https://peda.net/id/5b90be4a71d 2021-02-18T12:30:44+02:00 https://peda.net/:static/533/peda.net.logo.bg.svg <div class="license">Tämän sivun lisenssi <a rel="license" href="https://peda.net/info">Peda.net-yleislisenssi</a></div> https://peda.net/id/2edcbbaa79e 2022-04-19T08:58:47+03:00 <h3><b>Kemia 1, 1 op (KEOJ1)</b></h3> <p><b><br/> </b>Opintojakson moduulit<br/> • Kemia ja minä, 1 op (KE1), Pakollinen<br/> <br/> Tavoitteet<br/> Kemia ja minä<br/> Moduulin tavoitteena on, että opiskelija<br/> • saa kokemuksia, jotka herättävät ja syventävät kiinnostusta kemiaa ja sen opiskelua<br/> kohtaan, ja tutustuu kemian alan ammatteihin ja jatko-opintomahdollisuuksiin<br/> • saa valmiuksia osallistua kemiaan liittyvään yhteiskunnalliseen keskusteluun ja osaa<br/> arvioida tietolähteiden luotettavuutta<br/> • oppii käyttämään jaksollista järjestelmää kemiallisen päättelyn apuna<br/> • osaa käyttää ja soveltaa tietoa aineiden ominaisuuksista ja niiden turvallisuudesta arjen<br/> valinnoissa<br/> • osaa tutkia kokeellisesti seoksen koostumusta ja pitoisuutta sekä ottaa huomioon<br/> työturvallisuusnäkökohdat.<br/> • Oppilas tutkii ja kokeilee arjen teknologisia sovelluksia, niiden käyttöä, merkitystä ja<br/> toimintaperiaatteita.<br/> <br/> Paikallinen lisäys<br/> • oppii turvallisen laboratoriotyöskentelyn perusteet<br/> • ymmärtää havainnon ja johtopäätöksen välisen eron<br/> <br/> Keskeiset sisällöt<br/> Kemia ja minä<br/> Keskeiset sisällöt<br/> • arjen aineiden turvallisuuden arviointi ja kemian merkitys omassa elämässä<br/> • kemian merkitys työelämässä ja jatko-opinnoissa<br/> • jaksollinen järjestelmä ja atomin rakenne elektronikuorimallin avulla<br/> • puhtaat aineet, seokset ja erotusmenetelmät<br/> • ainemäärä ja konsentraatio<br/> <br/> Paikallinen lisäys<br/> • turvallisen kokeellisen työskentelyn ja jätteenkäsittelyn perusasiat<br/> • havaintojen tekemisen harjoittelu<br/> • kokeellisen työskentelyn raportoinnin perusteet<br/> <br/> Laaja-alainen osaaminen<br/> <br/> Hyvinvointiosaaminen<br/> Opiskelija saa käsityksen kemian merkityksestä arkielämässä terveyden ja turvallisuuden osalta.<br/> Opiskelija oppii arvioimaan yleisesti erilaisten aineiden turvallista käyttöä ja käsittelyä tutkittuun<br/> tietoon perustuen esimerkiksi käyttöturvallisuustiedotteeseen tutustumalla. Hän saa eväitä<br/> valintojen tekemiseen, jotka ovat suotuisia hänen oman henkilökohtaisen terveytensä, ympäristön<br/> ja yhteiskunnan hyvinvoinnin kannalta. Hyvinvointiosaamiseen kuuluu turvallisuus, joka ilmenee<br/> kokeellisten töiden suunnittelussa ja toteutuksessa työturvallisuusnäkökulmien huomioimisessa.<br/> <br/> Vuorovaikutusosaaminen<br/> Kokeellinen ja opiskelijan oma tutkimuksellinen työskentely kehittävät työskentelyn ja yhteistyön<br/> taitoja sekä kriittistä ajattelua ja innostavat opiskelijaa kemian opiskeluun. Ryhmässä tai<br/> parin kanssa työskentely kehittää yhteistyön ja kommunikoinnin taitoja. Havaintojen ja<br/> työskentelyn raportointi harjaannuttaa täsmälliseen ilmaisuun. Kemian käsitteiden käyttöä<br/> ilmiöiden selittämisessä harjoitellaan.<br/> <br/> Monitieteinen ja luova osaaminen<br/> Monilukutaitoa kehitetään tulkitsemalla ja tuottamalla esimerkiksi kuvia, videoita, malleja,<br/> simulaatioita, taulukoita tai kemian merkkikieltä. Harjoitellaan taitoa tulkita ja esittää symbolisia<br/> malleja ja submikroskooppisia kuvallisia malleja samoista ilmiöistä. Tieto- ja viestintäteknologiaa<br/> voidaan käyttää mm. laskujen ratkaisemiseen, tiedon etsimiseen ja tutkimustulosten esittämiseen<br/> esimerkiksi taulukkojen ja kuvien avulla. Aineiden ominaisuuksien tutkiminen kokeellisesti,<br/> tutkimuksen suunnittelu ja tutkitun tiedon käyttäminen edistävät luovan ajattelun kehittymistä.<br/> <br/> Opintojakson arviointi<br/> <br/> Arvioinnin lähtökohtana on opiskelijan aktiivinen toiminta tavoitteiden<br/> saavuttamisessa. Opiskelijan tietojen ja taitojen kehittymistä<br/> arvioidaan jakson aikana. Käytettävät arviointimenetelmät riippuvat<br/> siitä, miten jakso kulloinkin toteutetaan. Jakso arvioidaan<br/> numeroarvosteluna arvosanoin 4-10.<b><br/> <br/> <br/> <br/> </b></p> <h3><b>Kemia 2, 1 op (KEOJ2)</b></h3> Opintojakson moduulit<br/> <br/> • Kemia ja kestävä tulevaisuus, 1 op (KE2), Pakollinen<br/> <br/> Tavoitteet<br/> <br/> Kemia ja kestävä tulevaisuus<br/> Moduulin tavoitteena on, että opiskelija<br/> • saa kokemuksia, jotka herättävät ja syventävät kiinnostusta kemiaa ja sen opiskelua<br/> kohtaan, ja tutustuu kemian merkitykseen kestävän elämäntavan edistämisessä<br/> • tutustuu luonnontieteellisen tiedon luonteeseen ja sen kehittymiseen sekä tieteellisiin<br/> tapoihin tuottaa tietoa<br/> • osaa tutkia aineen ominaisuuksia kokeellisesti<br/> • osaa soveltaa aineen rakenteen malleja aineen ominaisuuksien vertailussa<br/> • ymmärtää kemian merkityksen ympäristölle ja yhteiskunnalle ratkaisujen tarjoajana<br/> yhdessä muiden luonnontieteiden kanssa.<br/> Paikallinen lisäys<br/> • oppii turvallisen laboratoriotyöskentelyn perusteet<br/> • ymmärtää havainnon ja johtopäätöksen välisen eron<br/> <br/> Keskeiset sisällöt<br/> <br/> Kemia ja kestävä tulevaisuus<br/> Keskeiset sisällöt<br/> • tutustuminen joihinkin esimerkkeihin kestävän elämäntavan edistämisessä<br/> luonnontieteissä<br/> • aineen rakenteen mallien ja yhdisteen kaavan esittäminen<br/> • alkuaineiden ja yhdisteiden vahvat ja heikot sidokset sekä poolisuus<br/> • aineiden ominaisuuksien tutkiminen kokeellisesti ja selittäminen aineen rakenteen avulla<br/> Paikallinen lisäys<br/> • turvallisen kokeellisen työskentelyn ja jätteenkäsittelyn perusasiat<br/> • havaintojen tekemisen harjoittelu<br/> • kokeellisen työskentelyn raportoinnin perusteet<br/> <br/> Laaja-alainen osaaminen<b><br/> <br/> </b>Hyvinvointiosaaminen<br/> Opiskelija saa käsityksen kemian merkityksestä arkielämässä terveyden ja turvallisuuden osalta.<br/> Opiskelija oppii arvioimaan yleisesti erilaisten aineiden turvallista käyttöä ja käsittelyä tutkittuun<br/> tietoon perustuen esimerkiksi käyttöturvallisuustiedotteeseen tutustumalla. Hän saa eväitä<br/> valintojen tekemiseen, jotka ovat suotuisia hänen oman henkilökohtaisen terveytensä, ympäristön<br/> ja yhteiskunnan hyvinvoinnin kannalta. Hyvinvointiosaamiseen kuuluu turvallisuus, joka ilmenee<br/> kokeellisten töiden suunnittelussa ja toteutuksessa työturvallisuusnäkökulmien huomioimisessa.<br/> <br/> Vuorovaikutusosaaminen<br/> Kokeellinen ja opiskelijan oma tutkimuksellinen työskentely kehittävät työskentelyn ja yhteistyön<br/> taitoja sekä kriittistä ajattelua ja innostavat opiskelijaa kemian opiskeluun. Ryhmässä tai<br/> parin kanssa työskentely kehittää yhteistyön ja kommunikoinnin taitoja. Havaintojen ja<br/> työskentelyn raportointi harjaannuttaa täsmälliseen ilmaisuun. Kemian käsitteiden käyttöä<br/> ilmiöiden selittämisessä harjoitellaan.<br/> <br/> Monitieteinen ja luova osaaminen<br/> Monilukutaitoa kehitetään tulkitsemalla ja tuottamalla esimerkiksi kuvia, videoita, malleja,<br/> simulaatioita, taulukoita tai kemian merkkikieltä. Harjoitellaan taitoa tulkita ja esittää symbolisia<br/> malleja ja submikroskooppisia kuvallisia malleja samoista ilmiöistä. Tieto- ja viestintäteknologiaa<br/> voidaan käyttää mm. laskujen ratkaisemiseen, tiedon etsimiseen ja tutkimustulosten esittämiseen<br/> esimerkiksi taulukkojen ja kuvien avulla. Aineiden ominaisuuksien tutkiminen kokeellisesti,<br/> tutkimuksen suunnittelu ja tutkitun tiedon käyttäminen edistävät luovan ajattelun kehittymistä.<br/> <br/> Opintojakson arviointi<br/> <br/> Arvioinnin lähtökohtana on opiskelijan aktiivinen toiminta tavoitteiden<br/> saavuttamisessa. Opiskelijan tietojen ja taitojen kehittymistä<br/> arvioidaan jakson aikana. Käytettävät arviointimenetelmät riippuvat<br/> siitä, miten jakso kulloinkin toteutetaan. Jakso arvioidaan<br/> numeroarvosteluna arvosanoin 4-10.<b><br/> <br/> <br/> Kemia 3, 2 op (KEOJ3)</b><br/> Opintojakson moduulit<br/> • Molekyylit ja mallit, 2 op (KE3), valinnainen<br/> <br/> Tavoitteet<br/> Molekyylit ja mallit<br/> Moduulin tavoitteena on, että opiskelija<br/> • osaa käyttää ja soveltaa tietoa hiilen yhdisteistä jokapäiväisen elämän ilmiöissä<br/> • osaa soveltaa ainemäärän ja konsentraation käsitteitä<br/> • osaa tutkia kokeellisesti ja erilaisia malleja käyttäen hiilen yhdisteitä<br/> • ymmärtää, kuinka tieto hiiliyhdisteistä rakentuu kokeellisen toiminnan ja siihen kytkeytyvän<br/> mallintamisen kautta<br/> • osaa käyttää tieto- ja viestintäteknologiaa mallintamisen välineenä.<br/> Keskeiset sisällöt<br/> Molekyylit ja mallit<br/> <br/> Keskeiset sisällöt<br/> • liuoksen valmistus ja laimentaminen sekä standardisuoran sovittaminen pitoisuuden<br/> määrittämiseksi<br/> • hiilivetyjen sekä hiilen happi- ja typpiyhdisteiden funktionaaliset ryhmät ja nimeämisen<br/> perusteet<br/> • hapettuminen ja pelkistyminen hiilen happiyhdisteissä<br/> • hiilen yhdisteiden rakenteiden mallintaminen ja ominaisuuksien selittäminen rakenteen<br/> avulla<br/> • suhdekaavan ja molekyylikaavan selvittäminen laskennallisesti sekä rakenneisomeria<br/> • kvanttimekaaninen atomimalli, hybridisaatio ja stereoisomeria hiiliyhdisteissä<br/> • tutustuminen spektrien antamaan informaatioon aineen rakenteesta<br/> Paikallinen lisäys<br/> • sähköisen molekyylimallinnusohjelman peruskäyttö<br/> • mittaustarkkuuden merkitys ja tarkan mittaamisen välineistöön tutustuminen<br/> <br/> Laaja-alainen osaaminen<br/> <br/> Vuorovaikutusosaaminen<br/> Opintojakson opinnoissa vaaditaan pitkäjänteisyyttä sekä vastuunottamista omasta<br/> työskentelystä. Jatketaan kielitietoisuuden ja kielitaidon harjoittelua omien päätelmien selkeässä<br/> ja johdonmukaisessa perustelemisessa opittujen kemian käsitteiden avulla.<br/> <br/> Monitieteinen ja luova osaaminen<br/> Syvennetään mallien käytön osaamista orgaanisen kemian parissa ja harjoitellaan rakenteiden<br/> mallintamiseen soveltuvan ohjelman käyttöä. Tieto- ja viestintäteknologiaosaaminen kehittyy<br/> myös kokeellisten havaintojen keräämisen, mittaustulosten käsittelyn ja tulkitsemisen, tuotosten<br/> laatimisen ja esittämisen kautta. Opintojaksossa luova ajattelu kehittyy, kun harjoitellaan kykyä<br/> muodostaa kysymyksiä tarkasteltavista ilmiöistä sekä soveltaa, arvioida, yhdistellä ja analysoida<br/> hankittuja tietoja. Havaintoja ja laskennallista tietoa yhdistelevä ongelmanratkaisu edellyttää<br/> luovaa lähestymistapaa.<br/> <br/> Yhteiskunnallinen osaaminen<br/> Opintojakson aikana perehdytään keskeisiin sisältöihin kuuluvien yhdisteryhmien sekä isomerian<br/> merkitykseen ja käyttöön yhteiskunnassa, esimerkkeinä tunnettuja lääkeaineita ja fysiologisesti<br/> vaikuttavia aineita, esimerkkeinä lääkeaineita ja vitamiineja.<br/> <br/> Globaali- ja kulttuuriosaaminen<br/> Luonnontieteellisen tiedon historiallisen kehityksen hahmottaminen avaa opiskelijalle näkymän<br/> sekä tieteellisen maailmankuvan kehitykseen että kemian merkitykseen yhteiskunnallisissa<br/> muutoksissa. Kemian kielen ja merkityksen ymmärtäminen on osa globaalia ja kulttuuriosaamista.<br/> Kemiallisten yhdisteiden ja reaktioiden kirjoitusasu on samanlainen ympäri maailman, samoin<br/> yhdisteiden käyttö ja kemiallisten prosessien ympäristövaikutukset.<br/> <br/> <h3><b>Kemia 4, 2 op (KEOJ4)</b></h3> <br/> Opintojakson moduulit<br/> • Kemiallinen reaktio, 2 op (KE4), valinnainen<br/> <br/> Tavoitteet<br/> Kemiallinen reaktio<br/> Moduulin tavoitteena on, että opiskelija<br/> • saa kokonaiskuvan kemiallisten reaktioiden moninaisuudesta ja merkityksestä<br/> elinympäristössämme<br/> • osaa käyttää ja soveltaa reaktioihin liittyviä käsitteitä jokapäiväisen elämän, ympäristön ja<br/> yhteiskunnan ilmiöissä sekä nykyteknologian sovelluksissa<br/> • osaa tutkia kemiallisia reaktioita kokeellisesti ja erilaisia malleja käyttäen<br/> • ymmärtää aineen häviämättömyyden merkityksen kemiassa.<br/> <br/> Keskeiset sisällöt<br/> Kemiallinen reaktio<br/> • reaktioiden tutkiminen kokeellisesti sekä tutkimustulosten käsitteleminen, tulkitseminen ja<br/> esittäminen<br/> • kemiallisen reaktion symbolinen ilmaisu ja tasapainottaminen, reaktiotuotteiden kaavat ja<br/> nimet<br/> • saanto ja rajoittava tekijä kemiallisessa reaktiossa<br/> • ideaalikaasun tilanyhtälö ja ainemäärä<br/> • saostumis- ja hajoamisreaktio, palamisreaktio<br/> • protolyysi, neutraloituminen ja titraus analyysimenetelmänä<br/> • additio, eliminaatio, substituutio, kondensaatio ja hydrolyysi hiiliyhdisteissä sekä<br/> yleisimpien biomolekyylien muodostuminen<br/> • polymeroitumisreaktiot, polymeerien ominaisuudet, käyttö ja elinkaari<br/> <br/> Laaja-alainen osaaminen<br/> <br/> Monitieteinen ja luova osaaminen<br/> Kemiallisten reaktioiden tutkiminen kokeellisesti, havaintojen tekeminen, mittaustulosten käsittely<br/> ja tulkinta sekä tulosten esittäminen tukevat luovan ajattelun kehittymistä. Syvennetään tvt-taitojen<br/> hallintaa harjoittelemalla esimerkiksi laskinohjelmien käyttöä ja kokeellisten töiden raportointia<br/> sähköisesti. Harjoitellaan laskujen ja reaktioyhtälöiden esittämistä osana kemian alan tieteellistä<br/> tekstiä.<br/> Vuorovaikutusosaaminen<br/> Työskentely pareittain ja pienryhmissä kehittää ja vahvistaa vuorovaikutustaitoja. Tuotosten<br/> (esim. laskutehtävän ratkaisu, tutkimustulos, johtopäätös, esitelmä) esittäminen tukee kriittisen<br/> ajattelun taitojen ja vuorovaikutustaitojen kehittymistä. Jatketaan omien päätelmien selkeän ja<br/> johdonmukaisen perustelemisen sekä täsmällisen ilmaisun harjoittelua.<br/> Hyvinvointiosaaminen<br/> Monipuoliset työtavat johdattavat järkevän ajankäytön hahmottamiseen ja suunnitteluun. Kemian<br/> opiskelumenetelmät tukevat työskentelyä, jossa opiskelija tunnistaa omat vahvuutensa ja asettaa<br/> itselleen tavoitteita. Suunnitelmallinen opiskelu on tärkeä arjen taito, joka vahvistaa opiskelijan<br/> jaksamista ja kehittää kykyä työskennellä myös muuttuvissa olosuhteissa.<br/> Eettisyys ja ympäristöosaaminen<br/> Reaktioissa muodostuvien tuotteiden ja jätteen vaarallisuuden arviointi laajentaa opiskelijan<br/> käsitystä erilaisten kemiallisten prosessien ympäristövaikutuksista.<br/> <h3><b><br/> Kemia 5, 2 op (KEOJ5)</b></h3> <br/> Opintojakson moduulit<br/> • Kemiallinen energia ja kiertotalous, 2 op (KE5), valinnainen<br/> Tavoitteet<br/> Kemiallinen energia ja kiertotalous<br/> Moduulin tavoitteena on, että opiskelija<br/> • ymmärtää kemiallisen energian varastoinnin ja hyödyntämisen periaatteita ja osaa<br/> perustella mielipiteitään keskustelussa energiaratkaisuista<br/> Oppiaineet<br/> 123<br/> Oppiaineet<br/> • ymmärtää energian häviämättömyyden ja energianmuutokset kemiallisissa reaktioissa<br/> • tuntee merkittävien metallien ominaisuuksia sekä valmistus- ja jalostusprosesseja<br/> ympäristövaikutuksineen<br/> • osaa tutkia sähkökemiaan liittyviä ilmiöitä kokeellisesti ja kuvata niitä malleja käyttäen<br/> • tuntee yhteiskunnassa merkittävien metallien kierrätyksen ja kiertotalouden periaatteet<br/> sekä niihin liittyviä ratkaisuja.<br/> Keskeiset sisällöt<br/> Kemiallinen energia ja kiertotalous<br/> Keskeiset sisällöt<br/> • reaktiossa sitoutuva tai vapautuva energia muodostumisentalpioiden, sidosenergioiden ja<br/> Hessin lain avulla<br/> • reaktiosarja- ja seoslaskujen periaatteet<br/> • hapetusluvut ja hapettumis-pelkistymisreaktiot<br/> • metallien ominaisuuksia ja käyttökohteita, valmistus- ja jalostusprosesseja sekä riittävyys<br/> ja kierrätettävyys<br/> • sähkökemian keskeiset periaatteet: jännitesarja, normaalipotentiaali, kemiallinen pari,<br/> elektrolyysi ja kemiallisen energian varastointi<br/> • luonnontieteelliseen tutkimukseen tutustuminen tai tutkimuksen tai ongelmanratkaisun<br/> ideointi ja suunnittelu<br/> Paikallinen lisäys<br/> Laaja-alainen osaaminen<br/> Eettisyys ja ympäristöosaaminen<br/> Eettisyyden ja ympäristöosaamisen vahvistamiseksi tarkastellaan kemian merkitystä<br/> eettisesti kestävämpien ratkaisujen tuottajana erilaisissa teollisuusprosesseissa, kierrätyksen<br/> tehostamisessa sekä uusiutuvan energian tuotannossa ja varastoinnissa. Huomataan kemian<br/> rooli kiertotaloudessa antamassa mahdollisuuksia kierrättää ja hyödyntää tuotantoprosessien<br/> jätteitä ja sivuvirtoja. Kemiallisten prosessien ympäristövaikutusten arviointi myös esimerkiksi<br/> vesi- ja energiatalouden näkökulmasta laajentaa käsitystä alan mahdollisuuksista<br/> ympäristövaikutuksiin vaikuttajana. Ympäristöosaamista vahvistetaan tarkastelemalla katalyyttien<br/> käyttöä kemiallisissa reaktioissa.<br/> Yhteiskunnallinen osaaminen<br/> Opetus ohjaa opiskelijaa ottamaan vastuuta omasta toiminnastaan sekä ympäristöstä osana<br/> yhteiskuntaa, käyttämään kemian osaamistaan kestävän tulevaisuuden rakentamisessa sekä<br/> arvioimaan omia valintojaan luonnonvarojen kestävän käytön ja kiertotalouden kannalta.<br/> Opetus kehittää opiskelijan valmiuksia osallistua yhteiskunnalliseen keskusteluun ja yhteiseen<br/> päätöksentekoon syventämällä opiskelijan luonnontieteellistä ajattelua ja ymmärrystä tiedon<br/> luotettavuudesta, merkityksestä ja tarkoituksenmukaisesta käytöstä.<br/> Globaali- ja kulttuuriosaaminen<br/> Luonnontieteellisen tiedon historiallinen kehitys avaa opiskelijalle näkymän sekä tieteellisen<br/> maailmankuvan kehitykseen että kemian merkitykseen yhteiskunnallisissa muutoksissa. Kemian<br/> innovaatioiden ja modernien sovellusten kautta opiskelija ymmärtää myös kemian merkityksen<br/> nyky-yhteiskunnassa, teknologiassa ja työelämässä. Kemiaa tarvitaan uusien ratkaisujen<br/> kehittämisessä sekä ympäristön ja ihmisten hyvinvoinnin turvaamisessa niin paikallisesti,<br/> kansallisesti kuin kansainvälisestikin.<br/> 124<br/> Hyvinvointiosaaminen<br/> Opintojakson opiskelu tukee opiskelijan kykyä tehdä arkielämässään valintoja, jotka ovat<br/> suotuisia hänen oman henkilökohtaisen terveytensä, ympäristön ja yhteiskunnan hyvinvoinnin<br/> kannalta. Jatketaan tavoitteiden asettamisen, suunnitelmallisen opiskelun ja monipuolisten<br/> opiskelumenetelmien harjoittelua. Kyseiset taidot edistävät arjessa pärjäämistä ja opinnoissa<br/> jaksamista.<br/> Vuorovaikutusosaaminen<br/> Erilaisten kemiaan liittyvien energiaratkaisujen pohtiminen ja perusteleminen vahvistaa<br/> vuorovaikutusosaamista. Opintojakson aikana harjoitellaan erilaisten tekstien kirjoittamista,<br/> kriittistä tulkitsemista, argumentointia ja analysointia. Monilukutaitoa voidaan kehittää<br/> tulkitsemalla ja tuottamalla kaavioita ja muita opintojaksossa käsiteltäviä ilmiöitä kuvaavia malleja.<br/> <h3><b><br/> Kemia 6, 2 op (KEOJ6)</b></h3> <br/> Opintojakson moduulit<br/> • Kemiallinen tasapaino, 2 op (KE6), valinnainen<br/> Tavoitteet<br/> Kemiallinen tasapaino<br/> Moduulin tavoitteena on, että opiskelija<br/> • tunnistaa kemian merkityksen terveyteen ja ympäristöön liittyvien ongelmien<br/> ratkaisemisessa<br/> • osaa tutkia kokeellisesti reaktionopeuteen ja kemialliseen tasapainoon liittyviä ilmiöitä<br/> • osaa käyttää laskennallisia ja graafisia malleja reaktionopeuden ja kemiallisen tasapainon<br/> kuvaamisessa, selittämisessä ja ennusteiden tekemisessä<br/> • osaa esittää tutkimustuloksia graafisesti ja arvioida tutkimustuloksia ja -prosessia<br/> • tutustuu teollisuuden prosesseissa ja luonnossa tapahtuviin tasapainoreaktioihin ja niiden<br/> merkitykseen.<br/> Keskeiset sisällöt<br/> Kemiallinen tasapaino<br/> Keskeiset sisällöt<br/> • kemiallisen reaktion nopeus ja siihen vaikuttavat tekijät<br/> • homogeenisen tasapainon kvalitatiivinen ja kvantitatiivinen käsittely konsentraatioilla,<br/> tasapainotilaan vaikuttaminen<br/> • hapot ja emäkset ja niihin liittyvät käsitteet sekä palamistuotteiden reaktiot vedessä<br/> • happo-emästasapainon laskennallinen käsittely<br/> • puskuriliuosten toimintaperiaate sekä elimistön ja luonnon puskurisysteemejä<br/> kvalitatiivisella tasolla<br/> • reaktionopeuteen ja tasapainoreaktioihin liittyvien ilmiöiden tutkiminen kokeellisesti sekä<br/> ilmiöiden mallintaminen ja analysointi graafisesti tietokonesovelluksella<br/> • tutustuminen kemian tarjoamiin mahdollisuuksiin jonkin terveyteen tai ympäristöön liittyvän<br/> ongelman ratkaisemisessa<br/> <br/> Laaja-alainen osaaminen<br/> <br/> Eettisyys ja ympäristöosaaminen<br/> Opintojaksossa voidaan tarkastella happamoitumisen syitä ja seurauksia, luonnon<br/> puskurisysteemejä sekä happamoitumisen vähentämistä (esim. typen ja rikin oksidit).<br/> Syventävällä ymmärryksellä kemiallisesta tasapainosta ja kestävillä ympäristöteoilla voidaan<br/> vaikuttaa ekosysteemin hyvinvointiin.<br/> <br/> Monitieteinen ja luova osaaminen<br/> Tasapainoreaktioita sisältävän synteesin tai prosessin tarkastelua voidaan käyttää<br/> esimerkkinä monitahoisesta, monitieteisestä prosessista (tasapaino, nopeus, lämpötila, paine,<br/> prosessiolosuhteet jne.). Tieto- ja viestintäteknologisia taitoja harjoitetaan reaktionopeuden ja<br/> titrauskäyrien kuvaajien piirtämisessä ja tulkitsemisessa.<br/> <br/> <h3><b>Kemian täydennysjakso, 2 op (KEOJ7)</b></h3> <br/> Tavoitteet<br/> Paikallinen lisäys<br/> • Opiskelija osaa suunnitella ja toteuttaa kemian kokeellisia tutkimuksia turvallisesti ja<br/> yhteistyössä muiden kanssa<br/> • Opiskelija osaa käsitellä, tulkita ja esittää tutkimusten tuloksia sekä arvioida niitä ja koko<br/> tutkimusprosessia<br/> • Opiskelija osaa käyttää, muodostaa, tulkita ja arvioida erilaisia malleja sekä käyttää niitä<br/> ilmiöiden kuvaamiseen ja ennusteiden tekemiseen<br/> • Opiskelija kehittää omalla kohdallaan ajattelun taitoja ja tieteellistä lukutaitoa<br/> • Opiskelija syventää käsitystään kemian roolista osana yhteiskuntaa<br/> Keskeiset sisällöt<br/> Paikallinen lisäys<br/> • keskeisiä kemian tutkimusmenetelmiä ja kokeellisia töitä<br/> • mittaaminen, tulosten käsittely, tulkinta ja esittäminen<br/> • erilaiset kemian alan tekstit ja materiaalit<br/> • kemian alan opintoihin ja työpaikkoihin tutustuminen<br/> • voidaan myös sisällyttää muuta kemian opintoja tukevaa toimintaa, kuten kilpailuihin<br/> osallistuminen<br/> Paikallinen lisäys<br/> Laaja-alainen osaaminen<br/> Yhteiskunnallinen osaaminen<br/> Opintojakso syventää ymmärrystä kemian merkityksestä osana hyvinvointiyhteiskuntaa.<br/> Vuorovaikutusosaaminen<br/> Vuorovaikutusosaamista kehittää töiden suunnittelu ja toteutus pienryhmissä. Töiden tulosten<br/> käsittely ja raportointi kehittää tieteellisen viestinnän taitoja.<br/> Opintojakson arviointi<br/> Paikallinen lisäys<br/> 126<br/> Kurssi arvostellaan suoritusmerkinnällä, hyväksytty / hylätty. Kurssiarvioinnin pohjana on<br/> kokeelliset työt ja niistä kirjoitettavat raportit sekä muut kurssitehtävät.<br/> Opintojakson vapaa kuvaus<br/> <br/> <h3><b>Kemia 1-2, 2 op (KEOJ1-2)</b></h3> <br/> Opintojakson moduulit<br/> • Kemia ja minä, 1 op (KE1), Pakollinen<br/> • Kemia ja kestävä tulevaisuus, 1 op (KE2), Pakollinen<br/> Tavoitteet<br/> Kemia ja minä<br/> Moduulin tavoitteena on, että opiskelija<br/> • saa kokemuksia, jotka herättävät ja syventävät kiinnostusta kemiaa ja sen opiskelua<br/> kohtaan, ja tutustuu kemian alan ammatteihin ja jatko-opintomahdollisuuksiin<br/> • saa valmiuksia osallistua kemiaan liittyvään yhteiskunnalliseen keskusteluun ja osaa<br/> arvioida tietolähteiden luotettavuutta<br/> • oppii käyttämään jaksollista järjestelmää kemiallisen päättelyn apuna<br/> • osaa käyttää ja soveltaa tietoa aineiden ominaisuuksista ja niiden turvallisuudesta arjen<br/> valinnoissa<br/> • osaa tutkia kokeellisesti seoksen koostumusta ja pitoisuutta sekä ottaa huomioon<br/> työturvallisuusnäkökohdat.<br/> • Oppilas tutkii ja kokeilee arjen teknologisia sovelluksia, niiden käyttöä, merkitystä ja<br/> toimintaperiaatteita.<br/> Kemia ja kestävä tulevaisuus<br/> Moduulin tavoitteena on, että opiskelija<br/> • saa kokemuksia, jotka herättävät ja syventävät kiinnostusta kemiaa ja sen opiskelua<br/> kohtaan, ja tutustuu kemian merkitykseen kestävän elämäntavan edistämisessä<br/> • tutustuu luonnontieteellisen tiedon luonteeseen ja sen kehittymiseen sekä tieteellisiin<br/> tapoihin tuottaa tietoa<br/> • osaa tutkia aineen ominaisuuksia kokeellisesti<br/> • osaa soveltaa aineen rakenteen malleja aineen ominaisuuksien vertailussa<br/> • ymmärtää kemian merkityksen ympäristölle ja yhteiskunnalle ratkaisujen tarjoajana<br/> yhdessä muiden luonnontieteiden kanssa.<br/> Paikallinen lisäys<br/> • oppii turvallisen laboratoriotyöskentelyn perusteet<br/> • ymmärtää havainnon ja johtopäätöksen välisen eron<br/> Keskeiset sisällöt<br/> Kemia ja minä<br/> Keskeiset sisällöt<br/> • arjen aineiden turvallisuuden arviointi ja kemian merkitys omassa elämässä<br/> • kemian merkitys työelämässä ja jatko-opinnoissa<br/> • jaksollinen järjestelmä ja atomin rakenne elektronikuorimallin avulla<br/> • puhtaat aineet, seokset ja erotusmenetelmät<br/> • ainemäärä ja konsentraatio<br/> Kemia ja kestävä tulevaisuus<br/> Keskeiset sisällöt<br/> • tutustuminen joihinkin esimerkkeihin kestävän elämäntavan edistämisessä<br/> luonnontieteissä<br/> • aineen rakenteen mallien ja yhdisteen kaavan esittäminen<br/> • alkuaineiden ja yhdisteiden vahvat ja heikot sidokset sekä poolisuus<br/> • aineiden ominaisuuksien tutkiminen kokeellisesti ja selittäminen aineen rakenteen avulla<br/> Paikallinen lisäys<br/> • turvallisen kokeellisen työskentelyn ja jätteenkäsittelyn perusasiat<br/> • havaintojen tekemisen harjoittelu<br/> • kokeellisen työskentelyn raportoinnin perusteet<br/> <br/> Laaja-alainen osaaminen<br/> <br/> Hyvinvointiosaaminen<br/> Opiskelija saa käsityksen kemian merkityksestä arkielämässä terveyden ja turvallisuuden osalta.<br/> Opiskelija oppii arvioimaan yleisesti erilaisten aineiden turvallista käyttöä ja käsittelyä tutkittuun<br/> tietoon perustuen esimerkiksi käyttöturvallisuustiedotteeseen tutustumalla. Hän saa eväitä<br/> valintojen tekemiseen, jotka ovat suotuisia hänen oman henkilökohtaisen terveytensä, ympäristön<br/> ja yhteiskunnan hyvinvoinnin kannalta. Hyvinvointiosaamiseen kuuluu turvallisuus, joka ilmenee<br/> kokeellisten töiden suunnittelussa ja toteutuksessa työturvallisuusnäkökulmien huomioimisessa.<br/> <br/> Vuorovaikutusosaaminen<br/> Kokeellinen ja opiskelijan oma tutkimuksellinen työskentely kehittävät työskentelyn ja yhteistyön<br/> taitoja sekä kriittistä ajattelua ja innostavat opiskelijaa kemian opiskeluun. Ryhmässä tai<br/> parin kanssa työskentely kehittää yhteistyön ja kommunikoinnin taitoja. Havaintojen ja<br/> työskentelyn raportointi harjaannuttaa täsmälliseen ilmaisuun. Kemian käsitteiden käyttöä<br/> ilmiöiden selittämisessä harjoitellaan.<br/> <br/> Monitieteinen ja luova osaaminen<br/> Monilukutaitoa kehitetään tulkitsemalla ja tuottamalla esimerkiksi kuvia, videoita, malleja,<br/> simulaatioita, taulukoita tai kemian merkkikieltä. Harjoitellaan taitoa tulkita ja esittää symbolisia<br/> malleja ja submikroskooppisia kuvallisia malleja samoista ilmiöistä. Tieto- ja viestintäteknologiaa<br/> voidaan käyttää mm. laskujen ratkaisemiseen, tiedon etsimiseen ja tutkimustulosten esittämiseen<br/> esimerkiksi taulukkojen ja kuvien avulla. Aineiden ominaisuuksien tutkiminen kokeellisesti,<br/> tutkimuksen suunnittelu ja tutkitun tiedon käyttäminen edistävät luovan ajattelun kehittymistä.<br/> <br/> Opintojakson arviointi<br/> Kemia 1-2, 2 op (KEOJ1-2) <div> </div> <div>Opintojakson moduulit</div> <div>• Kemia ja minä, 1 op (KE1), Pakollinen</div> <div>• Kemia ja kestävä tulevaisuus, 1 op (KE2), Pakollinen</div> <div>Tavoitteet</div> <div>Kemia ja minä</div> <div>Moduulin tavoitteena on, että opiskelija</div> <div>• saa kokemuksia, jotka herättävät ja syventävät kiinnostusta kemiaa ja sen opiskelua</div> <div>kohtaan, ja tutustuu kemian alan ammatteihin ja jatko-opintomahdollisuuksiin</div> <div>• saa valmiuksia osallistua kemiaan liittyvään yhteiskunnalliseen keskusteluun ja osaa</div> <div>arvioida tietolähteiden luotettavuutta</div> <div>• oppii käyttämään jaksollista järjestelmää kemiallisen päättelyn apuna</div> <div>• osaa käyttää ja soveltaa tietoa aineiden ominaisuuksista ja niiden turvallisuudesta arjen</div> <div>valinnoissa</div> <div>• osaa tutkia kokeellisesti seoksen koostumusta ja pitoisuutta sekä ottaa huomioon</div> <div>työturvallisuusnäkökohdat.</div> <div>• Oppilas tutkii ja kokeilee arjen teknologisia sovelluksia, niiden käyttöä, merkitystä ja</div> <div>toimintaperiaatteita.</div> <div>Kemia ja kestävä tulevaisuus</div> <div>Moduulin tavoitteena on, että opiskelija</div> <div>• saa kokemuksia, jotka herättävät ja syventävät kiinnostusta kemiaa ja sen opiskelua</div> <div>kohtaan, ja tutustuu kemian merkitykseen kestävän elämäntavan edistämisessä</div> <div>• tutustuu luonnontieteellisen tiedon luonteeseen ja sen kehittymiseen sekä tieteellisiin</div> <div>tapoihin tuottaa tietoa</div> <div>• osaa tutkia aineen ominaisuuksia kokeellisesti</div> <div>• osaa soveltaa aineen rakenteen malleja aineen ominaisuuksien vertailussa</div> <div>• ymmärtää kemian merkityksen ympäristölle ja yhteiskunnalle ratkaisujen tarjoajana</div> <div>yhdessä muiden luonnontieteiden kanssa.</div> <div>Paikallinen lisäys</div> <div>• oppii turvallisen laboratoriotyöskentelyn perusteet</div> <div>• ymmärtää havainnon ja johtopäätöksen välisen eron</div> <div>Keskeiset sisällöt</div> <div>Kemia ja minä</div> <div>Keskeiset sisällöt</div> <div>• arjen aineiden turvallisuuden arviointi ja kemian merkitys omassa elämässä</div> <div>• kemian merkitys työelämässä ja jatko-opinnoissa</div> <div>• jaksollinen järjestelmä ja atomin rakenne elektronikuorimallin avulla</div> <div>• puhtaat aineet, seokset ja erotusmenetelmät</div> <div>• ainemäärä ja konsentraatio</div> <div>Kemia ja kestävä tulevaisuus</div> <div>Keskeiset sisällöt</div> <div>• tutustuminen joihinkin esimerkkeihin kestävän elämäntavan edistämisessä</div> <div>luonnontieteisä</div> <div>• aineen rakenteen mallien ja yhdisteen kaavan esittäminen</div> <div>• alkuaineiden ja yhdisteiden vahvat ja heikot sidokset sekä poolisuus</div> <div>• aineiden ominaisuuksien tutkiminen kokeellisesti ja selittäminen aineen rakenteen avulla</div> <div>Paikallinen lisäys</div> <div>• turvallisen kokeellisen työskentelyn ja jätteenkäsittelyn perusasiat</div> <div>• havaintojen tekemisen harjoittelu</div> <div>• kokeellisen työskentelyn raportoinnin perusteet</div> <div> </div> <div>Laaja-alainen osaaminen</div> <div> </div> <div>Hyvinvointiosaaminen</div> <div>Opiskelija saa käsityksen kemian merkityksestä arkielämässä terveyden ja turvallisuuden osalta.</div> <div>Opiskelija oppii arvioimaan yleisesti erilaisten aineiden turvallista käyttöä ja käsittelyä tutkittuun</div> <div>tietoon perustuen esimerkiksi käyttöturvallisuustiedotteeseen tutustumalla. Hän saa eväitä</div> <div>valintojen tekemiseen, jotka ovat suotuisia hänen oman henkilökohtaisen terveytensä, ympäristön</div> <div>ja yhteiskunnan hyvinvoinnin kannalta. Hyvinvointiosaamiseen kuuluu turvallisuus, joka ilmenee</div> <div>kokeellisten töiden suunnittelussa ja toteutuksessa työturvallisuusnäkökulmien huomioimisessa.</div> <div> </div> <div>Vuorovaikutusosaaminen</div> <div>Kokeellinen ja opiskelijan oma tutkimuksellinen työskentely kehittävät työskentelyn ja yhteistyön</div> <div>taitoja sekä kriittistä ajattelua ja innostavat opiskelijaa kemian opiskeluun. Ryhmässä tai</div> <div>parin kanssa työskentely kehittää yhteistyön ja kommunikoinnin taitoja. Havaintojen ja</div> <div>työskentelyn raportointi harjaannuttaa täsmälliseen ilmaisuun. Kemian käsitteiden käyttöä</div> <div>ilmiöiden selittämisessä harjoitellaan.</div> <div> </div> <div>Monitieteinen ja luova osaaminen</div> <div>Monilukutaitoa kehitetään tulkitsemalla ja tuottamalla esimerkiksi kuvia, videoita, malleja,</div> <div>simulaatioita, taulukoita tai kemian merkkikieltä. Harjoitellaan taitoa tulkita ja esittää symbolisia</div> <div>malleja ja submikroskooppisia kuvallisia malleja samoista ilmiöistä. Tieto- ja viestintäteknologiaa</div> <div>voidaan käyttää mm. laskujen ratkaisemiseen, tiedon etsimiseen ja tutkimustulosten esittämiseen</div> <div>esimerkiksi taulukkojen ja kuvien avulla. Aineiden ominaisuuksien tutkiminen kokeellisesti,</div> <div>tutkimuksen suunnittelu ja tutkitun tiedon käyttäminen edistävät luovan ajattelun kehittymistä.</div> <div> </div> <div>Opintojakson arviointi</div> <div><br/> <h3><b>Kemian kertausjakso, 2 op (KEYOOJ)</b></h3> <br/> Tavoitteet<br/> • Opiskelija valmentautuu ylioppilaskirjoituksiin ja hahmottaa erilaisten tehtävien ajankäytön<br/> vaatimukset<br/> • Opiskelija saa yhtenäisen kuvan lukion kemiasta ja tunnistaa<br/> ongelmanratkaisutilanteessa kemialliset ilmiöt<br/> • Opiskelija syventää taitoa perustella päätelmiä sekä kemian ilmiöiden laskennallista<br/> hallintaa<br/> • Opiskelijan taidot sähköisten työvälineiden käytössä vahvistuvat<br/> Keskeiset sisällöt<br/> Paikallinen lisäys<br/> • Opintojakson aikana kerrataan lukion kemian oppimäärän keskeisiä ja vaativia<br/> sisältöalueita. Sisältöalueita voidaan valita ja painottaa ryhmän toiveiden mukaan.<br/> • Harjoitellaan keskeisiä ongelmanratkaisun periaatteita ratkaisemalla esimerkiksi vanhoja<br/> yo-tehtäviä<br/> • Sähköisten työvälineiden ja mallien tarkoituksenmukainen käyttö<br/> • Laadukas vastaustekniikka<br/> Paikallinen lisäys<br/> Laaja-alainen osaaminen<br/> Monitieteinen ja luova osaaminen<br/> Opintojakso harjaannuttaa luovaan ajatteluun, myös ainerajat ylittävissä<br/> ongelmanratkaisutehtävissä. Harjoitellaan erilaisten tekstien kirjoittamista, kriittistä tulkitsemista,<br/> argumentointia ja analysointia.<br/> Vuorovaikutusosaaminen<br/> Harjoitellaan tieto- ja viestintäteknologian tarkoituksenmukaista käyttöä osana tieteellistä<br/> viestintää. Syvennetään kielitietoisuutta ja kielitaitoa harjoittelemalla kemian käsitteistön<br/> täsmällistä käyttöä osana omien päätelmien selkeää ja johdonmukaista perustelemista.<br/> Opintojakson arviointi<br/> Paikallinen lisäys<br/> Suoritusmerkintä hyväksytty / hylätty tai kurssiarvosana. Kurssiarviointi perustuu kurssin aikana<br/> pidettävään kemian preliminäärikokeeseen.<br/> Opintojakson vapaa kuvaus</div> 2021-02-28T18:22:42+02:00