2. Karttatietoutta

Tavoitteet

2017-10-07T09:28:42+03:00

Tavoitteena on oppia mitä kartat ovat ja miksi niitä tehdessä joudutaan tekemään joitakin myönnytyksiä.
Lisäksi opetellaan paikan ilmoittaminen koordinaatteina leveys- ja pituuspiirien avulla sekä etäisyyksien laskeminen kartalta.

Luvun sisällys

2018-02-16T11:58:17+02:00

2.1 Kartta on kuva maastosta
2.2 Maailmankartat ovat erilaisia

2.3 Pituuspiirit ja leveyspiirit jakavat maapallon neljään lohkoon
2.4 Koordinaatit määrittävät sijaintisi kartalla
2.5 Pituus- ja leveyspiirit (Google Earth pro)

2.6 Mittakaavan avulla voit laskea etäisyydet
2.7 Suomalaiset kartat
2.8 Satelliittikuvat

2.9 Suomen alueiden kartat
2.10 Tee oma Suomen kartta

2.1 Kartta on kuva maastosta

2018-06-17T06:23:18+03:00

Kartta on pienennetty ja yksinkertaistettu kuva jostakin alueesta.

Maastossa esiintyvät asiat ilmaistaan kartalla symboleilla ja mittakaava kertoo etäisyydet eli sen, kuinka monta senttimetriä maastossa on yksi senttimetri kartalla.

Koska maapallo on pyöreä ja kartta tasomainen, joudutaan kartalla tekemään usein myönnytyksiä joidenkin asioiden suhteen. Tällaisia asioita ovat esimerkiksi maanosien muodot tai niiden väliset etäisyydet.

Voit helposti todeta maapallon piirtämisen ongelman kuorimalla omenan ja asettamalla kuoren pöydän pinnalle. Huomaat, että kuori ei ole yhtenäinen, vaan siihen jää tyhjiä alueita.

Tätä ongelmaa tietenkään ei ole karttapallon kanssa, vaan siinä muodot ja etäisyydet ovat oikein.

Kartan käytön perusvaatimus on se, että osaat ilmansuunnat.

Neljä pääilmansuuntaa ovat
pohjoinen (N),
itä (E),
etelä (S) ja
länsi (W).

Väli-ilmansuunnat ovat
lounas (SW),
luode (NW),
kaakko (SE) ja
koillinen (NE).

2.2 Maailmankartat ovat erilaisia

2018-06-17T06:24:02+03:00

Karttapalloa on hankala kuljettaa mukana, joten paperille painettujakin karttoja tarvitaan. Tästä syystä on kehitetty erilaisia karttaprojektioita, joissa asiat pyritään esittämään niin oikeina kuin se on mahdollista.

Mercatorin projektiota käytetään paljon, koska siinä alueiden muodot ovat oikeat, mutta se suurentaa lähellä napaa sijaitsevia alueita. Kartassa esimerkiksi Etelämanner näyttää äärettömän isolta alueelta. Suomikin näyttää paljon todellista suuremmalta.

Mercatorin projektio.

Robinsonin projektioissa pinta-alat ovat puolestaan lähes oikeat, mutta muodot ovat väärät. On siis syytä muistaa aina tasokarttaa tarkasteltaessa, että kaikki ei ole siinä kohdallaan.

Robinsonin projektio.

Molemmissa projektioissa Etelämanner piirtyy väärin.

Seterran sivuston avulla voit harjoitella maanosia, valtioita, kaupunkeja, lippuja jne.

Seterran karttatehtävät

Maailman kartta

2018-02-20T06:00:08+02:00

a) Hahmotatko missä päiväntasaaja kulkee?
b) Käännä karttaa siten, että Pohjoisnapa on kartan keskipisteenä. Löydätkö Suomen ja Floridan? Miksi Suomesta Islannin kautta Yhdysvaltoihin lentäminen ei olekaan välttämättä ajanhukkaa?
c) Käännä karttaa siten, että Etelämanner on kartan keskipisteessä. Hahmotatko Etelä-Amerikan eteläkärjen ja Australian sijainnin?

2.3 Pituuspiirit ja leveyspiirit jakavat maapallon neljään lohkoon

2018-06-17T06:24:35+03:00

Kun katsot karttaa, huomaat siinä viivoja, jotka kulkevat vaaka- tai pystysuunnassa. Vaakatasossa eli itä-länsisuunnassa kulkevat viivat ovat leveyspiirejä. Ne kiertävät maapalloa samansuuntaisina kehinä eli ne eivät koskaan kohtaa toisiaan. Pisin niistä on keskellä maapalloa sijaitseva päiväntasaaja eli ekvaattori, joka jakaa maapallon pohjoiseen (N; north) ja eteläiseen (S, south) pallonpuoliskoon. Sen asteluku on 0 astetta. Etelä-Amerikassa sijaitsevassa Ecuadorissa löytyy osa päiväntasaajaa betoniin muotoiltuna viivana. Kun seisot hajareisin sen päällä, olet siis kummallakin pallonpuoliskolla yhtä aikaa.

Kun siirrytään päiväntasaajalta pohjoiseen tai etelään, asteluku kasvaa. Se ei voi kuitenkaan olla suurempi kuin 90 astetta, ja silloin ollaan jommallakummalla navalla, pohjoisella tai eteläisellä. Pohjoisnavan asteluku on 90° N ja etelänavan puolestaan 90° S.

Pystytasossa sijaitsevat viivat kulkevat navalta navalle, ja ne ovat nimeltään pituuspiirejä. Niiden nollakohta on vaihdellut aikojen saatossa: se on ollut mm. Kanariansaarten läntisimmän saaren el Hierron ja myös Pariisin läpi kulkeva pituuspiiri. Vuonna 1884 päätettiin, että Lontoon Greenwichin kautta kulkeva pituuspiiri on 0-pituuspiiri eli Greenwichin meridiaani. Se jakaa maapallon itäiseen (E, east) ja läntiseen (W, west) pallonpuoliskoon. Pituuspiirin voit nähdä maalattuna lattiaan Greenwichin observatoriossa.

Koska pyöreän esineen piiri on 360 astetta ja pallonpuoliskoja on kaksi, niin suurin pituusaste voi siis olla 180°. Vastakkaisella puolella maapalloa eli Tyynellämerellä kohtaavat toisensa 180° E- ja 180° W-pituuspiirit.

Sana meridiaani tarkoittaa keskipäivää ja Greenwichin 0-pituuspiiri on myös maapallon aikavyöhykejärjestelmän perusta. Kaikkia aikoja maapallollamme verrataan siihen. Esimerkiksi Suomen aika on kaksi tuntia edellä Greenwichin aikaa, eli se on GMT +2. Nykyään käytössä on myös lyhenne UTC (coordinated universal time), joka on käytännössä sama kuin Greenwichin aika. Sitä kohtaa missä 180 asteen pituuspiirit kohtaavat, nimitetään päivämäärärajaksi, koska sen ylittäessäsi siirryt edelliseen tai seuraavaan päivään sen mukaan, kumpaan suuntaan kuljet.

2.4 Koordinaatit määrittävät sijaintisi kartalla

2018-06-17T06:25:02+03:00

Jos joku kysyy sinulta neuvoa päästäkseen jonnekin, voit vastata esimerkiksi "Käännyt tuosta kaupan kulmalta oikeaan ja jatkat korttelin verran eteenpäin, niin siinä se kukkakauppa on". Asteverkko eli koordinaatisto on kuitenkin paras ja yleismaailmallinen tapa ilmoittaa sijainti kartalla. Se syntyy, kun pituus- ja leveyspiirit asetetaan kartalle päällekkäin, jolloin sijainti voidaan ilmoittaa astelukuina eli koordinaatteina.

Aina ensimmäiseksi ilmoitetaan leveyspiiri eli etäisyys päiväntasaajasta ja sen jälkeen pituuspiiri eli etäisyys Greenwichin meridiaanista.

Maailmankartta. Punainen piste osoittaa Turkissa olevan Istanbulin sijainnin. Se on suunnilleen 40 astetta pohjoista leveyttä (40° N) ja 30 astetta itäistä pituutta (30° E). Philadelphian koordinaatit esimerkiksi ovat 40°N 75°W ja se luetaan "30 astetta pohjoista leveyttä ja 75 astetta läntistä pituutta". Belo Horizonten koordinaatit ovat 20°S 44°W.

2.5 Pituus- ja leveyspiirit (Google Earth pro)

2017-09-17T08:51:24+03:00

2.6 Mittakaavan avulla voit laskea etäisyydet

2018-06-17T06:25:41+03:00

Jos haluat selvittää etäisyyden kahden paikan välillä, voit käyttää apuna mittakaavaa, jonka pitää olla ilmaistuna kaikissa kartoissa. Se voi olla janamittakaava tai numeromittakaava.

Janamittakaavan käyttöön tarvitset apuna viivoittimen. Jos jana on 5 senttimetrin pituinen ja siinä on luku 100 km, se tarkoittaa, että 5 cm kartalla on 100 km maastossa eli 1 cm on 20 km.

Numeromittakaavassa sama asia ilmoitetaan suhdelukuna, jossa molemmat luvut ovat senttimetrejä. Jos kartan mittakaava on 1: 250 000, niin 1 cm kartalla on 250 000 cm maastossa. Kun poistat oikean määrän nollia, saat tulokseksi, että 1 cm on 2,5 km maastossa.

San Franciscon ja New Yorkin etäisyys kartalla on 8 cm. Mittakaava on 1:50 miljoonaa. Kartan 1 cm on luonnossa 50 miljoonaa senttimetriä eli 500 km. Kaupunkien etäisyys on siis 8 * 500 km= 4 000 km. Huomaa kartan janamittakaava.

2.7 Suomalaiset kartat

2018-06-17T06:26:10+03:00

Suomessa tuotetaan omia karttoja, joilla voidaan tutkia Suomen maantietoa.

Peruskartan mittakaava on 1:25 000 (vanhoissa 1:20 000). Kartan 1 cm on siis maastossa 25 000 cm eli 250 metriä. Peruskartalla näkyvät muun muassa tiet, rakennukset, vedet, pellot, maaston kuviot ja korkeussuhteet sekä suojelualueet.

Maastokartta (1:50 000) kuvaa maastoa yleisemmin kuin peruskartta. Maastokartta onkin peruskarttaa epätarkempi, mutta karttalehdellä voidaan esittää laajempi alue kuin peruskartassa.

Voit tutkia karttoja myös internetissä:

2.8 Satelliittikuvat

2018-06-17T06:27:04+03:00

Perinteisten karttojen rinnalla käytetään yhä enemmän satelliittikuvia maantieteellisten tietojen esittämisessä.

Alla on satelliittikuva Euroopasta.

Satelliittikuvien avulla voidaan havainnollistaa mm. asukastiheyttä.

Shutterstock.com/NASA

2.9 Suomen alueiden kartat

2018-03-18T07:09:43+02:00

: Saaristo-Suomi
: Etelä-Suomi
: Järvi-Suomi
: Pohjanmaa
: Vaara-Suomi
: Lappi

2.10 Tee oma Suomen kartta

2018-06-16T09:00:27+03:00

Hahmottele valmiin kartan avulla oma Suomen kartta. Halutessasi voit laittaa lisätietoa karttaasi.

Tiivistelmä

2018-06-16T09:04:24+03:00

• Kartta on pienennetty ja yksinkertaistettu kuva maastosta.
• Kartassa pitää aina olla mittakaava, jonka avulla voidaan laskea etäisyydet.
• Karttaprojektioiden avulla pyritään pyöreä maapallo esittämään tasokarttana mahdollisimman vähillä virheillä.
• Päiväntasaaja jakaa maapallon pohjoiseen (N) ja eteläiseen pallonpuoliskoon (S).
• Greenwichin 0-meridiaani puolestaan jakaa sen itäiseen (E) ja läntiseen (W) pallonpuoliskoon.
• Leveyspiirit kiertävät maapalloa päiväntasaajan suuntaisina ja niiden asteluku voi olla korkeintaan 90.
• Pituuspiirit yltävät pohjoisnavalta etelänavalle ja niiden asteluku voi olla korkeintaan 180.
• Leveys- ja pituuspiirit muodostavat maapallon pinnalle asteverkon, jossa minkä tahansa paikan sijainti voidaan ilmoittaa koordinaatteina.

Navigointi

2018-06-16T09:01:26+03:00

Tehtävät