<?xml version="1.0" encoding="utf-8"?>
<?xml-stylesheet type="text/xsl" href="https://peda.net/:static/547/atom.xsl"?>
<feed xmlns="http://www.w3.org/2005/Atom">
<title>5. Väliaineen vastus ja kitka</title>
<id>https://peda.net/id/5b53111c315</id>
<updated>2020-01-07T16:31:13+02:00</updated>
<link href="https://peda.net/id/5b53111c315:atom" rel="self" />
<link href="https://peda.net/kotka/perusopetus/langinkosken-koulu/oppiaineet2/fysiikka/samun-ryhm%C3%A4t/9-lk/vljv/5vvjk#top" rel="alternate" />
<logo>https://peda.net/:static/547/peda.net.logo.bg.svg</logo>
<rights type="html">&lt;div class=&quot;license&quot;&gt;Tämän sivun lisenssi &lt;a rel=&quot;license noopener&quot; href=&quot;https://peda.net/info&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;Peda.net-yleislisenssi&lt;/a&gt;&lt;/div&gt;&#10;</rights>

<entry>
<title>Väliaineen vastus ja kitka</title>
<id>https://peda.net/id/5b62477c315</id>
<updated>2018-04-02T18:33:25+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/kotka/perusopetus/langinkosken-koulu/oppiaineet2/fysiikka/samun-ryhm%C3%A4t/9-lk/vljv/5vvjk/vvjk#top" />
<content type="html">&lt;b&gt;&lt;br/&gt;&#10;Väliaineen vastus&lt;/b&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Vaikka sitä ei tule ajatelleeksi, niin olemme koko ajan aineen ympäröimänä. Useimmiten meitä ympäröivä aine on ilma ja joskus se on vesi. Sanotaan, että ilma ja vesi ovat &lt;b&gt;väliaineita&lt;/b&gt;.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Koska ilma ja vesi ovat ainetta, niin törmäämme ilma- ja vesimolekyyleihin koko ajan. Jokainen törmäys pyrkii vastustamaan liikettämme. Mitä nopeammin liikumme, niin sitä enemmän törmäyksiä tapahtuu. Tällöin myös liikettä vastustava voima suurenee. &lt;b&gt;Väliaineen vastus&lt;/b&gt; tarkoittaa nesteessä tai kaasussa olevan kappaleen liikettä vastustavaa voimaa.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Väliaineen vastus riippuu kolmesta asiasta: väliaineesta, kappaleen muodosta ja kappaleen nopeudesta. Mitä &amp;quot;paksumpaa&amp;quot; väliaine on, niin sitä suuremman vastuksen se aiheuttaa. Mitä virtaviivaisempi kappale on, niin sitä pienempi on vastus. Mitä suurempi nopeus kappaleella on, niin sitä suurempi on vastus.&lt;br/&gt;&#10;&lt;em&gt;&lt;span class=&quot;small&quot;&gt;&lt;a href=&quot;https://peda.net/kotka/perusopetus/langinkosken-koulu/oppiaineet2/fysiikka/samun-ryhm%C3%A4t/9-lk/vljv/5vvjk/vvjk/p2#top&quot; title=&quot;person-1281634_1920.jpg&quot; target=&quot;_blank&quot; rel=&quot;noopener&quot;&gt;&lt;img src=&quot;https://peda.net/kotka/perusopetus/langinkosken-koulu/oppiaineet2/fysiikka/samun-ryhm%C3%A4t/9-lk/vljv/5vvjk/vvjk/p2:file/photo/1363ecadbec57f5348e626059d774d9faa0548d9/person-1281634_1920.jpg&quot; alt=&quot;&quot; title=&quot;person-1281634_1920.jpg&quot; class=&quot;inline&quot; loading=&quot;lazy&quot;/&gt;&lt;/a&gt;&lt;/span&gt;Kilpapyöräilijä pyrkii olemaan mahdollisimman &amp;quot;aerodynaamisessa asennossa&amp;quot; ilmanvastuksen pienentämiseksi. Myös kireät vaatteet ja kypärän muoto pienentävät ilmanvastusta.&lt;/em&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;Ilmanvastus&lt;/b&gt; vaikuttaa kaikkiin liikkuviin kappaleisiin. Ilmavastuksen huomaa hyvin esimerkiksi ajettaessa mopolla kovaa (max. 45 km/h) vauhtia. Mitä kovempaa ajetaan, niin sitä suurempi on ilmanvastus. &lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Ilmanvastus vaikuttaa myös kaikkiin putoaviin kappaleisiin. Siinä missä painovoima kiihdyttää putoavaa kappaletta kohti maanpintaa, niin ilmanvastus pyrkii vastustamaan putoamista. Kun kappale saavuttaa tarpeeksi suuren nopeuden, ns. &lt;a href=&quot;https://fi.wikipedia.org/wiki/Rajanopeus&quot; target=&quot;_blank&quot; rel=&quot;nofollow ugc noopener&quot;&gt;rajanopeuden&lt;/a&gt;, ilmanvastus on yhtä suuri kuin painovoima, mutta vastakkaissuuntainen, jolloin putoaminen jatkuu vakionopeudella.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;span class=&quot;medium&quot;&gt;&lt;a href=&quot;https://peda.net/kotka/perusopetus/langinkosken-koulu/oppiaineet2/fysiikka/samun-ryhm%C3%A4t/9-lk/vljv/5vvjk/vvjk/p#top&quot; title=&quot;parachute-607985_1280.jpg&quot; target=&quot;_blank&quot; rel=&quot;noopener&quot;&gt;&lt;img src=&quot;https://peda.net/kotka/perusopetus/langinkosken-koulu/oppiaineet2/fysiikka/samun-ryhm%C3%A4t/9-lk/vljv/5vvjk/vvjk/p:file/photo/9b1b66cf53db7a6af9e593b4f6f0b446e4767108/parachute-607985_1280.jpg&quot; alt=&quot;&quot; title=&quot;parachute-607985_1280.jpg&quot; class=&quot;inline&quot; loading=&quot;lazy&quot;/&gt;&lt;/a&gt;&lt;/span&gt;L&lt;em&gt;askuvarjohyppääjän rajanopeus on pieni, sillä varjosta aiheutuu suuri ilmanvastus.&lt;/em&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;Kitka&lt;/b&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Kun kaksi kappaletta on kosketuksissa toisiinsa, niiden välillä on kappaleiden liikettä vastustava voima eli &lt;b&gt;kitka.&lt;/b&gt; Kynästäsi jää vihkoon jälki, sillä kynän &amp;quot;lyijyn&amp;quot; ja paperin välillä on kitkaa, joka pyrkii vastustamaan kynän liikettä paperilla.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Kuten oppilastyössä huomasit, niin levossa olevan kappaleen liikkeelle saamiseen tarvitaan suurempi voima kuin liikkeessä pitämiseen. Sanotaan, että &lt;b&gt;lepokitka&lt;/b&gt; on suurempi kuin &lt;b&gt;liikekitka&lt;/b&gt;.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;span class=&quot;medium&quot;&gt;&lt;a href=&quot;https://peda.net/kotka/perusopetus/langinkosken-koulu/oppiaineet2/fysiikka/samun-ryhm%C3%A4t/9-lk/vljv/5vvjk/vvjk/m#top&quot; title=&quot;matches-596304_1280.jpg&quot; target=&quot;_blank&quot; rel=&quot;noopener&quot;&gt;&lt;img src=&quot;https://peda.net/kotka/perusopetus/langinkosken-koulu/oppiaineet2/fysiikka/samun-ryhm%C3%A4t/9-lk/vljv/5vvjk/vvjk/m:file/photo/fd019c7c5afd77e4e381b914da0bb4dc0a510a7c/matches-596304_1280.jpg&quot; alt=&quot;&quot; title=&quot;matches-596304_1280.jpg&quot; class=&quot;inline&quot; loading=&quot;lazy&quot;/&gt;&lt;/a&gt;&lt;/span&gt;&lt;em&gt;Tulitikun tulipään ja raapaisupinnan välillä on paljon kitkaa, joka synnyttää lämpöä ja saa tulitikun syttymään.&lt;/em&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Kitkaa voidaan pienentää monin tavoin. Toisiaan koskettavat pinnat voidaan &lt;b&gt;voidella&lt;/b&gt; esimerkiksi öljyllä, joka pienentää kitkaa. Myös pintojen &lt;b&gt;hiominen&lt;/b&gt; tasaiseksi pienentää kitkaa. Yksi merkittävimmistä ihmiskunnan keksinnöistä on &lt;b&gt;pienentää kitkaa pyörien avulla&lt;/b&gt;. Pyörissäkin esiintyy &lt;b&gt;vierimisvastusta&lt;/b&gt;, mutta se on huomattavasti pienempi kuin liukumisesta aiheutuva kitka.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;span class=&quot;medium&quot;&gt;&lt;a href=&quot;https://peda.net/kotka/perusopetus/langinkosken-koulu/oppiaineet2/fysiikka/samun-ryhm%C3%A4t/9-lk/vljv/5vvjk/vvjk/w2#top&quot; title=&quot;wheel-1614454_1280.jpg&quot; target=&quot;_blank&quot; rel=&quot;noopener&quot;&gt;&lt;img src=&quot;https://peda.net/kotka/perusopetus/langinkosken-koulu/oppiaineet2/fysiikka/samun-ryhm%C3%A4t/9-lk/vljv/5vvjk/vvjk/w2:file/photo/66ec0da6eb32f25312264db123293612fbc79a0d/wheel-1614454_1280.jpg&quot; alt=&quot;&quot; title=&quot;wheel-1614454_1280.jpg&quot; class=&quot;inline&quot; loading=&quot;lazy&quot;/&gt;&lt;/a&gt;&lt;/span&gt;&lt;em&gt;Pyörä on ikivanha keksintö, joka pienentää kitkaa kappaleita liikutellessa.&lt;/em&gt;</content>
<published>2020-01-07T16:31:13+02:00</published>
</entry>


</feed>