molekyyliyhdisteet<br/> esim: magnesiumioni ja kloridi-ioni, magnesiumkloridi, divetyoksidi ja hiilimonoksidi (etuliitteet)<br/> <br/> <b>Oktetti - kahdeksan ulkoelektronia</b><br/> Poikkeus! Jos vain yksi elektronikuori, oktetti on kaksi.<br/> Jalokaasuilla on oktetti<br/> Muut atomit pyrkivät oktettiin sitoutumalla.<br/> Ionien varaus voidaan päätellä oktetista.<br/> Molekyylisidosten lukumäärä voidaan päätellä oktetista.<br/> <br/> <b>Sidostyyppejä</b> on kolme ja ne perustuvat kaikki sähköiseen vuorovaikutukseen.<br/> Kaikkia voidaan perustella myös sillä, että atomit saavat oktetin sidoksen muodostuessa.<br/> Vuorovaikutus on sitä voimakkaampi, mitä suuremmat varaukset ovat ja mitä lähempänä varaukset ovat toisiaan.<br/> Samanmerkkiset varaukset hylkivät toisiaan.<br/> Erimerkkiset varaukset vetävät toisiaan puoleensa.<br/> <ul> <li>Ionisidos sitoo ioniyhdisteen <ul> <li>Muodostuu metalli-ionin ja epämetalli-ionin välille</li> <li>Positiiviset ja negatiiviset ionit ovat lähinnä toisiaan</li> <li>Oktetti saadaan luovuttamalla ja vastaanottamalla elektroneja</li> <li>Ioniyhdisteet eli suolat huoneenlämpötilassa kiinteitä</li> </ul> </li> <li>Molekyylisidos pitää koossa yksittäisen molekyylin <ul> <li>Muodostuu epämetalliatomien välille</li> <li>Sidos muodostuu jaetusta elektroniparista (tai pareista, kaksois- ja kolmois-)</li> <li>Oktetti saadaan, kun lasketaan yhteen omat ulkoelektronit ja yhteiset sidoselektronit</li> <li>Alkuainemolekyylit huoneenlämpötilassa usein kaksiatomisena kaasuna <ul> <li>Happi, vety, typpi, kloori, fluori</li> </ul> </li> <li>Molekyyliyhdisteet huoneenlämpötilassa kiinteitä, nesteitä tai kaasumaisia</li> </ul> </li> <li>Metallisidos <ul> <li>Muodostuu kahden metalli-ionin välille</li> <li>Vapaat elektronit toimivat liimana</li> <li>Oktetti saadaan päästämällä ulkoelektronit liikkumaan vapaasti metallihilassa</li> <li>Metallit huoneenlämpötilass kiinteitä (paitsi elohopea)</li> </ul> </li> </ul> Tarkasta huolella erot metallien ja ioniyhdisteiden rakennemalleissa ja selvitä, miksi toinen on hauras ja toinen sitkeä. 2018-10-10T17:59:08+03:00 https://peda.net/id/bd0965cceaa 2021-06-11T12:52:58+03:00 <br/> Huomaa erikoinen sattuma: 3. jakson alkuaineilla kuten natrium ja kloori järjestysluku on sama kuin ryhmän numero.<br/> Muissa jaksoissa näin ei toki ole.<br/> Tarkista, että tiedät, miksi natriumilla on 1, hiilellä 4, hapella 6, kloorilla 7 ja magnesiumilla 2 ulkoelektronia.<br/> Tarkista, muistatko näiden aineiden ryhmien nimet.<br/> Kaikki sitoutuneet aineet alla ovat saavuttaneet oktetin. Tarkkaa itsellesi miten.<br/> <a href="https://peda.net/p/vhalla/kemia/kjjjs/koekertaus/ksp/4#top" title="4E84C7F5-9A60-4854-A2A0-0C873CB6BF94.jpeg"><img src="https://peda.net/p/vhalla/kemia/kjjjs/koekertaus/ksp/4:file/photo/321b954de082eaf2e9dd1f9e27933189b29aa1fd/4E84C7F5-9A60-4854-A2A0-0C873CB6BF94.jpeg" alt="" title="4E84C7F5-9A60-4854-A2A0-0C873CB6BF94.jpeg" class="inline" loading="lazy"/></a> 2019-10-09T19:06:22+03:00