Erilaiset kieli- ja kulttuuritaustat esiopetuksessa

Saamelaiset

2015-02-22T11:58:45+02:00

Saamelaislasten esiopetuksen erityisenä tavoitteena on vahvistaa lasten saamelaista identiteettiä ja tietoisuutta omasta kulttuuristaan sekä antaa lapsille mahdollisuus opetella saamelaisia perinnetietoja ja -taitoja. Opetuksessa voidaan hyödyntää lähiympäristöä sekä yhteistyötä huoltajien ja saamelaisyhteisön kanssa. Esiopetusta voidaan järjestää saamenkielisenä tai kaksikielisenä kielikylpyopetuksena.

Silloin kun esiopetus järjestetään jollakin kolmesta saamen kielestä, sen erityisenä tavoitteena on vahvistaa kielen ymmärtämistä ja kielen käyttötaitoja. Tavoitteena on lisätä lasten valmiuksia toimia saamenkielisessä ympäristössä, oppia saamen kieltä ja saamen kielellä.

Romanit

2015-02-22T11:58:20+02:00

Romanilasten esiopetuksen erityisenä tavoitteena on vahvistaa lasten identiteettikehitystä ja tietoisuutta omasta historiastaan ja kulttuuristaan. Lisäksi tuetaan kaksikielisyyttä yhteistyössä lasten perheiden kanssa. Lapsille annetaan romanikielen opetusta mahdollisuuksien mukaan. Romanikielen opetuksessa tutustutetaan lapsia romanikieleen ja -kulttuuriin, laajennetaan sana- ja ilmaisuvarantoa sekä rohkaistaan käyttämään kieltä erilaisissa kielenkäyttötilanteissa.

Viittomakieli

2015-02-22T11:59:14+02:00

Viittomakieltä käyttävien lasten esiopetus toteutetaan ensisijaisesti viittomakielisessä ryhmässä tai sekaryhmässä, joka koostuu viittomakielisistä ja puhuttua kieltä käyttävistä lapsista. Viittomakielisen esiopetuksen tavoitteena on tukea ja vahvistaa lasten kieli- ja kulttuuri-identiteettiä antamalla heille mahdollisuus omaksua viittomakieltä. Tavoitteena on myös vahvistaa lasten suomalaista tai suomenruotsalaista viittomakielistä ilmaisua ja viittomavarantoa sekä rohkaista käyttämään viittomakieltä ja lisätä lasten valmiuksia toimia erilaisissa kieliympäristöissä.

Vieras- ja monikieliset

2015-02-22T12:00:50+02:00

Esiopetuksessa tuetaan vieraskielisten ja monikielisten lasten kielitaidon sekä identiteetin ja itsetunnon kehittymistä. Suomen/ruotsin kielen taidon kehittymistä edistetään kielitaidon eri osa-alueilla lasten tarpeista ja edellytyksistä lähtien sekä ohjatusti että esiopetuksen arjessa. Erillistä suomi/ruotsi toisena kielenä -opetusta ja lasten oman äidinkielen/äidinkielten opetusta tarjotaan mahdollisuuksien mukaan. Maahanmuuttajataustaiset lapset voivat osallistua joko esiopetukseen tai perusopetukseen valmistavaan opetukseen tai molempiin.

Kieleen ja kulttuuriin liittyviä erityiskysymyksiä

2016-04-14T11:36:20+03:00

Pyhännän esikoulussa noudatetaan valtakunnallisten esiopetuksen opetussuunnitelman perusteiden mukaisia tavoitteita ja periaatteita. Oman kunnan lasten kieli ja kulttuuri on pääasiassa suomenkielistä, mutta opetuksessa ohjataan muidenkin kielten ja kulttuurien ymmärtämiseen ja kunnioittamiseen.

Mikäli esikouluun tulee oppilas, jonka kieli, kielelliset valmiudet ja kulttuuri eivät ole suomenkielisiä, hänen opetuksensa järjestäminen suunnitellaan ja hoidetaan tapauskohtaisesti. Tarvittavat apu- ja tukitoimet sovitetaan oppilaan tilanteen mukaisesti, käytännössä alkaen henkilökohtaisen koulunkäynninohjaajan ja erityisopetuksen tarpeen kartoituksella. Oppilaan erilaista kulttuuria tehdään tutuksi oppilaan omalle esiopetusryhmälle.

Maahanmuuttajaoppilaalle voidaan laatia oma oppimissuunnitelma, joka voi olla osa oppilaan kotoutumissuunnitelmaa. Oppimissuunnitelmaan kootaan oleellisimmat tiedot oppilaasta, hänen koulutaustastaan, oppimis- ja työskentelytaidoistaan sekä opetusjärjestelyistä.

On tärkeää, että oppilas integroituu osaksi kouluyhteisöä. Opetuksessa tulee tukea oppilaan kasvua sekä suomalaisen kieli- ja kulttuuriyhteisön että oppilaan oman kieli- ja kulttuuriyhteisön aktiiviseksi ja tasapainoiseksi jäseneksi. Kodin ja esiopetuksen välinen yhteistyö on tärkeää.