https://peda.net/id/5c5df344552 2022-10-26T15:30:03+03:00 https://peda.net/:static/537/peda.net.logo.bg.svg <div class="license">Tämän sivun lisenssi <a rel="license" href="https://peda.net/info">Peda.net-yleislisenssi</a></div> https://peda.net/id/8891d49e552 2022-10-27T16:22:15+03:00 <b><span class="markedContent"><span dir="ltr">Tartuntatiet ja niiden riskit<br/> </span></span></b> <ul> <li><span class="markedContent"><span dir="ltr">Miten taudinaiheuttaja pääsee laitokselle</span></span></li> <li><span class="markedContent"><span dir="ltr">Miten taudinaiheuttaja leviää laitoksen sisällä</span></span></li> <li><span class="markedContent"><span dir="ltr">Miten taudinaiheuttaja levittää tautia laitoksesta muualle'</span></span></li> </ul> <br/> <span class="markedContent"><span dir="ltr">Kaikkien potentiaalisten reittien tiedostaminen on tärkeää, jotta voidaan </span></span><span class="markedContent"><span dir="ltr">kehittää toimiva bioturvallisuus</span></span><span class="markedContent"><span dir="ltr">-</span></span><span class="markedContent"><span dir="ltr">suunnitelma. Taudinaiheuttajia ovat erilaiset bakteerit, virukset, loiset, leväsienet ja sienet.<br/> <br/> <b>Tartuntatiet</b><br/> <br/> <span class="small"><a href="https://peda.net/hankkeet/vesiviljely/bioturvallisuus-ja-omavalvonta/bioturvallisuus/bioturvallisuuskoulutus-osa-i/johdanto/screenshot-2022-10-27-at-15-09-17-bioturvakoulutus-kalaterve#top" title="Screenshot 2022-10-27 at 15-09-17 Bioturvakoulutus Kalaterveyspäivä 28.3. 2019 - Bioturvakoulutus_osa1_Eriksson-Kallio.pdf.png"><img src="https://peda.net/hankkeet/vesiviljely/bioturvallisuus-ja-omavalvonta/bioturvallisuus/bioturvallisuuskoulutus-osa-i/johdanto/screenshot-2022-10-27-at-15-09-17-bioturvakoulutus-kalaterve:file/photo/491b177c3915716e5f6a24862251fd56e4b30ae8/Screenshot%202022-10-27%20at%2015-09-17%20Bioturvakoulutus%20Kalaterveysp%C3%A4iv%C3%A4%2028.3.%202019%20-%20Bioturvakoulutus_osa1_Eriksson-Kallio.pdf.png" alt="" title="Screenshot 2022-10-27 at 15-09-17 Bioturvakoulutus Kalaterveyspäivä 28.3. 2019 - Bioturvakoulutus_osa1_Eriksson-Kallio.pdf.png" class="inline" loading="lazy"/></a></span><br/> </span></span><br/> <b>1. Kalat ja kalaliikenne<br/> </b><span class="markedContent"><span dir="ltr">Tartuntatiet:</span></span> <ul> <li><span class="markedContent"><span dir="ltr">Laitokselle saapuvat kalat/kalamateriaali</span></span></li> <li><span class="markedContent"><span dir="ltr">Laitoksen sisäiset siirrot</span></span></li> <li><span class="markedContent"><span dir="ltr">Laitokselta ulos lähtevä kala, karkulaiset</span></span></li> </ul> <br/> Tartunnan leviäminen kalan välityksellä:<br/> <br/> <span class="medium"><a href="https://peda.net/hankkeet/vesiviljely/bioturvallisuus-ja-omavalvonta/bioturvallisuus/bioturvallisuuskoulutus-osa-i/johdanto/screenshot-2022-10-27-at-15-12-06-bioturvakoulutus-kalaterve#top" title="Screenshot 2022-10-27 at 15-12-06 Bioturvakoulutus Kalaterveyspäivä 28.3. 2019 - Bioturvakoulutus_osa1_Eriksson-Kallio.pdf.png"><img src="https://peda.net/hankkeet/vesiviljely/bioturvallisuus-ja-omavalvonta/bioturvallisuus/bioturvallisuuskoulutus-osa-i/johdanto/screenshot-2022-10-27-at-15-12-06-bioturvakoulutus-kalaterve:file/photo/cb8f5a3185733c4a4613ac9b4299bd57570936cc/Screenshot%202022-10-27%20at%2015-12-06%20Bioturvakoulutus%20Kalaterveysp%C3%A4iv%C3%A4%2028.3.%202019%20-%20Bioturvakoulutus_osa1_Eriksson-Kallio.pdf.png" alt="" title="Screenshot 2022-10-27 at 15-12-06 Bioturvakoulutus Kalaterveyspäivä 28.3. 2019 - Bioturvakoulutus_osa1_Eriksson-Kallio.pdf.png" class="inline" loading="lazy"/></a></span><br/> <br/> <b><span class="markedContent"><span dir="ltr">Kalojen mukana laitoksen ulkopuolelta </span></span></b><span class="markedContent"><span dir="ltr"><b>tulevien tautien ennaltaehkäisymahdollisuudet</b></span></span><br/> <ul> <li><span class="markedContent"><span dir="ltr">Laitokselle vain terveitä kaloja todetusti tautivapaasta lähteestä</span></span></li> <li><span class="markedContent"><span dir="ltr">Karanteeni kaloille, joiden tautistatus tuntematon (mahd. karanteenikäsittelyt esim loisia vastaan)</span></span></li> <li><span class="markedContent"><span dir="ltr">Bioturvallinen kuljetus</span></span></li> <li><span class="markedContent"><span dir="ltr">Laitoksen sisäiset kalasiirrot vain riskinarviointiin perustuen (”puhtaasta likaiseen”)</span></span></li> <li><span class="markedContent"><span dir="ltr">Sairaiden eristäminen; sairaiden ja kuolleiden nopea, huolellinen hävitys</span></span></li> <li><span class="markedContent"><span dir="ltr">Mikäli mahdollista, tahattoman kalaliikenteen ennaltaehkäisy (karkulaiset, luonnonkalakontaktit ym)</span></span></li> </ul> <br/> <b><span class="markedContent"><span dir="ltr">Laitoksen sisäinen taudin leviäminen</span></span></b><br/> <span class="markedContent"><span dir="ltr">Laitoksen sisäiseen taudin leviämiseen vaikuttavat k</span></span><span class="markedContent"><span dir="ltr">aranteenit, er</span></span><span class="markedContent"><span dir="ltr">i ryhmien erillään pitäminen ja k</span></span><span class="markedContent"><span dir="ltr">alojen oma vastustuskyky. Huolellinen kirjanpito on hyvin tärkeää (kalaliikenne, kuolleisuudet, käsittelyt, ruokinta, vedenlaatu yms.).<br/> <br/> <br/> <b>2. Kalatuotteet ja jätteet</b></span></span><br/> <span class="markedContent"><span dir="ltr">Kalatuotteiden ja jätteiden potentiaalinen riski tulee arvioida. </span></span><span class="markedContent"><span dir="ltr">Kontaktin välttäminen/alueiden eristäminen missä tuotteita/jätteitä </span></span><span class="markedContent"><span dir="ltr">käsitellään</span></span><span class="markedContent">. </span><span class="markedContent"><span dir="ltr">Varmistusmenetelmät oltava käytössä koskien asianmukaista kalatuotteiden ja</span></span><span class="markedContent"><br/> <span dir="ltr">jätteiden käsittelyä.<br/> <br/> <b>3. Vesi</b><br/> Vesijakeet voidaan jakaa &quot;kontrolloitavaan veteen&quot; (pumpattava vesi), &quot;kontrolloimattomaan veteen&quot; (omalla paineellaan tuleva vesi esim. järvestä tai merestä) ja kuljetusveteen.<br/> <br/> Vesitys tulisi toteuttaa mahdollisimman tautivapaasta lähteestä. Mikäli vesityksessä on herkkiä lajeja, mahdollinen skriinaus, filtraatio tai desinfektio (riippuen identifioidusta riskistä) tulisi järjestää.<br/> <br/> <b>4. Rehu</b><br/> Rehu voi olla valmisrehua tai ympäristöstä tulevaa ”luonnollista ruokaa”. Rehu tulee olla prosessoitu, tuotettu, varastoitu ja kuljetettu tavalla, joka minimoi kontaminaation taudinaiheuttajille.<br/> <br/> <b>5. Välineet/tavarat/tarvikkeet</b><br/> Taudinaihettajan mekaaninen välitys on mahdollista erilaisten välineiden avulla. Riski on riippuvainen siitä, onko pinnallista orgaanista ainesta sekä pinnan tyypistä ja kosteudesta.<br/> <br/> Välineitä, tavaroita ja tarvikkeita ovat mm. haavit, köydet, ämpärit, poijut, sedimentti, astiat, vaatteet, kengät sekä alukset ja ajoneuvot.<br/> <br/> <b>6. Vektorit</b><br/> Vektorit ovat eliöitä, jotka kuljettavat taudinaiheuttajan isäntäeliöstä toiseen. Toimivat joko taudinaiheuttajan mekaanisena siirtäjänä, tai levittävät taudinaiheuttajan jotain kehitysmuotoa sisällään.<br/> <br/> Vektoreita ovat mm. luonnonkalat, vesilinnut, muut vesieläimet, haittaeläimet, kotieläimet ja ihmiset. Riski on riippuvainen sekä taudinaiheuttajasta, vektorilajista, laitostyypistä sekä bioturvatasosta. Esimerkki: elävää IPN-virusta on löydetty sekä lintujen että nisäkkäiden (minkki, nauta) ulosteesta.<br/> </span></span><br/> <b>Luonnonlintuihin liittyvät riskit - miten linnut levittävät tauteja?</b><br/> <span class="markedContent"><span dir="ltr">Linnut voivat kantaa taudinaiheuttajia pitkiäkin välimatkoja ja siten olla </span></span><span class="markedContent"><span dir="ltr">merkittäviä vektoreita. </span></span><span class="markedContent"><span dir="ltr">Ainakin seuraavien tautien on todettu levinneen lintujen välityksellä:<br/> <br/> </span></span><br/> <ul> <li><span class="markedContent"><span dir="ltr"> EHN epizootic haematopoietic necrosis (OIE 2012c)</span></span></li> <li><span class="markedContent"><span dir="ltr">VHS (Olesen and Vestergård Jorgensen 1982; OIE 2012e)</span></span></li> <li><span class="markedContent"><span dir="ltr">IPN (IPN; Anon 2003); KHV (OIE 2012d)</span></span></li> <li><span class="markedContent"><span dir="ltr"><em>Oncorhynchus masou</em> virus (OMV; OIE 2012f)</span></span></li> <li><span class="markedContent"><span dir="ltr">Betanodavirukset (OIE 2012g)</span></span></li> <li><span class="markedContent"><span dir="ltr"><em>Aeromonas salmonicida</em> subsp. <em>salmonicida</em> (Department of Agriculture, Fisheries and Forestry (DAFF) 2012)</span></span></li> <li><span class="markedContent"><span dir="ltr"><em>Eustrongylides sp.</em> (Faragher 1989)</span></span></li> <li><span class="markedContent"><span dir="ltr"><em>Myxobolus cerebralis</em> (DAFF 2012)</span></span></li> </ul> <br/> <span class="markedContent"><span dir="ltr">Riskiä voi pienentää säilyttämällä huolellisesti rehuja ja hävittämällä </span></span><span class="markedContent"><span dir="ltr">nopeasti ja asianmukaisesti kuolleet kalat ja jätteet. Erittäin tärkeää </span></span><span class="markedContent"><span dir="ltr">etenkin tartuntalaitoksen kaloja hävitettäessä.<br/> <br/> </span></span><b>Tautien riskianalyysi kalanviljelylaitoksilla</b><br/> <span class="markedContent"><span dir="ltr">Riskianalyyseja taudinvastustustyössä vesiviljelyssä on </span></span><span class="markedContent"><span dir="ltr">käytetty lähinnä kalanviljelylaitostasoa suurempien </span></span><span class="markedContent"><span dir="ltr">kokonaisuuksien toiminnan suunnittelussa. <br/> <br/> Esimerkkejä:<br/> <br/> </span></span><span class="markedContent"><span dir="ltr">- Riskiperustaisten kansallisten seuranta/valvontaohjelmien </span></span><span class="markedContent"><span dir="ltr">suunnittelussa EU:ssa (ja Suomessa)<br/> </span></span><span class="markedContent"><span dir="ltr">- Tietyn taudinaiheuttajan leviämisvaarojen analyysissa</span></span><br/> <ul> <li><span class="markedContent"><span dir="ltr"><em>Gyrodactylus salaris</em> –loisen leviämisen erilaiset riskitekijät Norjassa</span></span></li> <li><span class="markedContent"><span dir="ltr">VHS-taudin sisävesistöihin leviämiseen vaikuttavia tekijöitä ja toimintatapoja Suomessa</span></span></li> </ul> <br/> - <span class="markedContent"><span dir="ltr">Kirjolohen rodunjalostustoiminnan mahdollinen uudelleen </span></span><span class="markedContent"><span dir="ltr">sijoittaminen Luonnonvarakeskuksessa</span></span><span class="markedContent"> <span dir="ltr">–</span></span><span class="markedContent"><span dir="ltr">laitosten riskien vertailu</span></span><br/> <span class="markedContent"><span dir="ltr"><br/> Riskianalyysi palvelee riskienhallintaa ja on monimutkaisimmillaan vaativaa matematiikka edellyttävää tiedettä:</span></span><br/> <ul> <li><span class="markedContent"><span dir="ltr">Kvantitatiivinen riskianalyysi</span></span></li> <li><span class="markedContent"><span dir="ltr"> Kvalitatiivinen riskianalyysi</span></span></li> <li><span class="markedContent"><span dir="ltr">Eri riskien toteutumisen todennäköisyys &amp; seuraukset<br/> </span></span></li> <li><span class="markedContent"><span dir="ltr">Paljon käyttökohteita ---&gt; tuloksia käytetään varautumisen suunnitteluun (riskinhallinta)<br/> </span></span></li> </ul> <br/> <span class="small"><a href="https://peda.net/hankkeet/vesiviljely/bioturvallisuus-ja-omavalvonta/bioturvallisuus/bioturvallisuuskoulutus-osa-i/johdanto/screenshot-2022-10-27-at-15-54-45-koski-190328-riskianalyys2#top" title="Screenshot 2022-10-27 at 15-54-45 Koski_190328_Riskianalyysi.pdf.png"><img src="https://peda.net/hankkeet/vesiviljely/bioturvallisuus-ja-omavalvonta/bioturvallisuus/bioturvallisuuskoulutus-osa-i/johdanto/screenshot-2022-10-27-at-15-54-45-koski-190328-riskianalyys2:file/photo/304cc5bddb7aad5bc6aaa056e7e321636f1da723/Screenshot%202022-10-27%20at%2015-54-45%20Koski_190328_Riskianalyysi.pdf.png" alt="" title="Screenshot 2022-10-27 at 15-54-45 Koski_190328_Riskianalyysi.pdf.png" class="inline" loading="lazy"/></a></span><br/> <br/> <b><span class="markedContent"><span dir="ltr">Riskien/mahdollisten vaarojen kartoittaminen on </span></span><span class="markedContent"><span dir="ltr">ensimmäinen vaihe</span></span></b><br/> <ul> <li><span class="markedContent"><span dir="ltr">Vain tunnistettaviin uhkiin voidaan tehokkaasti varautua</span></span></li> <li><span class="markedContent"><span dir="ltr">Harkinta tulevaisuuspainotteinen</span></span><span class="markedContent"> <span dir="ltr">–</span></span><span class="markedContent"> <span dir="ltr">pohjautuu kuitenkin paljolti </span></span><span class="markedContent"><span dir="ltr">aikaisemmin tapahtuneeseen/yleiseen tietouteen</span></span></li> <li><span class="markedContent"><span dir="ltr">Kalanviljelijä tekee tätä arkipäivän työssään</span></span><span class="markedContent"> <span dir="ltr">–</span></span><span class="markedContent"> <span dir="ltr">dokumentointi auttaa </span></span><span class="markedContent"><span dir="ltr">toteutuksessa</span></span></li> <li><span class="markedContent"><span dir="ltr">Voidaan tehdä vaiheittain, esimerkiksi: tuleva kalaliikenne</span></span><span class="markedContent"> <span dir="ltr">– </span></span><span class="markedContent"><span dir="ltr">tartuntatautien kulkeutuminen veden kautta (luonnonkalat, </span></span><span class="markedContent"><span dir="ltr">istutukset, kuljetustoiminta), työntekijöiden osaaminen...</span></span></li> <li><span class="markedContent"><span dir="ltr">Käsitys varautumista vaativiin tekijöihin (”uhkiin”) pohjana </span></span><span class="markedContent"><span dir="ltr">varautumiselle:</span></span><span class="markedContent"> <span dir="ltr">mitkä ovat oman laitoksen käytettävissä olevat keinot </span></span><span class="markedContent"><span dir="ltr">kuhunkin pääriskiin varautumiselle?</span></span></li> <li><span class="markedContent"><span dir="ltr">Hyvä päivittää ajoittain, koska sekä viljelykäytännöt että laitoksen, </span></span><span class="markedContent"><span dir="ltr">kontaktilaitosten ja ympäristön tautitilanne muuttuvat</span></span></li> <li><span class="markedContent"><span dir="ltr">Tietous oman laitoksen kalatautitilanteesta avainasemassa, tuotavan </span></span><span class="markedContent"><span dir="ltr">materiaalin tilanteen selvittäminen kalaterveystodistusten avulla</span></span></li> </ul> <br/> <b><span class="markedContent"><span dir="ltr">Käyttömahdollisuuksia yksittäisellä</span></span></b><span class="markedContent"><span dir="ltr"><b> kalanviljelylaitoksella tai yhtiössä</b><br/> </span></span><span class="markedContent"><span dir="ltr">Oman laitoksen eri toimintojen pohdinta:<br/> </span></span><br/> <span class="markedContent"><span dir="ltr">1) Eri riskien toteutumisen todennäköisyys &amp; seuraukset<br/> <br/> 2) </span></span><span class="markedContent"><span dir="ltr">Relevanteiksi harkittujen uhkien todennäköisyys --&gt; </span></span><br/> <ul> <li><span class="markedContent"><span dir="ltr">Esimerkiksi laitokselle elävää kalaa toimittavien kalanviljelylaitosten lukumäärään perustuen: </span></span><span class="markedContent"><span dir="ltr">a) elävää kalaa joka 3. vuosi yhdeltä laitokselta, </span></span><span class="markedContent"><span dir="ltr">b) joka vuosi yhdeltä laitokselta, c) </span></span><span class="markedContent"><span dir="ltr">joka vuosi 3:lta laitokselta.</span></span></li> <li><span class="markedContent"><span dir="ltr">Esimerkiksi istutusten suorittamisesta laitoksen vedenottopaikkaan:</span></span><br/> <span class="markedContent"><span dir="ltr">a) ei koskaan, b) n. joka 3. vuosi, c) useammin</span></span><br/> <span class="markedContent"><span dir="ltr">a) omalta laitokselta, b) samasta vesistöstä, c) muualta</span></span></li> </ul> <br/> 3) <span class="markedContent"><span dir="ltr">Relevanteiksi harkittujen uhkien seuraukset --&gt;</span></span><br/> <ul> <li><span class="markedContent"><span dir="ltr">Esimerkiksi taudin vakavuuden aiheuttamat seuraukset kalastolle:<br/> a) joudutaan saneeraukseen (yhteiskunnan taloudellinen kompensaatio – ei kompensaatiota), b) aiheuttaa suuren<br/> kuolleisuuden, c) voidaan lääkityksellä/rokotuksella hillitä kuolleisuutta/muita tappioita, d) ei vaikutuksia.</span></span></li> <li>Esimerkiksi l<span class="markedContent"><span dir="ltr">ievemmän, viranomaistoimin tai vapaaehtoisella BKD</span></span><span class="markedContent"><span dir="ltr">-</span></span><span class="markedContent"><span dir="ltr">ohjelmalla </span></span><span class="markedContent"><span dir="ltr">vastustettavan taudin seuraukset, jos todetaan laitoksella: </span></span><span class="markedContent"><span dir="ltr">a) vaikeuksia elävän kalan kaupalle, b) aiheuttaa tarpeen </span></span><span class="markedContent"><span dir="ltr">toiminnan uudelleen järjestämiseen, c) ei suuria vaikutuksia.</span></span></li> <li><span class="markedContent"><span dir="ltr">Esimerkiksi muiden tautien seurauksia: a) joudutaan ottamaan käyttöön jatkuvia lääkityksiä/rokotuksia/kylvetyksiä, b) altaiden puhtaanapito nostettava uudelle tasolle, c) perkuun siirtoja varoaikojen takia, d) ei suuria vaikutuksia</span></span></li> </ul> <br/> <span class="markedContent"><span dir="ltr">Riskianalyysiin perustuvien johtopäätösten pohjalta tehdään </span></span><span class="markedContent"><span dir="ltr">suunnitelma pääriskeihin varautumisesta ja kehitetään laitoksen </span></span><span class="markedContent"><span dir="ltr">toimintaa.<br/> <br/> <b>Bioturvallisuussuunnitelma</b><br/> </span></span><br/> <span class="editor underline">Riskien hallinta<br/> </span><br/> <ul> <li><span class="markedContent"><span dir="ltr">Mietitään hallintatoimenpiteet riskeille, jotka määritelty riskinarvioinnissa</span></span></li> <li><span class="markedContent"><span dir="ltr">Määritellään mahdolliset tautien siirtymistavat ja niille mahdolliset </span></span><span class="markedContent"><span dir="ltr">hallintatoimet</span></span></li> <li><span class="markedContent"><span dir="ltr">Käyttökelpoiset hallintatoimet riippuvat laitoksen tyypistä, todetuista </span></span><span class="markedContent"><span dir="ltr">riskeistä ja niihin kohdistuvien hallintatoimien tehokkuudesta ja </span></span><span class="markedContent"><span dir="ltr">kustannuksista</span></span></li> <li><span class="markedContent"><span dir="ltr">Riskien hallitsemiseksi tarvitaan bioturvallisuussuunnitelma </span></span><span class="markedContent"><span dir="ltr">(omavalvontasuunnitelma)</span></span></li> </ul> <br/> <span class="editor underline">Bioturvallisuussuunnitelma<br/> </span><br/> <ul> <li><span class="markedContent"><span dir="ltr">Pyritään estämään taudinaiheuttajien tulo laitokselle, leviäminen laitoksen </span></span><span class="markedContent"><span dir="ltr">sisällä ja leviäminen laitoksen kautta eteenpäin</span></span></li> <li><span class="markedContent"><span dir="ltr">Suunnitelma on laitoskohtainen</span></span></li> <li><span class="markedContent"><span dir="ltr">Suhteutetaan riskeihin ja riskinhallintaan</span></span></li> </ul> <br/> <span class="editor underline">Bioturvallisuussuunnitelma sisältää<br/> </span><br/> <ul> <li><span class="markedContent"><span dir="ltr">Kalankasvatustoimintaa koskevan lainsäädännön ja määräykset</span></span></li> <li><span class="markedContent"><span dir="ltr">Laitoksen tiedot sisältäen pohjapiirrokset, veden kulun, kalojen </span></span><span class="markedContent"><span dir="ltr">siirtämisreitit, ihmisten ja tavaroiden reitit</span></span></li> <li><span class="markedContent"><span dir="ltr">Mahdolliset taudinaiheuttajien kulkeutumisreitit</span></span></li> <li><span class="markedContent"><span dir="ltr">Toimintakäsikirjan (työohjeet)</span></span></li> <li><span class="markedContent"><span dir="ltr">Riskianalyysin</span></span></li> <li><span class="markedContent"><span dir="ltr">Riskinhallintatoimenpiteet</span></span></li> <li><span class="markedContent"><span dir="ltr">Valmiussuunnitelman, jos joku riski toteutuu</span></span></li> <li><span class="markedContent"><span dir="ltr">Viestintäsuunnitelman</span></span></li> <li><span class="markedContent"><span dir="ltr">Bioturvallisuussuunnitelman seurantasuunnitelman</span></span></li> </ul> <br/> <span class="editor underline">Dokumentoitavia asioita<br/> </span><br/> <ul> <li><span class="markedContent"><span dir="ltr">Riskinhallinnan toimenpiteiden dokumentointi riskinarvioinnin </span></span><span class="markedContent"><span dir="ltr">määräämällä tarkkuudella</span></span></li> <li><span class="markedContent"><span dir="ltr">Kalojen siirrot, alkuperä, terveystodistukset</span></span></li> <li><span class="markedContent"><span dir="ltr">Kalatiheydet, ruokinta, kasvu</span></span></li> <li><span class="markedContent"><span dir="ltr">Vesiparametrit</span></span></li> <li><span class="markedContent"><span dir="ltr">Hoitotoimenpiteet</span></span></li> <li><span class="markedContent"><span dir="ltr">Kuolleisuus, sairastavuus, tutkimustulokset</span></span></li> <li><span class="markedContent"><span dir="ltr">Henkilöstön koulutukset</span></span></li> </ul> <br/> <span class="editor underline"><span class="markedContent"><span dir="ltr">Kalaterveyden seuraaminen<br/> </span></span></span><br/> <ul> <li><span class="markedContent"><span dir="ltr">Kalaston tarkkailu oireiden varalta, poikkeavuuksien kirjaaminen</span></span></li> <li><span class="markedContent"><span dir="ltr">Kuolleisuuden allaskohtainen seuranta ja hälytysrajat</span></span></li> <li><span class="markedContent"><span dir="ltr">Kalojen kasvun seuranta</span></span></li> <li><span class="markedContent"><span dir="ltr">Kirjattujen tietojen analysointi</span></span></li> <li><span class="markedContent"><span dir="ltr">Kalatautitutkimukset</span></span></li> </ul> <br/> <span class="editor underline">Toimintakäsikirja</span> <ul> <li><span class="markedContent"><span dir="ltr">Sisältää kuvauksen bioturvallisuuteen liittyvistä rutiinitoiminnoista </span></span><span class="markedContent"><span dir="ltr">laitoksella</span></span></li> <li><span class="markedContent"><span dir="ltr">Jokainen toiminto sisältää kuvauksen sen tarkoituksesta, henkilöstöstä, </span></span><span class="markedContent"><span dir="ltr">kaikista toimenpiteistä ja niiden kirjaamisesta ja toimintaohjeen ylläpidosta</span></span></li> </ul> <br/> <span class="editor underline"><span class="markedContent"><span dir="ltr">Bioturvallisuusohjeen ylläpito<br/> </span></span></span><br/> <ul> <li><span class="markedContent"><span dir="ltr">Systemaattinen seuranta ohjeiden toteutumisesta</span></span></li> <li><span class="markedContent"><span dir="ltr">Systemaattinen seuranta ohjeiden muutostarpeista</span></span></li> <li><span class="markedContent"><span dir="ltr">Tarkistettava jos muutoksia toiminnassa</span></span></li> <li><span class="markedContent"><span dir="ltr">Tarkistettava, jos uusia tautiriskejä</span></span></li> <li><span class="markedContent"><span dir="ltr">Tarkistettava, jos joku tunnistettu riski on toteutunut</span></span></li> <li><span class="markedContent"><span dir="ltr">Terveyslupaan liittyen tarkistetaan myös valvovan eläinlääkärin toimesta = ulkopuolinen auditointi</span></span></li> </ul> <br/> <br/> Lähteet ja lisää aiheesta:<br/> <a href="https://peda.net/hankkeet/vesiviljely/bioturvallisuus-ja-omavalvonta/bioturvallisuus/bioturvallisuuskoulutus-osa-i/johdanto/bioturvakoulutus-osa-1.pdf#top" class="service">Bioturvakoulutus_osa_1.pdf</a><br/> <a href="https://peda.net/hankkeet/vesiviljely/bioturvallisuus-ja-omavalvonta/bioturvallisuus/bioturvallisuuskoulutus-osa-i/johdanto/bioturvallisuuskoulutus-osa-2.pdf#top" class="service">Bioturvallisuuskoulutus_osa_2.pdf</a><br/> <a href="https://peda.net/hankkeet/vesiviljely/bioturvallisuus-ja-omavalvonta/bioturvallisuus/bioturvallisuuskoulutus-osa-i/johdanto/bioturvallisuuskoulutus-osa-3.pdf#top" class="service">Bioturvallisuuskoulutus-osa-3.pdf</a> 2022-10-26T15:27:19+03:00