<?xml version="1.0" encoding="utf-8"?>
<?xml-stylesheet type="text/xsl" href="https://peda.net/:static/539/atom.xsl"?>
<feed xmlns="http://www.w3.org/2005/Atom">
<title>2. Muuttuva liike</title>
<id>https://peda.net/id/5b1b007e315</id>
<updated>2020-01-07T16:31:13+02:00</updated>
<link href="https://peda.net/id/5b1b007e315:atom" rel="self" />
<link href="https://peda.net/kotka/perusopetus/langinkosken-koulu/oppiaineet2/fysiikka/samun-ryhm%C3%A4t/9-lk/vljv/2-muuttuva-liike#top" rel="alternate" />
<logo>https://peda.net/:static/539/peda.net.logo.bg.svg</logo>
<rights type="html">&lt;div class=&quot;license&quot;&gt;Tämän sivun lisenssi &lt;a rel=&quot;license&quot; href=&quot;https://peda.net/info&quot;&gt;Peda.net-yleislisenssi&lt;/a&gt;&lt;/div&gt;&#10;</rights>

<entry>
<title>Muuttuva liike</title>
<id>https://peda.net/id/5b2716ca315</id>
<updated>2018-02-15T18:52:47+02:00</updated>
<link href="https://peda.net/kotka/perusopetus/langinkosken-koulu/oppiaineet2/fysiikka/samun-ryhm%C3%A4t/9-lk/vljv/2-muuttuva-liike/muuttuva-liike#top" />
<content type="html">Kuten 1. kappaleessa todettiin, niin liike on harvoin tasaista. &lt;b&gt;Liikettä, jossa nopeus tai liikkeen suunta muuttuu, kutsutaan&lt;/b&gt; &lt;em&gt;&lt;b&gt;kiihtyväksi&lt;/b&gt;&lt;/em&gt;. Esimerkiksi oppilastyössä kaltevaa tasoa pitkin liukuvan metallikuulan liike on kiihtyvää, sillä sen nopeus kasvaa koko ajan. Myös mutkittelevan auton liike on kiihtyvää, sillä liikkeen suunta muuttuu.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;Kiihtyvän liikkeen aiheuttaa aina jokin voima&lt;/b&gt;. Auto kiihtyy vain, jos moottori synnyttää tarpeeksi suuren voiman voittaakseen kitkan. Putoava kappale on kiihtyvässä liikkeessä, sillä Maan painovoima saa kappaleen nopeuden kasvamaan. Palaamme erilaisiin voimiin seuraavassa kappaleessa.&lt;br/&gt;&#10;&lt;span class=&quot;medium&quot;&gt;&lt;a href=&quot;https://peda.net/kotka/perusopetus/langinkosken-koulu/oppiaineet2/fysiikka/samun-ryhm%C3%A4t/9-lk/vljv/2-muuttuva-liike/muuttuva-liike/s#top&quot; title=&quot;solar-system-11111_640.jpg&quot;&gt;&lt;img src=&quot;https://peda.net/kotka/perusopetus/langinkosken-koulu/oppiaineet2/fysiikka/samun-ryhm%C3%A4t/9-lk/vljv/2-muuttuva-liike/muuttuva-liike/s:file/photo/381e1316145cc9b2beacceccfc8fc04ce53fa481/solar-system-11111_640.jpg&quot; alt=&quot;&quot; title=&quot;solar-system-11111_640.jpg&quot; class=&quot;inline&quot; loading=&quot;lazy&quot;/&gt;&lt;/a&gt;&lt;/span&gt;&lt;em&gt;Planeettojen liike on kiihtyvää, sillä niiden suunta muuttuu jatkuvasti ympyränmuotoisella kiertoradalla.&lt;/em&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;Keskikiihtyvyyden laskeminen&lt;/b&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Kiihtyvyys kertoo, kuinka voimakkaasti kappaleen nopeus muuttuu, eli kiihtyvyys voidaan laskea jos tiedetään nopeuden muutos tietyssä aikayksikössä. &lt;b&gt;Keskikiihtyvyys kertoo, kuinka nopeus keskimäärin muuttuu tietyllä aikavälillä&lt;/b&gt;.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Kiihtyvyyden tunnus on [[$a$]] (acceleration) ja kiihtyvyyden yksikkö on [[$\frac{m}{s^2}$]]. Jos kappaleen keskikiihtyvyys on esimerkiksi 5&lt;span&gt;[[$\frac{m}{s^2}$]]&lt;/span&gt;&lt;span&gt;&lt;span&gt;, niin silloin kappaleen nopeus kasvaa keskimäärin 5[[$\frac{m}{s}$]] &lt;span&gt; joka sekunti.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Koska kiihtyvyyden suuruuden määrää nopeuden muutos tietyssä ajassa, niin keskikiihtyvyys voidaan laskea kaavalla [[$$keskikiihtyvyys=\frac{nopeuden \ muutos}{ajan \ muutos}$$]] eli [[$$a=\frac{\Delta \ v}{\Delta \ t}.$$]]&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;/span&gt;&lt;/span&gt;&lt;/span&gt;&#10;&lt;table&gt;&#10;&lt;tbody&gt;&#10;&lt;tr&gt;&#10;&lt;td&gt;&lt;b&gt;Esimerkki&lt;/b&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Auto lähti paikoiltaan ja viiden sekunnin kuluttua sen nopeus oli 20 [[$\frac{m}{s}$]]. Lasketaan auton keskikiihtyvyys. &lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Nopeuden muutos [[$\Delta v=20\frac{m}{s}$]] ja &lt;br/&gt;&#10;ajan muutos [[$\Delta \ t=5 \ s$]], joten keskikiihtyvyys [[$a$]] on [[$$a=\frac{\Delta v}{\Delta t}= \frac{20\frac{m}{s}}{5s} =4 \ \frac{m}{s^2}.$$]]&lt;/td&gt;&#10;&lt;/tr&gt;&#10;&lt;/tbody&gt;&#10;&lt;/table&gt;&#10;&lt;span&gt;&lt;span&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;Putoamiskiihtyvyys&lt;/b&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Maapallon painovoima aiheuttaa kaikille putoaville kappaleille putoamiskiihtyvyyden [[$g$]]. Putoamiskiihtyvyyden [[$g$]] suuruus on likimain [[$g=10\frac{m}{s^2}$]]. Jos pudotat kiven korkealta, niin ensimmäisen sekunnin jälkeen kiven nopeus on [[$10\frac{m}{s}$]], toisen sekunnin jälkeen [[$20\frac{m}{s}$]] ja niin edelleen. Kun nopeus kasvaa riittävän suureksi, niin ilmanvastus pienentää nopeuden kasvua.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;HUOM! Putoamiskiihtyvyyden [[$g$]] tarkempi ja yleisemmin käytetty arvo on [[$g=9,81\frac{m}{s^2}$]], mutta me tyydymme likiarvoon [[$g\approx 10\frac{m}{s^2}$]].&lt;/b&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Kiihtyvyydestä puhuttaessa käytetään usein yksikkönä &amp;quot;g:tä&amp;quot;. Yksi g tarkoittaa yhtä Maapallon putoamiskiihtyvyyttä eli [[$1 \ g=10\frac{m}{s^2}$]]. Esimerkiksi formulakuskit ja hävittäjälentäjät joutuvat kestämään valtavia g-voimia suurissa nopeuksissa tehdyistä käännöksistä johtuen. Formuloissa g-voimat saattavat yltää hetkellisesti jopa 5 g:hen asti, jolloin kuljettaja tuntee itsensä viisi kertaa normaalia painavammaksi.&lt;br/&gt;&#10;&lt;a href=&quot;https://peda.net/kotka/perusopetus/langinkosken-koulu/oppiaineet2/fysiikka/samun-ryhm%C3%A4t/9-lk/vljv/2-muuttuva-liike/muuttuva-liike/d#top&quot; title=&quot;discovery-space-shuttle-2041999_1280.jpg&quot;&gt;&lt;img src=&quot;https://peda.net/kotka/perusopetus/langinkosken-koulu/oppiaineet2/fysiikka/samun-ryhm%C3%A4t/9-lk/vljv/2-muuttuva-liike/muuttuva-liike/d:file/photo/e1c2961968372379ad0102aa873402c765c3f682/discovery-space-shuttle-2041999_1280.jpg&quot; alt=&quot;&quot; title=&quot;discovery-space-shuttle-2041999_1280.jpg&quot; class=&quot;inline&quot; loading=&quot;lazy&quot;/&gt;&lt;/a&gt;&lt;em&gt;Päästäkseen avaruuteen avaruussukkulan kiihtyvyyden tulee olla tarpeeksi suuri. Kantoraketit on suunniteltu siten, että niiden tuottama kiihtyvyys on enimmilllään [[$3 \ g \approx 30 \frac{m}{s^2}$]].&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;/em&gt;&lt;b&gt;Kiihtyvyys koordinaatistossa&lt;/b&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Viime kappaleessa opimme, että tasaisen liikkeen kuvaaja aika-matka-koordinaatistossa on suora viiva. Oppilastyössä tutkiessasi metallikuulan liikettä huomasit, että kuulan liike aika-matka-koordinaatistossa ei ollutkaan suora viiva, vaan ylöspäin nouseva käyrä. Kiihtyvän liikkeen kuvaajan kaarevuus aika-matka-koordinaatistossa johtuu siitä, että ajan kuluessa nopeus kasvaa, jolloin tietyssä ajassa kuljetaan yhä pidempi matka.&lt;br/&gt;&#10;&lt;em&gt;&lt;a href=&quot;https://peda.net/kotka/perusopetus/langinkosken-koulu/oppiaineet2/fysiikka/samun-ryhm%C3%A4t/9-lk/vljv/2-muuttuva-liike/muuttuva-liike/sieppaa3-png2#top&quot; title=&quot;Sieppaa3.PNG&quot;&gt;&lt;img src=&quot;https://peda.net/kotka/perusopetus/langinkosken-koulu/oppiaineet2/fysiikka/samun-ryhm%C3%A4t/9-lk/vljv/2-muuttuva-liike/muuttuva-liike/sieppaa3-png2:file/photo/3e0eaf2d6e916680da0affebe863726b58e225b6/Sieppaa3.PNG&quot; alt=&quot;&quot; title=&quot;Sieppaa3.PNG&quot; class=&quot;inline&quot; loading=&quot;lazy&quot;/&gt;&lt;/a&gt;Yllä olevissa kuvaajissa on esitetty sama tasaisesti kiihtyvä liike aika-matka- ja aika-nopeus-koordinaatistoissa. Aika-matka-koordinaatiston kuvaaja on ylöspäin nouseva käyrä ja aika-nopeus-koordinaatiston kuvaaja on nouseva suora.&lt;/em&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;/span&gt;&lt;/span&gt;</content>
<published>2020-01-07T16:31:13+02:00</published>
</entry>


</feed>