https://peda.net/id/5b3e7702bbe 2025-02-19T19:41:44+02:00 https://peda.net/:static/548/peda.net.logo.bg.svg <div class="license">Tämän sivun lisenssi <a rel="license noopener" href="https://peda.net/info" target="_blank">Peda.net-yleislisenssi</a></div> https://peda.net/id/084a6d3cefc 2025-02-20T21:44:00+02:00 <p aria-level="1"><a href="https://peda.net/es/luokkien-sivut/9-luokka/biologia/2.-jakso-ihminen-9.1.-14.3.2025/sydan-verenkierto/seksuaalisuus-eliokunnassa-miksi-seksi-on-niin-iso-juttu#top" target="_blank" rel="noopener"><b><span><!--filtered attribute: data-contrast="none"-->Seksuaalisuus eliökunnassa – Miksi seksi on niin iso juttu?</span></b></a><span><!--filtered attribute: data-ccp-props="{"134233117":false,"134233118":false,"134245418":true,"134245529":true,"335559738":0,"335559739":0}"--> </span></p> <p><span><!--filtered attribute: data-ccp-props="{}"--> </span></p> <p aria-level="2"><b><span><!--filtered attribute: data-contrast="none"-->Lisääntyminen on eliökunnan säilymisen ehto</span></b><span><!--filtered attribute: data-contrast="none"-->. Tästä syystä </span><span><!--filtered attribute: data-contrast="none"-->seksuaalisuus on voimakas </span><b><span><!--filtered attribute: data-contrast="none"-->vietti</span></b><span><!--filtered attribute: data-contrast="none"-->. Ihmisillä läpi vuoden kestävä seksuaalinen aktiivisuus on keskeinen parisidettä voimistava tekijä. Muilla nisäkkäillä on vuoden kuluessa tietyt lisääntymisajankohdat.</span><span><!--filtered attribute: data-ccp-props="{"134233117":false,"134233118":false,"134245418":true,"134245529":true,"335557856":16777215,"335559738":120,"335559739":120}"--> </span></p> <p><span><!--filtered attribute: data-contrast="none"-->Eri nisäkäslajien naarailla on erilainen kiimakierto. Eräillä lajeilla naaraat ovat kiimassa vain kerran vuodessa, osalla monta kertaa vuodessa.</span><span><!--filtered attribute: data-ccp-props="{"134233117":false,"134233118":false,"335557856":16777215,"335559738":0,"335559739":240}"--> </span></p> <p><span><!--filtered attribute: data-contrast="none"-->Lisääntymisen onnistuminen riippuu muun muassa elinoloista ja kumppanin valinnasta, joihin ihmisellä vaikuttavat biologiset, psyykkiset ja sosiaaliset seikat.</span><span><!--filtered attribute: data-ccp-props="{"134233117":false,"134233118":false,"335557856":16777215,"335559738":240,"335559739":0}"--> </span></p> <p><span><!--filtered attribute: data-ccp-props="{"134233117":false,"134233118":false,"335557856":16777215,"335559738":0,"335559739":0}"--> </span></p> <p aria-level="2"><b><span><!--filtered attribute: data-contrast="none"-->Sukupuolet</span></b><span><!--filtered attribute: data-ccp-props="{"134233117":false,"134233118":false,"134245418":true,"134245529":true,"335557856":16777215,"335559738":120,"335559739":120}"--> </span></p> <p><span><!--filtered attribute: data-contrast="none"-->Seksuaalisuuden biologia on itse asiassa 4,5 miljardia vuotta pitkä tarina. Eläinten sukupuolisuus kehittyi noin 600 miljoonaa vuotta sitten. </span><span><!--filtered attribute: data-contrast="none"-->Suvullisesti lisääntyvillä eläimillä on kaksi </span><b><span><!--filtered attribute: data-contrast="none"-->sukupuolta</span></b><span><!--filtered attribute: data-contrast="none"-->: </span><b><span><!--filtered attribute: data-contrast="none"-->naaras</span></b><span><!--filtered attribute: data-contrast="none"--> ja </span><b><span><!--filtered attribute: data-contrast="none"-->koiras</span></b><span><!--filtered attribute: data-contrast="none"-->.</span><span><!--filtered attribute: data-ccp-props="{"134233117":false,"134233118":false,"335557856":16777215,"335559738":0,"335559739":0}"--> </span></p> <p><span><!--filtered attribute: data-contrast="none"-->Yleensä sukupuolet voidaan erottaa toisistaan sukuelinten ja muodon, koon, värityksen tai käyttäytymisen perusteella. </span><span><!--filtered attribute: data-contrast="none"-->Sukupuoli määräytyy eräillä eläinlajeilla ympäristön vaikutuksesta.</span><span><!--filtered attribute: data-contrast="none"--> Esimerkiksi vesikirppujen munista kehittyy hyvissä olosuhteissa naaraita. Ravinnonpuutteen tai veden kylmenemisen vuoksi osasta munia kehittyy koiraita.</span><span><!--filtered attribute: data-ccp-props="{"134233117":false,"134233118":false,"335557856":16777215,"335559738":0,"335559739":240}"--> </span></p> <p><span><!--filtered attribute: data-contrast="none"-->Monilla matelijoilla (kilpikonnat, liskot, alligaattorit ja krokotiilit) sukupuoli määräytyy munien haudontalämpötilan perusteella. Lämpötilalla on näillä eläimillä sama tehtävä kuin sukupuolihormoneilla </span><b><span><!--filtered attribute: data-contrast="none"-->XY-järjestelmässä</span></b><span><!--filtered attribute: data-contrast="none"--> eli järjestelmässä, jossa sukupuolikromosomit määräävät sukupuolen.</span><span><!--filtered attribute: data-ccp-props="{"134233117":false,"134233118":false,"335557856":16777215,"335559738":240,"335559739":0}"--> </span></p> <p><span><!--filtered attribute: data-ccp-props="{"134233117":false,"134233118":false,"335557856":16777215,"335559738":0,"335559739":0}"--> </span></p> <p><b><span><!--filtered attribute: data-contrast="none"-->Testosteronin eli miessukupuolihormonin</span></b><span><!--filtered attribute: data-contrast="none"--> vaikutus ilmenee monien nisäkäslajien uroksissa. </span><span> <br/> </span><span> <br/> </span><span><!--filtered attribute: data-contrast="none"-->Osteri-simpukat ovat </span><b><span><!--filtered attribute: data-contrast="none"-->kaksineuvoisia</span></b><span><!--filtered attribute: data-contrast="none"-->, mutta niiden koiras- ja naaraspuoliset sukuelimet eivät kehity samanaikaisesti. Tavallisesti nuoret yksilöt ovat koiraita. Vanhemmiten ne muuttuvat naaraiksi. Monilla kotiloilla on samanlainen elämänkierto.</span><span><!--filtered attribute: data-ccp-props="{"134233117":false,"134233118":false,"335557856":16777215,"335559738":0,"335559739":0}"--> </span></p> <p><span><!--filtered attribute: data-contrast="none"-->Nisäkkäillä ja linnuilla sukupuoli määräytyy perinnöllisesti eli yksilön saamat kromosomit määräävät sukupuolen.</span><span><!--filtered attribute: data-ccp-props="{"134233117":false,"134233118":false,"335557856":16777215,"335559738":240,"335559739":0}"--> </span></p> <p><span><!--filtered attribute: data-contrast="none"--> </span><span><!--filtered attribute: data-ccp-props="{"134233117":false,"134233118":false,"335557856":16777215,"335559738":0,"335559739":0}"--> </span></p> <p><b><span><!--filtered attribute: data-contrast="none"-->Sukupuoli määräytyy hedelmöityksessä. </span></b><span><!--filtered attribute: data-contrast="none"-->Ihmisen tavallisissa soluissa on 46 kromosomia, joista kaksi on sukupuolikromosomeja. Miehellä ne ovat XY ja naisella XX. </span><span><!--filtered attribute: data-contrast="none"-->Naisen munasolussa on X-sukupuolikromosomi. Siittiöitä on kahdenlaisia. Joka toisessa siittiössä on X-sukupuolikromosomi ja joka toisessa Y-sukupuolikromosomi. Jos X-siittiö hedelmöittää munasolun, kehittyy tyttö. Jos Y-siittiö hedelmöittää, kehittyy poika. Tytön kromosomisto on siis 44+XX ja pojan 44+XY.</span><span><!--filtered attribute: data-ccp-props="{"134233117":false,"134233118":false,"335557856":16777215,"335559738":0,"335559739":0}"--> </span></p> <p><span><!--filtered attribute: data-ccp-props="{"134233117":false,"134233118":false,"335557856":16777215,"335559738":0,"335559739":0}"--> </span></p> <p><span><!--filtered attribute: data-contrast="none"--> </span><b><span><!--filtered attribute: data-contrast="none"-->Seksuaalisuuden biologiset ja psyykkiset kehitysvaiheet</span></b><span><!--filtered attribute: data-ccp-props="{"134233117":false,"134233118":false,"335557856":16777215,"335559738":0,"335559739":0}"--> </span></p> <p><span><!--filtered attribute: data-contrast="none"-->Seksuaalisuus kehittyy melko hyvin tunnetussa järjestyksessä vaikkakin jokaisella hieman omassa aikataulussa. Kaikilla vaiheilla ja niiden &quot;onnistuneella läpikäynnillä&quot; on oma osuutensa aikuisen seksuaalisuuden kehittymisessä. Näiden kehitysvaiheiden lisäksi tietysti ihmisen seksuaalisuuden kehittymiseen vaikuttavat koko ajan hänen elinympäristöstään ja kulttuuristaan saamansa vaikutteet.</span><span><!--filtered attribute: data-ccp-props="{"134233117":false,"134233118":false,"335557856":16777215,"335559738":240,"335559739":0}"--> </span></p> <p><span><!--filtered attribute: data-contrast="none"--> </span><span><!--filtered attribute: data-ccp-props="{"134233117":false,"134233118":false,"335557856":16777215,"335559738":0,"335559739":0}"--> </span></p> <p><span><!--filtered attribute: data-contrast="none"--> </span><b><span><!--filtered attribute: data-contrast="none"-->Seksuaalisuuden kehittyminen</span></b><span><!--filtered attribute: data-ccp-props="{"134233117":false,"134233118":false,"335557856":16777215,"335559738":0,"335559739":0}"--> </span></p> <p><span><!--filtered attribute: data-contrast="none"-->Sikiöaikana sukupuoliominaisuudet kehittyvät geenien ja hormonien ohjaamina. Tytöt ja pojat ovat aluksi hyvin samanlaisia.</span><span><!--filtered attribute: data-ccp-props="{"134233117":false,"134233118":false,"335557856":16777215,"335559738":0,"335559739":0}"--> </span></p> <p><span><!--filtered attribute: data-contrast="none"-->Heti syntymän jälkeen on tärkeä seksuaalisuuden kehityksen vaihe, jota säätelevät hormonit. Esimerkiksi rotan poikasen sukupuoli saadaan vaihtumaan, kun syntymän jälkeen annetaan vastakkaisen sukupuolen hormoneja. </span><span><!--filtered attribute: data-contrast="none"-->Seksuaalisuuden kehittyminen tapahtuu jokaisella ihmisellä </span><b><span><!--filtered attribute: data-contrast="none"-->yksilöllisen aikataulun</span></b><span><!--filtered attribute: data-contrast="none"--> mukaan.</span><span><!--filtered attribute: data-ccp-props="{"134233117":false,"134233118":false,"335557856":16777215,"335559738":0,"335559739":0}"--> </span></p> <p><span><!--filtered attribute: data-ccp-props="{"134233117":false,"134233118":false,"335557856":16777215,"335559738":0,"335559739":0}"--> </span></p> <ul> <li aria-setsize="-1"><!--filtered attribute: data-leveltext=""--><!--filtered attribute: data-font="Symbol"--><!--filtered attribute: data-listid="2"--><!--filtered attribute: data-list-defn-props="{"335552541":1,"335559685":720,"335559991":360,"469769226":"Symbol","469769242":[8226],"469777803":"left","469777804":"","469777815":"hybridMultilevel"}"--><!--filtered attribute: data-aria-posinset="1"--><!--filtered attribute: data-aria-level="1"--><b><span><!--filtered attribute: data-contrast="none"-->Sukupuolitietoisuus</span></b><span><!--filtered attribute: data-contrast="none"--> kehittyy </span><b><span><!--filtered attribute: data-contrast="none"-->4–6-vuotiaana</span></b><span><!--filtered attribute: data-contrast="none"-->. Saatat itse muistaa oivalluksen omasta lapsuudestasi. Tähän ikävaiheeseen kuuluvat lääkärileikit ja unelmat mennä äidin tai isän kanssa naimisiin.</span><span><!--filtered attribute: data-ccp-props="{"134233117":false,"134233118":false,"335557856":16777215,"335559738":0,"335559739":0}"--> </span></li> </ul> <ul> <li aria-setsize="-1"><!--filtered attribute: data-leveltext=""--><!--filtered attribute: data-font="Symbol"--><!--filtered attribute: data-listid="2"--><!--filtered attribute: data-list-defn-props="{"335552541":1,"335559685":720,"335559991":360,"469769226":"Symbol","469769242":[8226],"469777803":"left","469777804":"","469777815":"hybridMultilevel"}"--><!--filtered attribute: data-aria-posinset="2"--><!--filtered attribute: data-aria-level="1"--><b><span><!--filtered attribute: data-contrast="none"-->Hiljaisvaiheessa alaluokilla 7–11-vuotiaana</span></b><span><!--filtered attribute: data-contrast="none"--> sukupuoliasiat eivät paljon kiinnosta, vaan uusien asioiden oppiminen kiinnostaa eniten.</span><span><!--filtered attribute: data-ccp-props="{"134233117":false,"134233118":false,"335557856":16777215,"335559738":0,"335559739":0}"--> </span></li> </ul> <ul> <li aria-setsize="-1"><!--filtered attribute: data-leveltext=""--><!--filtered attribute: data-font="Symbol"--><!--filtered attribute: data-listid="2"--><!--filtered attribute: data-list-defn-props="{"335552541":1,"335559685":720,"335559991":360,"469769226":"Symbol","469769242":[8226],"469777803":"left","469777804":"","469777815":"hybridMultilevel"}"--><!--filtered attribute: data-aria-posinset="3"--><!--filtered attribute: data-aria-level="1"--><b><span><!--filtered attribute: data-contrast="none"-->Varhaismurrosiässä 12–14-vuotiaana</span></b><span><!--filtered attribute: data-contrast="none"--> herää kiinnostus seksuaalisuuteen. Se melkein täyttää ajatukset. Ulkoiset sukupuoliominaisuudet kehittyvät ja vartalo aikuistuu. Tässä vaiheessa monilla tytöillä alkavat kuukautiset ja pojilla</span><span><!--filtered attribute: data-ccp-props="{"134233117":false,"134233118":false,"335557856":16777215,"335559738":0,"335559739":0}"--> </span></li> </ul> <p><span><!--filtered attribute: data-contrast="none"-->lisääntyvät yölliset siemensyöksyt ja päivälläkin siitin jäykistyy yllättävissäkin tilanteissa.</span><span><!--filtered attribute: data-ccp-props="{"134233117":false,"134233118":false,"335557856":16777215,"335559685":720,"335559738":0,"335559739":0}"--> </span></p> <ul> <li aria-setsize="-1"><!--filtered attribute: data-leveltext=""--><!--filtered attribute: data-font="Symbol"--><!--filtered attribute: data-listid="2"--><!--filtered attribute: data-list-defn-props="{"335552541":1,"335559685":720,"335559991":360,"469769226":"Symbol","469769242":[8226],"469777803":"left","469777804":"","469777815":"hybridMultilevel"}"--><!--filtered attribute: data-aria-posinset="4"--><!--filtered attribute: data-aria-level="1"--><b><span><!--filtered attribute: data-contrast="none"-->Varsinaisena murrosikänä</span></b><span><!--filtered attribute: data-contrast="none"--> pidetään suurin piirtein yläkoulun vaihetta (ikävuodet 14–16). Silloin nuori kehittää omaa tyyliään, ystävien merkitys kasvaa ja seurustelukin saattaa kiinnostaa. </span><span><!--filtered attribute: data-ccp-props="{"134233117":false,"134233118":false,"335557856":16777215,"335559738":0,"335559739":0}"--> </span></li> </ul> <ul> <li aria-setsize="-1"><!--filtered attribute: data-leveltext=""--><!--filtered attribute: data-font="Symbol"--><!--filtered attribute: data-listid="2"--><!--filtered attribute: data-list-defn-props="{"335552541":1,"335559685":720,"335559991":360,"469769226":"Symbol","469769242":[8226],"469777803":"left","469777804":"","469777815":"hybridMultilevel"}"--><!--filtered attribute: data-aria-posinset="5"--><!--filtered attribute: data-aria-level="1"--><b><span><!--filtered attribute: data-contrast="none"-->Itsenäistymisaikana</span></b><span><!--filtered attribute: data-contrast="none"--> pidetään ikävuosia murrosiän jälkeen. Vasta </span><b><span><!--filtered attribute: data-contrast="none"-->25-vuotiaan</span></b><span><!--filtered attribute: data-contrast="none"--> katsotaan olevan psyykkisesti itsenäinen </span><b><span><!--filtered attribute: data-contrast="none"-->aikuinen</span></b><span><!--filtered attribute: data-contrast="none"-->.</span><span><!--filtered attribute: data-ccp-props="{"134233117":false,"134233118":false,"335557856":16777215,"335559738":0,"335559739":0}"--> </span></li> </ul> 2025-02-20T21:44:00+02:00 https://peda.net/id/41bbcbf8eee 2025-02-19T20:53:24+02:00 <div id="s6244" class="section scope-kit-fvbwk"><!--filtered attribute: data-section-id="6244"--><!--filtered attribute: data-chapter-id="1343"--><!--filtered attribute: data-kit-id="13"--> <div class="container"> <h2><b>Lisääntyminen</b><span> </span><span>on eliökunnan säilymisen ehto. Tästä syystä seksuaalisuus on voimakas</span><span> </span><b>vietti</b><span>. Ihmisillä läpi vuoden kestävä seksuaalinen aktiivisuus on keskeinen parisidettä voimistava tekijä. Muilla nisäkkäillä on vuoden kuluessa tietyt lisääntymisajankohdat.</span></h2> <div class="block"> <div class="main"> <p class="astra-text-align-left">Eri nisäkäslajien naarailla on erilainen kiimakierto. Eräillä lajeilla naaraat ovat kiimassa vain kerran vuodessa, osalla monta kertaa vuodessa.</p> <p class="astra-text-align-left">Lisääntymisen onnistuminen riippuu muun muassa elinoloista ja kumppanin valinnasta, joihin ihmisellä vaikuttavat biologiset, psyykkiset ja sosiaaliset seikat.</p> </div> <div class="side"> <div class="media"><!--filtered attribute: data-media-type="image"--><!--filtered attribute: data-media-logical-id="58a3b294-e4f6-407e-9adb-c6a1cac18987"--> <div class="mediaGalleryNode mediaGalleryLauncher"> <div class="image mediaNode"><img src="https://opiqfi.blob.core.windows.net/kitcontent/df9efc4e-71f8-4259-92ac-cbfcfe95316b/58a3b294-e4f6-407e-9adb-c6a1cac18987/6c8b2b1c-b403-4f0d-9608-e9fe2e35c29a_m.jpg" alt="" title=""/></div> <div class="caption">Seeprat elävät sopuisasti laumassa, kunnes kiima saa urokset taistelemaan naaraista.</div> </div> </div> </div> </div> <div class="block"> <div class="section-extra"> <div class="section-extra-option"><a class="js-more-like-this-link" title="Löydä nopeasti lisämateriaalia samasta aiheesta"><!--filtered attribute: data-bind="click: moreLikeThisToggleClicked.bind($data, '/Chapter/MoreLikeThisChapterSectionPartial/6244', '6244')"--><em aria-hidden="true"></em><span> </span></a></div> </div> </div> </div> </div> <div id="s6245" class="section scope-kit-fvbwk"><!--filtered attribute: data-section-id="6245"--><!--filtered attribute: data-chapter-id="1343"--><!--filtered attribute: data-kit-id="13"--> <div class="container"> <h2>Sukupuolet</h2> <div class="block section-speak-content"> <div class="main"><span>Seksuaalisuuden biologia on itse asiassa</span><span> </span><span class="nobr">4,5 m</span><span>iljardia vuotta pitkä tarina. Eläinten sukupuolisuus kehittyi noin</span><span> </span><span class="nobr">600 m</span><span>iljoonaa vuotta sitten. Suvullisesti lisääntyvillä eläimillä on kaksi</span><span> </span><b>sukupuolta</b><span>:</span><span> </span><b>naaras</b><span> </span><span>ja</span><span> </span><b>koiras</b><span>.</span></div> </div> <div class="block"> <div class="main"> <p class="astra-text-align-left">Yleensä sukupuolet voidaan erottaa toisistaan sukuelinten ja muodon, koon, värityksen tai käyttäytymisen perusteella. Sukupuoli määräytyy eräillä eläinlajeilla ympäristön vaikutuksesta. Esimerkiksi vesikirppujen munista kehittyy hyvissä olosuhteissa naaraita. Ravinnonpuutteen tai veden kylmenemisen vuoksi osasta munia kehittyy koiraita.</p> <p class="astra-text-align-left">Monilla matelijoilla (kilpikonnat, liskot, alligaattorit ja krokotiilit) sukupuoli määräytyy munien haudontalämpötilan perusteella. Lämpötilalla on näillä eläimillä sama tehtävä kuin sukupuolihormoneilla<span> </span><b>XY-järjestelmässä</b><span> </span>eli järjestelmässä, jossa sukupuolikromosomit määräävät sukupuolen.</p> </div> <div class="side"> <div class="media"><!--filtered attribute: data-media-type="image"--><!--filtered attribute: data-media-logical-id="b3278f27-b540-4974-969d-fd5c923eff95"--> <div class="mediaGalleryNode mediaGalleryLauncher"> <div class="image mediaNode"><img src="https://opiqfi.blob.core.windows.net/kitcontent/df9efc4e-71f8-4259-92ac-cbfcfe95316b/b3278f27-b540-4974-969d-fd5c923eff95/bac7fe8a-fb5a-4656-89b4-65ab956e3d02_m.jpg" alt="" title=""/></div> <div class="caption">Testosteronin eli miessukupuolihormonin vaikutus ilmenee monien nisäkäslajien uroksissa. <br/> <br/> </div> </div> </div> </div> <div class="wide"> <p class="astra-text-align-left">Osteri-simpukat ovat<span> </span><b><span class="definition tooltip tooltipstered">kaksineuvoisia</span></b>, mutta niiden koiras- ja naaraspuoliset sukuelimet eivät kehity samanaikaisesti. Tavallisesti nuoret yksilöt ovat koiraita. Vanhemmiten ne muuttuvat naaraiksi. Monilla kotiloilla on samanlainen elämänkierto.</p> <p class="astra-text-align-left">Nisäkkäillä ja linnuilla sukupuoli määräytyy perinnöllisesti eli yksilön saamat kromosomit määräävät sukupuolen.</p> </div> </div> <div class="block"> <div class="section-extra"> <div class="section-extra-option"><a class="js-more-like-this-link" title="Löydä nopeasti lisämateriaalia samasta aiheesta"><!--filtered attribute: data-bind="click: moreLikeThisToggleClicked.bind($data, '/Chapter/MoreLikeThisChapterSectionPartial/6245', '6245')"--><em aria-hidden="true"></em><span> </span></a><a class="js-section-extra-menu-toggle tooltipstered"><!--filtered attribute: data-target-menu-id="#m6245"--></a></div> </div> </div> <div class="block"> <div class="wide more-like-this-block"> </div> </div> </div> </div> <div id="s6246" class="section scope-kit-fvbwk"><!--filtered attribute: data-section-id="6246"--><!--filtered attribute: data-chapter-id="1343"--><!--filtered attribute: data-kit-id="13"--> <div class="container"> <h2><b>Sukusolujen synty</b></h2> <div class="block section-speak-content"> <div class="main"> </div> </div> <div class="block"> <div class="main"> <p class="astra-text-align-left"><b>Sukusolut</b><span> </span>eli siittiöt ja munasolut, syntyvät kantasoluistaan<span> </span><b><span class="definition tooltip tooltipstered">meioosin</span></b><span> </span>eri vaiheiden tuloksena. Siittiöt syntyvät kiveksissä ja munasolut munasarjoissa.</p> <p class="astra-text-align-left">Meioosin tuloksena syntyy kaksi solua, joiden kromosomiluku on 23 eli puolet kantasolun kromosomiluvusta (kuvan vaihe I).</p> <p class="astra-text-align-left">Kun nämä kaksi solua jakautuvat niin, että kromosomiluku ei puolitu, meioosin lopputuloksena on neljä sukusolua, joiden kromosomiluku on 23 (kuvan vaihe II).</p> <p class="astra-text-align-left">Siittiösolujen syntyessä kaikki neljä ovat elinkelpoisia. Munasolujen kohdalla neljästä vain yksi kehittyy ja kolme muuta ovat poistosoluja, jotka surkastuvat pois. Yhteen elinkelpoiseen munasoluun tulee paljon vararavintoa, joka on tarpeen mahdollisen alkionkehityksen vaiheissa.</p> <p class="astra-text-align-left">Kuvassa on esitetty sukusolujen synty.</p> <ul> <li>2n on hedelmöityneen munasolun ja tavallisten solujen kromosomimäärä (ihmisellä 46). Kirjain n kuvaa yhtä kromosomisarjaa, ihmisellä<span> </span><span class="nobr">23 k</span>romosomia.</li> <li>Alkusukusolu (ylin solu) jakaantuu munasarjassa tai kiveksessä kahdeksi soluksi. Samalla kromosomiluku puolittuu (<span class="nobr">2n</span><span> </span>→ n, eli<span> </span><span class="nobr">46 k</span>romosomia jakautuu kahteen soluun).</li> <li>Solut jakaantuvat edelleen kahdeksi soluksi. Tuloksena on neljä sukusolua.</li> </ul> </div> <div class="side"> <div class="media"><!--filtered attribute: data-media-type="image"--><!--filtered attribute: data-media-logical-id="264a805f-1270-47ed-a3ba-c4c8377fa2d3"--> <div class="mediaGalleryNode mediaGalleryLauncher"> <div class="image mediaNode"><img src="https://opiqfi.blob.core.windows.net/kitcontent/df9efc4e-71f8-4259-92ac-cbfcfe95316b/264a805f-1270-47ed-a3ba-c4c8377fa2d3/fe2ae6de-2dea-4b96-8249-e87c7b2ba50d_m.jpg" alt="" title=""/></div> <div class="caption">Sukusolujen synty. Alkusukusolusta syntyy neljä sukusolua, joissa on puolet alkusukusolun kromosomimäärästä.</div> </div> </div> </div> </div> <div class="block"> <div class="section-extra"> <div class="section-extra-option"><a class="js-more-like-this-link" title="Löydä nopeasti lisämateriaalia samasta aiheesta"><!--filtered attribute: data-bind="click: moreLikeThisToggleClicked.bind($data, '/Chapter/MoreLikeThisChapterSectionPartial/6246', '6246')"--><em aria-hidden="true"></em><span> </span></a><a class="js-section-extra-menu-toggle tooltipstered"><!--filtered attribute: data-target-menu-id="#m6246"--></a></div> </div> </div> <div class="block"> <div class="wide more-like-this-block"> </div> </div> </div> </div> <div id="s6247" class="section scope-kit-fvbwk"><!--filtered attribute: data-section-id="6247"--><!--filtered attribute: data-chapter-id="1343"--><!--filtered attribute: data-kit-id="13"--> <div class="container"> <h2><b>Sukupuolen määräytyminen</b></h2> <div class="block section-speak-content"> <div class="main"><br/> <br/> </div> </div> <div class="block"> <div class="wide"> <p class="astra-text-align-left">Ihmisen tavallisissa soluissa on 46 kromosomia, joista kaksi on sukupuolikromosomeja. Miehellä ne ovat XY ja naisella XX.<span> </span><b>Sukupuoli määräytyy hedelmöityksessä.</b></p> <p class="astra-text-align-left">Siittiöitä on kahdenlaisia. Joka toisessa siittiössä on X-sukupuolikromosomi ja joka toisessa Y-sukupuolikromosomi. Jos X-siittiö hedelmöittää munasolun, kehittyy tyttö. Jos Y-siittiö hedelmöittää, kehittyy poika. Tytön kromosomisto on siis<span> </span><span class="nobr">44+XX</span><span> </span>ja pojan<span> </span><span class="nobr">44+XY</span>.</p> </div> <div class="wide"> <div class="twoCols"><!--filtered attribute: data-columns-wrapper=""--> <div> <div class="media"><!--filtered attribute: data-media-type="image"--><!--filtered attribute: data-media-logical-id="33b51c76-11d2-44a3-95f9-ec6c5124a2bd"--> <div class="mediaGalleryNode mediaGalleryLauncher"> <div class="image mediaNode"><img src="https://opiqfi.blob.core.windows.net/kitcontent/df9efc4e-71f8-4259-92ac-cbfcfe95316b/33b51c76-11d2-44a3-95f9-ec6c5124a2bd/46e98a43-a453-4f55-82e6-63e4d7079eb6_l.png" alt="" title=""/></div> <div class="caption">Ihmisen tavallisissa soluissa on<span> </span><span class="nobr">46 k</span>romosomia, joista 2 on sukupuolikromosomia. Miehellä ne ovat XY ja naisella XX.</div> </div> </div> </div> <div> <div class="media"><!--filtered attribute: data-media-type="image"--><!--filtered attribute: data-media-logical-id="8ab71239-6525-4942-8029-6c6e4b78e767"--> <div class="mediaGalleryNode mediaGalleryLauncher"> <div class="image mediaNode"> </div> <div class="caption"> </div> </div> </div> </div> </div> </div> <div class="wide"> <h3><b>Seksuaalisuuden biologiset ja psyykkiset kehitysvaiheet</b></h3> <p class="astra-text-align-left">Seksuaalisuus kehittyy melko hyvin tunnetussa järjestyksessä vaikkakin jokaisella hieman omassa aikataulussa. Kaikilla vaiheilla ja niiden &quot;onnistuneella läpikäynnillä&quot; on oma osuutensa aikuisen seksuaalisuuden kehittymisessä. Näiden kehitysvaiheiden lisäksi tietysti ihmisen seksuaalisuuden kehittymiseen vaikuttavat koko ajan hänen elinympäristöstään ja kulttuuristaan saamansa vaikutteet.</p> </div> </div> <div class="block"> <div class="section-extra"> </div> </div> <div class="block"> <div class="wide more-like-this-block"> </div> </div> </div> </div> <div id="s6248" class="section scope-kit-fvbwk"><!--filtered attribute: data-section-id="6248"--><!--filtered attribute: data-chapter-id="1343"--><!--filtered attribute: data-kit-id="13"--> <div class="container"> <h2><b>Seksuaalisuuden kehittyminen</b></h2> <div class="block section-speak-content"> <div class="main"><span>Sikiöaikana sukupuoliominaisuudet kehittyvät geenien ja hormonien ohjaamina. Tytöt ja pojat ovat aluksi hyvin samanlaisia.</span></div> </div> <div class="block"> <div class="main"> <p class="astra-text-align-left">Heti syntymän jälkeen on tärkeä seksuaalisuuden kehityksen vaihe, jota säätelevät hormonit. Esimerkiksi rotan poikasen sukupuoli saadaan vaihtumaan, kun syntymän jälkeen annetaan vastakkaisen sukupuolen hormoneja. Seksuaalisuuden kehittyminen tapahtuu jokaisella ihmisellä<span> </span><b>yksilöllisen aikataulun</b><span> </span>mukaan.</p> </div> <div class="side"> <div class="media"><!--filtered attribute: data-media-type="image"--><!--filtered attribute: data-media-logical-id="f6ea6867-2087-4f7f-9c3a-70b40a0a2c36"--> <div class="mediaGalleryNode mediaGalleryLauncher"> <div class="image mediaNode"><img src="https://opiqfi.blob.core.windows.net/kitcontent/df9efc4e-71f8-4259-92ac-cbfcfe95316b/f6ea6867-2087-4f7f-9c3a-70b40a0a2c36/24df0bbf-67ed-4d66-be63-0bf4875d599b_m.jpg" alt="" title=""/></div> <div class="caption">Murrosiässä kehittyvät toissijaiset sukupuoliominaisuudet.</div> </div> </div> </div> <div class="main"><br/> <ul> <li><b>Sukupuolitietoisuus</b><span> </span>kehittyy<span> </span><b><span class="nobr">4–6-v</span>uotiaana</b>. Saatat itse muistaa oivalluksen omasta lapsuudestasi. Tähän ikävaiheeseen kuuluvat lääkärileikit ja unelmat mennä äidin tai isän kanssa naimisiin.</li> <li><b>Hiljaisvaiheessa alaluokilla<span> </span><span class="nobr">7–11-v</span>uotiaana</b><span> </span>sukupuoliasiat eivät paljon kiinnosta, vaan uusien asioiden oppiminen kiinnostaa eniten.</li> <li><b>Varhaismurrosiässä<span> </span><span class="nobr">12–14-v</span>uotiaana</b><span> </span>herää kiinnostus seksuaalisuuteen. Se melkein täyttää ajatukset. Ulkoiset sukupuoliominaisuudet kehittyvät ja vartalo aikuistuu. Tässä vaiheessa monilla tytöillä alkavat kuukautiset ja pojilla lisääntyvät yölliset siemensyöksyt ja päivälläkin siitin jäykistyy yllättävissäkin tilanteissa.</li> <li><b>Varsinaisena murrosikänä</b><span> </span>pidetään suurin piirtein yläkoulun vaihetta (ikävuode<span class="nobr">t 14–16</span>). Silloin nuori kehittää omaa tyyliään, ystävien merkitys kasvaa ja seurustelukin saattaa kiinnostaa. </li> <li><b>Itsenäistymisaikana</b><span> </span>pidetään ikävuosia murrosiän jälkeen. Vasta<span> </span><span class="editor underline"><b><span class="nobr">25-v</span>uotiaan</b></span><span> </span>katsotaan olevan psyykkisesti itsenäinen<span> </span><b>aikuinen</b>.</li> </ul> </div> </div> <div class="block"> <div class="wide more-like-this-block"> </div> </div> </div> </div> <div id="s6159" class="section scope-kit-fvbwk"><!--filtered attribute: data-section-id="6159"--><!--filtered attribute: data-chapter-id="1343"--><!--filtered attribute: data-kit-id="13"--> <div class="container"> <h2><b>Miehen sukuelimet ja sukusolut</b></h2> <div class="block section-speak-content"> <div class="main"> </div> </div> <div class="block"> <div class="wide"> <p class="astra-text-align-left"><b>Miehen sukuielimet</b><span> </span>ovat<span> </span><b>siitin</b><span> </span>eli<span> </span><b>penis</b>,<span> </span><b>kivekset</b>,<span> </span><b>lisäkivekset</b>,<span> </span><b>siemenjohtimet</b>,<span> </span><b>eturauhanen</b><span> </span>ja<span> </span><b>rakkularauhaset</b>. Siemenjohtimet liittyvät tiehyenä eturauhasen sisällä virtsaputkeen. Siittimen eli peniksen päätä, terskaa, peittää esinahka ihopoimuina.</p> </div> <div class="main"> <div class="media"><!--filtered attribute: data-media-type="image"--><!--filtered attribute: data-media-logical-id="d7e9db07-a7dd-44ba-a938-2d106f56bf18"--> <div class="mediaGalleryNode mediaGalleryLauncher"> <div class="image mediaNode"><img src="https://opiqfi.blob.core.windows.net/kitcontent/df9efc4e-71f8-4259-92ac-cbfcfe95316b/d7e9db07-a7dd-44ba-a938-2d106f56bf18/354648e0-d9cb-4bee-9c71-7741c14e6168_m.png" alt="" title=""/></div> <div class="caption">Miehen sukuelimet</div> </div> </div> </div> <div class="side"> <div class="media"><!--filtered attribute: data-media-type="image"--><!--filtered attribute: data-media-logical-id="652e19df-79b1-46ed-a0c2-5a94faa18087"--> <div class="mediaGalleryNode mediaGalleryLauncher"> <div class="image mediaNode"><img src="https://opiqfi.blob.core.windows.net/kitcontent/df9efc4e-71f8-4259-92ac-cbfcfe95316b/652e19df-79b1-46ed-a0c2-5a94faa18087/8620b630-c126-43bd-b405-ec6f937ede39_m.jpg" alt="" title=""/></div> <div class="caption">Siittiö on kolmiosainen. Pääosassa on akrosomi ja haploidi perimä. Akrosomi on kärkikappale, joka auttaa siittiötä tunkeutumaan munasoluun. Keskiosassa on mitokondrioita, jotka tuottavat energiaa hännän liikkeelle.</div> </div> </div> </div> <div class="wide"> <p class="astra-text-align-left">Sukupuolisen kiihotuksen myötä mies saa erektion, jolloin siitin jäykistyy ja koko kasvaa paisuvaiskudoksen täyttyessä verellä. Kiihotuksen lauetessa siemensyöksyssä virtsaputkesta purkautuu spermaa eli siemennestettä<span> </span><span class="nobr">2–6 m</span>illilitraa. Suurin osa siemennesteestä on eturauhasen ja rakkularauhasen erittämää nestettä. Siittiösolujen eli siittiöiden määrä on<span> </span><span class="nobr">100 m</span>iljoonaa millilitrassa.</p> <p class="astra-text-align-left"><b>Siittiöt</b><span> </span>syntyvät kiveksissä ja varastoituvat lisäkiveksiin. Vatsaonteloon verrattuna elimistön ulkopuolella on siittiöiden syntymiseen tarvittava muutamaa astetta alempi lämpötila.</p> <p class="astra-text-align-left">Siittiösolut ovat<span> </span><span class="nobr">0,06 m</span>illimetrin pituisia. Solun pääosassa sijaitsee tuma (jossa on ns. haploidi eli yksinkertainen (n) perimä). Keskikappaleen mitokondrioista vapautuu energiaa liikkumiseen. Häntä auttaa liikkumisessa.</p> </div> <div class="main"> <div class="kit-fvbwk-box-exercise"> <div class="reflect"> <div class="exercise composite scope-kit-fvbwk"><!--filtered attribute: data-key="6437799c-a839-467d-832c-91bc7fadf19b"--><!--filtered attribute: data-title="B. Miehen sukuelinten osat"--><!--filtered attribute: data-description="Nimeä rakenneosat."--><!--filtered attribute: data-correct-answers="{"901fb0ac-7c6e-4dfa-b7bb-c66b7e0da2e2":{"c18cfa7b-4936-4eaf-ab6f-736d437f98b1":"kives","1ef6629d-b833-496a-a7b2-3126e54465e1":"kivespussi","b4e1f63c-148e-46d2-95da-b83471f0588e":"lisäkives","a318081b-e956-494a-8901-b418df065d9f":"siemenjohdin","ecf92eef-0267-44b5-b07f-e0bcca78063b":"eturauhanen","4f1fdacf-f727-4bfd-92fe-a91ec68236a7":"virtsarakko","d5eec069-1ac2-4479-8866-208fc8ad654a":"virtsaputki","cf3ce1a4-c8d3-44b9-9406-e365692a1699":"siittimen paisuvainen"}}"--><!--filtered attribute: data-example-answers="{}"--> <div class="head"> </div> <div class="body"><!--filtered attribute: data-bind="html: originalContent, css:{'oui-correct-answers-mode': inViewCorrectAnswersMode()}"--> <div class="twoCols"><!--filtered attribute: data-columns-wrapper=""--> <div> <div class="media"><!--filtered attribute: data-media-logical-id="4b2c8b1a-fe5f-4acb-a057-91b61a76f342"--> <div class="mediaGalleryNode mediaGalleryLauncher"> <div class="image mediaNode"> </div> </div> </div> </div> <div> <p class="astra-text-align-left"> </p> </div> </div> </div> </div> </div> </div> </div> </div> </div> </div> <div id="s6160" class="section scope-kit-fvbwk"><!--filtered attribute: data-section-id="6160"--><!--filtered attribute: data-chapter-id="1343"--><!--filtered attribute: data-kit-id="13"--> <div class="container"> <h2><b>Naisen sukuelimet ja sukusolut</b></h2> <div class="block section-speak-content"> <div class="main"> </div> </div> <div class="block"> <div class="wide"> <p class="astra-text-align-left"><b>Naisen sukuelimet</b><span> </span>ovat<span> </span><b>häpyhuulet</b>,<span> </span><b>emätin</b>,<span> </span><b>klitoris</b><span> </span>eli<span> </span><b>häpykieli</b>,<span> </span><b>kohtu</b>,<span> </span><b>munanjohtimet</b><span> </span>ja<span> </span><b>munasarjat</b><span> </span>eli<span> </span><b>munarauhaset</b>. Häpyhuulet suojaavat emättimen aukon lisäksi myös virtsaputkea.<span> </span><a href="http://fi.wikipedia.org/wiki/H%C3%A4pykieli" rel="noopener nofollow ugc" target="_blank">Klitoris</a><span> </span>on emättimen yläpuolella oleva pieni tuntoherkkä &quot;pieni kukkula&quot;.</p> <p class="astra-text-align-left">Munasarjoja on kaksi, ja ne sijaitsevat vatsaontelon alaosassa. Munasarjoissa on hormonituotantoa ja lisäksi siellä syntyy munasoluja<span> </span><b>kuukautiskierron</b><span> </span>aikana.</p> </div> <div class="main"> <div class="media"><!--filtered attribute: data-media-type="image"--><!--filtered attribute: data-media-logical-id="9380900c-a36a-443d-880c-732498f29a0a"--> <div class="mediaGalleryNode mediaGalleryLauncher"> <div class="image mediaNode"><img src="https://opiqfi.blob.core.windows.net/kitcontent/df9efc4e-71f8-4259-92ac-cbfcfe95316b/9380900c-a36a-443d-880c-732498f29a0a/dee91495-20bc-4bd8-97ef-024324456ca3_m.png" alt="" title=""/></div> <div class="caption">Naisen sukuelimet</div> </div> </div> </div> </div> </div> </div> 2025-02-19T19:52:16+02:00