4. Vuorokausi, vuodenajat ja vuosi johtuvat maapallon liikkeistä

Tavoitteet

2017-10-07T08:02:20+03:00

Osaat kertoa, mistä johtuvat vuorokauden ja vuoden pituudet ajallisesti.
Osaat kertoa myös, mistä vuodenajat johtuvat ja miten ne ovat erilaiset eri alueilla.
Opit, mitä ovat tasaukset ja seisaukset ja mitä niihin liittyy.
Tiedät, miksi ja milloin vietämme karkauspäivää ja karkausvuotta.
Opit Kuun vaikutuksen planeettamme vesistöihin.
Osaat kertoa, miksi ja miten planeettamme on jaettu aikavyöhykkeisiin.

Luvun sisällys

2018-02-16T11:59:35+02:00

4.1 "Maailmassa monta on ihmeellistä asiaa..."

4.2 Vuorokaudessa maapallo pyörii akselinsa ympäri
4.3 Maapallo kiertää Aurinkoa

4.4 Vuodenajasta toiseen
4.5 Tärkeät päivämäärät vuoden kierrossa
4.6 Aikavyöhykkeet
4.7 Karkauspäivä ja karkausvuosi

4.8 Kuun kaudet
4.9 Vuorovesi johtuu Kuun liikkeistä

4.1 "Maailmassa monta on ihmeellistä asiaa..."

2018-06-17T06:43:03+03:00

Syysloma, joululoma, hiihtoloma, kesäloma. Siinä muutama asia, jotka varmasti koululaisten mielestä mukavasti katkaisevat koulutyön.

Miksi syyslomasta joululomaan päivä vain lyhenee ja lyhenee? Koska Maapallon pohjoinen pallonpuolisko on kallistuneena poispäin Auringosta aina vaan enemmän kohti joulua.
Miksi kesälomalla sukulaisten luona Lapissa käydessä ei edes tullut kunnon yötä? Koska pohjoinen pallonpuolisko oli kääntyneenä kohti Aurinkoa.
Miten on mahdollista, että kun paralympialaisia vietettiin Brasiliassa syyskuussa 2016, siellä oli vasta kevät? Brasilia on eteläisellä pallonpuoliskolla.
Mikä selittää sen, että Aurinko on etelässä aina kello 12? Maapallo pyörii akselinsa ympäri kerran 24 tunnissa eli vuorokaudessa.

4.2 Vuorokaudessa maapallo pyörii akselinsa ympäri

2018-06-17T06:43:23+03:00

Maa pyörähtää akselinsa ympäri kerran 24 tunnissa. Tämä ajanjakso on vuorokausi.

Sillä puolella Maapalloa, johon Aurinko paistaa, on päivä. Toisella puolella on vastaavasti yö. Koska planeettamme pyörii lännestä itään päin, niin Auringon sanotaan nousevan idästä ja laskevan länteen.

Kuva: Japania kutsutaan nousevan auringon maaksi, koska aurinko näyttää nousevan idästä.

4.3 Maapallo kiertää Aurinkoa

2018-06-19T06:28:13+03:00

Galileo Galilei oli oikeassa siinä, että Maa pyörii tai liikkuu monessakin mielessä. Tälläkin hetkellä kierrämme Aurinkoa kovaa vauhtia, eikä tunnu missään, kirjaimellisesti.

Planeetallamme on kuviteltu akseli, joka kulkee pohjoisnavalta etelänavalle. Tämän akselin kallistuma suoraan kulmaan nähden on 23,5 astetta. Akselikallistuma yhdistettynä kiertoon Auringon ympäri puolestaan saa aikaan vuodenajat.

Kuva: Aurinkokellon voi rakentaa itsekin. Kello on 6 iltapäivällä eli klo 18. Aurinko on tällöin lännessä.

4.4 Vuodenajasta toiseen

2018-06-17T06:44:09+03:00

Koska Maa on pallonmuotoinen, auringon säteily ei jakaudu sen pinnalle tasaisesti. Mitä lähempänä alue on päiväntasaajaa, sitä pienemmälle alueelle säteily jakautuu.

Tällöin säteilyn lämpövaikutus on suuri. Napa-alueiden lähettyvillä alue on suurempi ja auringon säteilyn lämpövaikutus on pienempi. Voit helposti kokeilla tätä suuntaamalla taskulampun valokeilan esimerkiksi jalkapallon pinnalle eri kohtiin.

Maan napa-alueiden välillä kulkevan kuvitteellisen akselin kallistuskulma on jo aiemmin mainittu 23,5 astetta. Kun kierrämme Auringon ympäri, tämä kulma pysyy siihen nähden koko ajan samana. Tästä ja auringonsäteilyn jakautumisesta syntyvät vuodenajat.

Päiväntasaajan tuntumassa on ikuinen kesä, ja napojen lähettyvillä ei ole kesää lainkaan. Vuorokauden valoisan ajan pituus puolestaan vaihtelee sen mukaan, onko napa kallistuneena Aurinkoon vai siitä poispäin.

Kun napa-alue on kallistunut Aurinkoon, on sen pallonpuoliskon valoisa aika pisimmillään. Koska säteily kuitenkin jakautuu suurelle alueelle, lämpötila jää alhaiseksi.

Suomi sijaitsee lähempänä Pohjoisnapaa kuin päiväntasaajaa. Tästä syystä meillä on selvästi toisistaan erottuvat vuodenajat.

Akselikallistuman vuoksi vuodenajat ovat pohjoisella pallonpuoliskolla päinvastaiset kuin eteläisellä. Kun meillä on kesä, eteläisellä pallonpuoliskolla on talvi.

4.5 Tärkeät päivämäärät vuoden kierrossa

2018-06-17T06:44:44+03:00

Kesäpäivänseisauksen (21. tai 22.6.) aikana Aurinko paistaa kohtisuoraan Kravun kääntöpiirille. Silloin valoisa aika on meillä pisimmillään. Aurinko ei tänä nimenomaisena päivänä laske lainkaan pohjoisella napapiirillä. Mitä pohjoisempana ollaan, sitä pidempi on aika, jolloin Aurinko ei katoa lainkaan horisontin taa. Tuhannet turistit tulevat vuosittain Lappiin ihailemaan tätä "yötöntä yötä". Se saattaisi olla melko outoa myös itsellesi, jos asut Suomen eteläosissa.

Kevätpäiväntasauksen (20. tai 21.3) ja syyspäiväntasauksen (22. tai 23.9.) aikoina Aurinko paistaa päiväntasaajalle. Silloin yö ja päivä ovat yhtä pitkät kaikkialla maapallolla. Tästä siis nimitys päiväntasaaja.

Talvipäivänseisauksen aikana (21. tai 22.12.) Aurinko paistaa kohtisuoraan Kauriin kääntöpiirille. Silloin valoisa aika on meillä kaikkein lyhimmillään. Pohjoisella napapiirillä Aurinko ei nouse lainkaan sinä päivänä, ja mitä pohjoisempana ollaan, sitä pidempi on aika, jona Aurinkoa ei näy. Tätä kutsutaan nimellä kaamos. Alueella asuvien ihmisten päivät ovat joko hämäriä tai pimeitä, ja aurinkolasit voi silloin jättää suosiolla kotiin.

Video Maan ja Kuun liikkeistä

2014-03-09T12:36:32+02:00

Katso animaatio Maan ja Kuun liikkeistä.

4.6 Aikavyöhykkeet

2018-06-17T06:45:13+03:00

Saat kaveriltasi tekstiviestin, jossa hän kertoo tulevansa kello kuuden junalla Jyväskylästä. Nykyaikana tässä ei ole mitään ihmeellistä, mutta toisin oli silloin, kun monissa Suomenkin kaupungeissa kellonajat saattoivat olla ihan mitä vaan.

Vasta junaliikenteen yleistyminen sai aikaan sen, että ryhdyttiin noudattamaan aikataulujen vuoksi eri kaupungeissa samaa aikaa. Sama koskee tietenkin muitakin maailman valtioita.

Planeettamme pyörähtää akselinsa ympäri kerran 24 tunnissa ja sen pinnalla on yhteensä 360 pituuspiirin muodostama kuvitteellinen asteverkko. Kun tämä 360 jaetaan 24:llä, saadaan tulokseksi 15. Yksi tunti vastaa siis 15 pituusastetta, ja näin on muodostettu aikavyöhykkeet, jotka kulkevat siis pituuspiireittäin navalta navalle.

Keskipäivän kohdaksi on valittu Lontoon Greenwichin kautta kulkeva 0-pituuspiiri, josta nykyään käytetään lyhennettä UTC (universal coordinated time) vanhan GMT:n sijaan. Tähän vyöhykkeeseen verrataan kaikkia muita vyöhykkeitä. Koska planeettamme pyörii vastapäivään, näyttää Aurinko nousevan idästä ja laskevan länteen. Mitä idempänä alue on, sitä aikaisemmin päivä on siis siellä alkanut. Kun matkustat itään, siirrät tästä syystä kelloasi eteenpäin ja länteen matkustaessasi taaksepäin.

Nollapituuspiiri sijaitsee UTC-vyöhykkeen keskellä, joten se siis ulottuu 7,5 astetta itään ja 7,5 astetta länteen. Jos aikavyöhykkeet menisivät systemaattisesti tämän mukaan, niin Suomessakin olisi kaksi eri aikaa. Suomessa käytetään kuitenkin yhtä ja samaa aikaa, UTC +2.

Vaikka eri alueet sijaitsisivat samalla pituuspiirillä, niissä voi olla silti eri aika. Esimerkiksi Iso-Britannia ja Ranska ovat molemmat nollapituuspiirillä mutta Ranskassa noudatetaan Keski-Euroopan aikaa, UTC +1. Pinta-alaltaan suurissa valtioissa on usein monta aikavyöhykettä, esimerkkeinä Yhdysvallat, Kanada ja Venäjä. Venäjä yhdisti 2010 muutamia aikavyöhykkeitään kaupankäyntiin liittyvistä syistä, mutta silti niitä on siellä vielä yhdeksän. Toisaalta taas Kiinassa on vain yksi aikavyöhyke, vaikka niitä pitäisi olla jopa viisi.

Jules Vernen tarinassa Phileas Fogg löi vetoa, että hän matkustaa maailman ympäri 80 päivässä. Kun hän saapui Lontooseen, hän luuli hävinneensä vetonsa, mutta toisin kävi. Koska hän oli matkustanut itään päin, hän oli voittanut yhden kokonaisen vuorokauden. Keskellä Tyyntämerta sijaitsee päivämääräraja, ja kun sen ylittää itään päin, siirtyy edelliseen vuorokauteen ja länteen päin seuraavaan vuorokauteen. On siis tosiaan mahdollista matkustaa ajassa taaksepäin.

4.7 Karkauspäivä ja karkausvuosi

2018-06-17T06:45:38+03:00

Maa kiertää Aurinkoa lähes ympyrän muotoisella kiertoradalla, ja yhteen kierrokseen menee aikaa yksi vuosi eli 365 vuorokautta ja noin 6 tuntia.

Jotta emme joutuisi jonkin ajan kuluttua viettämään juhannusta keskellä talvea, niin joka neljäs vuosi eli karkausvuotena helmikuuhun lisätään yksi päivä. Näin karkausvuodessa on 366 vuorokautta ja helmikuussa niitä on 29.

Karkauspäivä on 29. helmikuuta. Karkausvuosia ovat siis neljällä jaolliset vuodet poislukien ne vuosisadat, jotka eivät ole jaollisia neljälläsadalla.

Koska karkauspäivää pidetään nurinkurisuuksien päivänä, niin silloin esimerkiksi naisilla on ollut oikeus kosia miehiä. Jos mies kieltäytyi, piti hänen lohdutukseksi ostaa naiselle kangaspakka.

4.8 Kuun kaudet

2018-06-17T06:46:05+03:00

"Auringo ja kuuvalo mää kyl ymmärrä mut mitä tommosell tähtien valoll oikee tekkee?" Suunnilleen näin totesi sotilas kotimurteellaan kuuluisassa suomalaisessa sotaromaanissa.

Kuu, ainoa kiertolaisemme, on meistä noin 350 000 kilometrin etäisyydellä. Se kiertää planeettaamme vastapäivään, ja yhteen kierrokseen menee aikaa 27 vuorokautta 7 tuntia ja 43 minuuttia. Tätä aikaa kutsumme kuukaudeksi. Kuusta on aina sama puoli kääntyneenä Maata kohti, ja vain avaruusluotaimilla on pystytty kurkistamaan sen "pimeälle puolelle".

Uudenkuun (piirroksen numero 1) aikana Aurinko ja Kuu ovat samalla linjalla ja Kuu näkyy meille pimeänä. Kasvavan Kuun aikana meiltä katsottuna Kuun oikea puoli on valoisa ja pienenevän Kuun aikana vasen puoli. Täydenkuun aikana (numero 5) koko Maata kohti kääntynyt puolisko näkyy valaistuna. Kun Maa, Kuu ja Aurinko ovat samalla linjalla, havaitaan meillä uudenkuun aikana auringonpimennys. Vastaavasti täydenkuun aikana näkyy kuunpimennys.

4.9 Vuorovesi johtuu Kuun liikkeistä

2018-06-17T06:46:33+03:00

Vuorovedeksi kutsutaan Kuun ja Auringon painovoimien vaikutuksesta tapahtuvaa merenpintojen nousua ja laskua. Auringon vaikutus on kuitenkin vain puolet Kuun vastaavasta. Kun Kuu on tietyn pituuspiirin yläpuolella, sen vetovoima aiheuttaa nousuveden eli vuoksen.

Sama tapahtuu myös planeetan vastakkaisella puolella, mikä johtuu Kuun aiheuttaman painovoiman pienenemisestä. Nousuvesi esiintyy samalla paikalla kaksi kertaa vuorokaudessa, ja sen vaikutuksesta merenpinta voi nousta jopa 15–20 metriä.

Kun Maa pyörii akselinsa ympäri, nousuveden paikka siirtyy samalla eteenpäin merien kohdilla. Kun merenpinta palautuu tasolleen, kyseessä on laskuvesi eli luode. Kun Aurinko, Maa ja Kuu ovat samalla linjalla uudenkuun ja täydenkuun aikoina, merenpinnan vaihtelu on normaalia suurempaa. Silloin puhutaan tulvavuoksesta ja -luoteesta.

Koska Itämeren tilavuus on pieni, vuorovettä ei rannoillamme juurikaan havaitse. Toisin on esimerkiksi Ranskan Mont-Saint-Michelissä. Vuorovesi aiheuttaa voimakkaita virtauksia, jotka muokkaavat rantoja ja voivat kuljettaa uimarit ja veneet avomerelle. Ne haittaavat satamien liikennöintiä ja vaikuttavat myös jokisuiden eliöiden elämänrytmiin.

Amazon-jokea pitkin kulkee nousuveden aikaan hyökyaalto, joka ulottuu 800 km sisämaahan ja jonka korkeus voi olla 5–6 metriä. Tämän aallon vaikutus on huomattava rannan eläimistöön, kasvillisuuteen sekä ihmisen toimintaan. Merenpinnan korkeuden vaihtelua voidaan käyttää myös energiantuotantoon vuorovesivoimaloissa.

Nousuvesi Walesissa

2016-09-04T17:30:11+03:00

Quizlet

2017-11-11T14:22:33+02:00

Tee Quizlet.

Maa on planeetta - kertausvideo

2014-03-22T07:26:11+02:00

Tiivistelmä

2018-06-16T09:17:12+03:00

Maan pyörähtämistä akselinsa ympäri kutsutaan vuorokaudeksi. Siihen kuluu aikaa 24 tuntia.
Koska Maan kuvitteellinen akseliverkko on 360 astetta, yksi tunti vastaa siis 15 pituusastetta. Näitä 15 asteen vyöhykkeitä kutsutaan aikavyöhykkeiksi.
Planeettamme kiertää Aurinkoa lähes ympyrän muotoisella kiertoradalla. Kiertoon kuluu aikaa noin 365 vuorokautta. Tätä ajanjaksoa kutsutaan vuodeksi.
Maan kaltevuuskulma navalta navalle kulkevan kuvitellun akselin suhteen on 23,5 astetta. Kun tämä yhdistetetään Maapallon kiertoon Auringon ympäri, syntyvät vuodenajat.
Seisausten aikoihin päivä on joko pisimmillään tai lyhimmillään. Talvipäivänseisauksena jouluna päivä on lyhyimmillään ja kesäpäivänseisauksena juhannuksena pisimmillään.
Tasausten aikoihin keväällä ja syksyllä yö ja päivä ovat kaikkialla Maapallolla yhtä pitkät.
Planeettaamme kiertävän Kuun vetovoima saa aikaan merissä nousu- ja laskuveden.
Avainsanoja ovat: vuorokausi, kuukausi, vuosi, vuodenajat, seisaukset, tasaukset, karkauspäivä, karkausvuosi, pimennykset, vuorovesi, aikavyöhykkeet.

Navigointi

2018-06-16T09:18:42+03:00

Tehtävät